Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen tavoitteena on edistää alueen elinvoimaa, osaavan työvoiman saatavuutta sekä kansainvälisten osaajien ja heidän perheidensä onnistunutta kotoutumista. Kotoutuminen ei tarkoita ainoastaan työelämään kiinnittymistä, vaan myös turvallista arkea, hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskunnassa.
Monille maahan muuttaneille suomalainen vesistöympäristö voi olla uusi. Kaikilla ei ole mahdollisuutta oppia uimaan lapsuudessa, eikä vesillä liikkumiseen liittyviä turvallisuuskäytäntöjä välttämättä tunneta ennestään. Tämän vuoksi vesiturvallisuus voidaan nähdä myös osana kotoutumista ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua suomalaiseen arkeen.
Turvallisuus on yksi aluekehittämisen läpileikkaavista teemoista. Kokonaisturvallisuus rakentuu monista arjen taidoista ja valmiuksista, joihin kuuluu myös vesiturvallisuus. Suomessa vesistöt ovat näkyvä osa ympäristöä ja vapaa-aikaa, minkä vuoksi uimataito ja turvallinen toiminta vesillä ovat tärkeitä taitoja kaikille Suomessa asuville.
Viimeaikaiset traagiset hukkumistapaukset ovat herättäneet keskustelua siitä, miten vesiturvallisuustietoa välitetään paremmin myös kansainvälisille asukkaille. Ennaltaehkäisevä turvallisuustyö, uimataidon vahvistaminen sekä turvallisuuteen liittyvän tiedon saavutettavuus ovat tärkeitä keinoja vähentää onnettomuuksia.
Vesiturvallisuudessa korostuu myös yhteinen vastuu. Hätätilanteessa apua tulee uskaltaa pyytää rohkeasti, vaikka yhteistä kieltä ei olisi täydellisesti. Samalla ympärillä olevien ihmisten on tärkeää tunnistaa tilanteet, joissa joku saattaa tarvita apua.
Kun Suomessa asuville tarjotaan yhdenvertaisia mahdollisuuksia oppia uimataitoa ja vesiturvallisuutta, tuetaan samalla hyvinvointia, osallisuutta, kotoutumista ja turvallista arkea.
Nämä ovat myös keskeisiä tekijöitä siinä, että ihmiset voivat rakentaa tulevaisuuttaan ja kiinnittyä alueeseen pitkäjänteisesti. Vesiturvallisuutta voidaan tarkastella myös vesipätevyyden näkökulmasta. Vesipätevyys tarkoittaa laajempaa osaamista kuin pelkkää uimataitoa.
Vesipätevyys korostaa, että turvallinen toiminta vedessä edellyttää myös riskien tunnistamista, paikallisten olosuhteiden ymmärtämistä sekä kykyä toimia hätätilanteissa.
Vesiturvallisuudesta on saatavilla myös monikielisiä materiaaleja, joiden avulla tietoa voidaan jakaa eri kielillä esimerkiksi vastaanottokeskuksissa, oppilaitoksissa, järjestöissä ja kotoutumispalveluissa.
Vesiturvallisuudessa on tärkeää kiinnittää huomiota erityisesti:
uimataidon merkitykseen ja oman osaamisen realistiseen arviointiin
Vesiturvallisuus ei ole vain yksilön taito, vaan yhteiskunnallinen kysymys. Kun tarjoamme kaikille mahdollisuuden oppia ja ymmärtää vesillä toimimista, rakennamme samalla turvallisempaa, yhdenvertaisempaa ja elinvoimaisempaa Pohjois-Suomea.
Kamal Singh, asiantuntija, kansainvälisyys- ja kotoutumispalvelut Elinkeinot ja osaaminen -osasto Pohjois-Suomen elinvoimakeskus
Lähteet
Stallman, R., Moran, K., Quan, L. & Langendorfer, S. (2017). From Swimming Skill to Water Competence: Towards a More Inclusive Drowning Prevention Future.
Kainuun kehitysnäkymiä varjostaa sama epävarmuus, joka haastaa koko Suomea. Epävakaa maailmanpoliittinen tilanne, pitkittynyt matalasuhdanne ja yritysten sekä kuluttajien varovaisuus näkyvät Kainuussakin. Suomen talouden käännettä parempaan on ennustettu jo kauan, mutta kasvu ei ole alkanut vieläkään kunnolla ja talousennusteita on heikennetty Iranin sodan vuoksi. Elinkeinoelämässä ja työmarkkinoilla ei ole näköpiirissä suurta käännettä lähiaikoina, mutta ensi vuodesta odotetaan hieman parempaa niin Kainuussa kuin koko maassa.
Konkursseja oli viime vuonna Kainuussa ja koko maassa eniten viimeisen reilun kahden vuosikymmenen vuoden aikana. Maakunnan yritykset ovat pääasiassa pienikokoisia, ja kasvuhakuisuus sekä innovointi on ollut pitkään valtakunnallista tasoa alhaisempaa. Pk-yritysbarometrin mukaan Kainuun pk-yritysten seuraavan vuoden suhdannenäkymät ovat negatiiviset ja melko selvästi koko maata heikommat.
Lisäksi maakunnan sisällä kehitys on eriytynyt voimakkaasti. Kehys-Kainuussa näkymät ovat huomattavasti Kajaanin seutukuntaa heikommat. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on huolestuttavaa niin Kainuussa ja koko maassa. Avoimiin työpaikkoihin on ollut paljon hakijoita, jolloin heikommassa työmarkkina-asemassa olevat kärsivät.
Myönteisiäkin kehityskulkuja on kuitenkin paljon. Maakunnan bruttokansantuote henkeä kohden on kasvanut maan nopeimmin viimeisen vuosikymmenen aikana, vaikka taso onkin edelleen alueista häntäpäässä ja matalasuhdanne on heikentänyt kasvua. Tulevaisuudessa nousu tulee jatkumaan. Monipuolinen elinkeinorakenne on parantanut maakunnan kriisinkestävyyttä, ja kasvu on nojannut useaan tukijalkaan: kaivannaisalaan ja kemianteollisuuteen, biotalouteen, matkailuun sekä teknologiateollisuuteen ja viime aikoina erityisesti datakeskuksiin. Miljardiluokan datakeskusinvestoinnit liitännäisvaikutuksineen työllistävät ja nostavat aluetaloutta – esimerkiksi rakennusalan tilanne on Kainuussa maan parhaimpien joukossa suurelta osin datakeskustyömaiden ansiosta.
Maakunnan työttömyys on kehittynyt pikkuhiljaa parempaan suuntaan viimeisen vuoden ajan, vaikka kolmen vuoden takainen ennätyksellisen matala taso onkin edelleen kaukana. Viimeisen vuosikymmenen aikana Kainuun työttömyyskehitys on ollut maan parasta heti Lapin jälkeen. Työllisyysaste oli Kainuussa pitkään maan heikoin, mutta on noussut lähelle maan keskiarvoa, vaikka heikko suhdanne on heikentänyt työllisyyttäkin.
Talouden piristyessä työttömyys ja työllisyys kehittyvät jälleen huomattavasti paremmin ja uusia ennätyksiä rikotaan tällä vuosikymmenellä. Tulevaa kehitystä haastavat edelleen vanhat tutut tekijät: väestön ikärakenne ja osaajapula. Rekrytointiongelmat olivat pitkään Kainuussa maan vaikeimmat, mutta viimeiset pari vuotta supistunut tekijätarve ja lisääntynyt työnhakijoiden määrä on helpottanut väliaikaisesti työvoiman saatavuutta. Tulevaisuudessa pula tekijöistä jälleen pahenee ja tälläkin hetkellä iso osa yrityksistä nostaa osaavan työvoiman saatavuuden keskeiseksi kasvun hidasteeksi.
Työikäisen väestön väheneminen on luonnollisesti tärkeä syy osaajapulan taustalla. Myös kohtaanto-ongelmaa on laajasti: avoimet paikat ja työvoiman tarjonta eivät kohtaa. Taustalla on paljon erilaisia tekijöitä, joista työnhakijoiden puutteellinen osaaminen on merkittävin. Koulutuksen ja jatkuvan oppimisen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Työpanosta ei ole myöskään varaa hukata iän, terveydellisten rajoitteiden, ennakkoluulojen tai muiden vastaavien syiden vuoksi. Täsmätyökykyiset, ikääntyneet ja maahanmuuttajat ovat liian usein sivussa työelämästä.
Muuttovoittoa on saatu viisi vuotta peräkkäin maahanmuuton ansiosta ja työperäinen maahanmuutto on välttämätöntä tulevaisuudessakin. Muuten huoltosuhde heikkenee edelleen huomattavasti, palvelut ovat vaarassa ja esimerkiksi investoinnit voivat pahimmillaan jopa peruuntua työvoimapulan vuoksi.
Kainuun, kuten koko Suomen, tilanne on tällä hetkellä monin tavoin haastava. Poikkeusajan voi katsoa jatkuneen jo kuusi vuotta – ensin tuli korona, sitten Ukrainan sota, Trump sekoitti markkinat muun muassa kasvattamalla tulleja ja nyt Iranin sota. Tämä näkyy väistämättä elinkeinoelämässä ja työmarkkinoilla. Maakunnan potentiaali on silti kiistaton ja taloustilanteen kääntyessä tilanne paranee selvästi. Valmisteilla olevat investoinnit luovat suuria mahdollisuuksia ja tärkeää on huolehtia alueen kilpailukyvystä sekä työvoiman saatavuudesta. Näin olemme valmiita kasvua varten.
Alueelliset kehitysnäkymät on elinvoimakeskusten johdolla muodostettu raportti maakuntien nykytilasta ja lähiajan näkymistä. Katsaus perustuu aluekehittäjien ja yritysten kehittämisen parissa toimivien henkilöiden näkemyksiin, tilastotietoon ja barometreihin. Raportti löytyy osoitteestawww.elinvoimakeskus.fi/alueelliset-kehitysnakymat.
Atte Laitinen, analyytikko Elinkeinot ja osaaminen -osasto Pohjois-Suomen elinvoimakeskus
Helmikuun lopussa aloitetut sotatoimet Persianlahdella ovat osoittaneet talouden globaalin verkottuneisuuden ja haavoittuvuuden. Kyseessä on jo kolmas kerta tällä vuosikymmenellä, kun talous ja työmarkkinat kokevat merkittäviä negatiivisia muutoksia. Koronakausi, Ukrainan sota ja Persianlahden kriisi. Kaksi jälkimmäistä on vielä rauhan kannalta ratkaisematta.
Kansalliset ennustelaitokset ovat laskeneet talouden kasvuennusteitaan kevään aikana. Kaava on tuttu viime vuosilta. Näkymä alkuvuodesta loppuvuoteen on hyvin maltillinen ja talouskäänteen ja kasvun odotuksia ladataan seuraavalle vuodelle. Näin jälleen. Selvää on, että epäselvyys kansainvälisessä taloudessa jatkuu ja se heijastuu suoraan ja välillisesti myös Pohjois-Pohjanmaan toimialojen ja työmarkkinoiden näkymiin. Energian saatavuusvajeet heikentävät taloutta ja kiihdyttävät hintojen nousua. Kustannusnousu välittyy viiveellä lukuisille toimialoille ja kuluttajahintoihin. Vaikutusten vakavuus riippuu häiriön kestosta.
”On helpompi paikantaa kasvun jarruja kuin nimetä tekijöitä, jotka lyhyellä aikajänteellä edistäisivät talouden ripeää nousua ja työllisyyden reipasta kasvua.”
Viime vuodet ovat osoittaneet, että Pohjois-Pohjanmaalla on myös iskukestävyyttä matalasuhdanteessa. Maakunnassa ei ole toteutunut konkurssien merkittävää kasvua. Monet yritykset ovat pystyneet sopeuttamaan toimintojaan muuttuneessa markkinassa. Yrityksiä perustetaan yhä hyvää tahtia, vaikka määrissä on kunnittaisia ja toimialoittaisia eroja. Pitkittynyt matalasuhdanne pitää investoijat, sijoittajat ja kuluttajat yhä varovaisina. Useilla toimialoilla talouden rattaat pyörivät kuitenkin viime vuotta jouhevammin. Lähikuukausina laakereita ei saada kuitenkaan tulipunaisiksi. On helpompi paikantaa kasvun jarruja kuin nimetä tekijöitä, jotka lyhyellä aikajänteellä edistäisivät talouden ripeää nousua ja työllisyyden reipasta kasvua.
Alue- ja yrityskehittämisen keskiössä on tällä hetkellä kaksi kokonaisuutta, jotka linkittyvät vahvasti geopoliittiseen murrokseen. Puhtaan siirtymän investoinnit etenevät, kun Euroopassa halutaan lisätä omaa fossiilitonta energiatuotantoa ja vähentää tuontiriippuvuutta. Sähköistyminen etenee vauhdilla kaikkialla. Euroopan maiden on myös välttämätöntä tiivistää keskinäistä yhteistyötä ja vahvistaa omaa puolustusta ja kokonaisturvallisuutta merkittävästi. Molemmissa kokonaisuuksissa Pohjois-Pohjanmaalla on annettavaa.
Kasvava energiatuotanto vetää puoleensa teollista tuotantoa. Saamme uutisia muhkeista investointisuunnitelmista maakuntaamme. Hienoa – ne ovat tervetulleita. Moni hanke on vasta selvitys- tai suunnitteluvaiheessa, aikajänne on tuleville vuosille ja sitovia investointipäätöksiä ei ole vielä julkistettu. Pikaista helpotusta yritystoiminnan ja työllisyyden lähiajan kasvulle ne eivät siis pääosin tarjoa. Toteutuessaan ne tuovat merkittävän kysyntälisän. Osaavat tekijät rakentamiseen ja tuotantovaiheeseen myös tarvitaan – niiden tarjonta ja saatavuus on varmistettava ajoissa.
KEHA-keskus julkisti ”Alueelliset kehitysnäkymät” -raportin 6.5.2026. Se sisältää Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen laatiman katsauksen päätoimialojen ja työmarkkinoiden tilanteesta ja lähiajan näkymistä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Raportti löytyy Doriasta.
Jarkko Pietilä, asiantuntija Elinkeinot ja osaaminen -osasto Pohjois-Suomen elinvoimakeskus
Vuoden 2026 alussa tapahtui suuri muutos valtion aluehallinnossa, kun 15 ELY-keskusta lakkasi ja tilalle syntyi 10 elinvoimakeskusta. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa valtion aluehallinnon toimija on nyt Pohjois-Suomen elinvoimakeskus.Elinvoimakeskus kokoaa yhteen elinkeinojen, ympäristön ja liikenteen tehtävät ja vahvistaa yhteyttä alueen kehittäjiin ja toimijoihin. Tuloksena on selkeämpi kokonaisuus ja ketterämpi tapa tehdä työtä alueen elinvoiman eteen.
Tehtävämme alueella on edistää elinvoimaa, ja tämän tapahtuu monin eri tavoin. Rahoitus on yksi merkittävä väline ja elinvoimakeskuksen hallinnonalan kautta kanavoituukin vuosittain lähes puoli miljardia euroa valtion ja Euroopan unionin varoja aluetalouteen. Kyse on merkittävästä taloudellisesta panoksesta, joka näkyy suoraan ja välillisesti alueen yritystoiminnassa, työllisyydessä, ympäristöhankkeissa ja liikennejärjestelmässä.
Vuonna 2025 rahoitus kohdentui suurin piirtein näin:
Liikenne: 118 miljoonaa euroa
Maatalous ja maaseutu: 61 miljoonaa euroa
Elinkeinojen kehittäminen: 32 miljoonaa euroa
Työllisyys, osallisuus ja kotoutuminen: 28 miljoonaa euroa
Ympäristö: 16 miljoonaa euroa
Viljelijätukia maksettiin Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen vuonna 2025 lähes 200 miljoonaa euroa
Maakunnittain tarkasteltuna noin 83 % rahoituksesta kohdentui Pohjois‑Pohjanmaalle ja 17 % Kainuuseen. Väestöön suhteutettuna Kainuu sai kuitenkin suhteellisesti enemmän panostuksia. Elinvoimakeskus toteuttaa toimialojen kehittämistä myös monin omin toimenpitein laajasti, joten rahoituksen kohdentuminen on vain yksi tapa tarkastella toiminnan vaikuttavuutta.
Yhteistyö on uuden viraston ytimessä
Elinvoimakeskuksen työtä ohjaavat lainsäädäntö, kulloinenkin hallitusohjelma, EU-ohjelmat sekä ministeriöiden linjaukset. Käytännön työ tehdään tiiviissä yhteistyössä alueen toimijoiden, kuten maakuntien liittojen, kuntien, oppilaitosten, kehittäjäorganisaatioiden ja yritysten kanssa.
Kumppanimme tuntevat parhaiten alueen tarpeet, potentiaalin ja kehittämismahdollisuudet, ja he ovat usein myös elinvoimakeskuksen rahoittamien hankkeiden keskeisiä hakijoita ja toteuttajia. Tässä kokonaisuudessa elinvoimakeskus toimii solmukohtana valtionhallinnon ja alueiden välillä.
Yhteistyö ei ole vain tapa toimia, vaan toimintamme vaikuttavuuden perusedellytys. Rahoituksen ja omien toimien ohella elinvoimakeskus edistää alueiden kehittymistä verkostotyön keinoin: kokoamalla toimijoita yhteen, vahvistamalla yhteistä tilannekuvaa ja tukemalla alueiden toimijoiden omaa kehittämisotetta. Verkostomaisessa toimintatavassa keskeistä on, että alueen tieto, osaaminen ja resurssit kohdentuvat oikeisiin tarpeisiin ja että kehittäminen on aidosti yhteistä.
Painopisteinä kestävä kasvu, puhdas siirtymä, turvallisuus ja hyvinvointi
Hallituksen tavoitteet määrittävät laajasti viraston toimintakenttää. Perinteisten elinkeinojen ja liikenteen kehittämisen rinnalla painopisteitä ovat viime vuosina olleet myös ilmasto, vihreä siirtymä, luonnon monimuotoisuus sekä varautuminen. Työllisyyspalveluiden järjestämisvastuun siirryttyä kunnille elinvoimakeskus keskittyy työllisyysasioissa työelämän kehittämiseen, osaamiseen ja työmarkkinoiden toimivuuteen yhdessä alueen elinkeino- ja koulutusverkostojen kanssa.
Elinvoimakeskuksen strategia ja ministeriöiden kanssa sovittu tulossopimus rakentuvat neljän teeman ympärille:
kestävä kasvu,
puhdas siirtymä,
varautuminen ja kokonaisturvallisuus sekä
hyvinvointi ja yhdenvertaisuus.
Nämä teemat muodostavat viraston työn perustan, ohjaavat rahoituksen, kehittämistoimien ja verkostotyön suuntaamista alueiden tarpeisiin.
Elinvoimakeskus tuo alueelle sekä resursseja että asiantuntemusta — ja ennen kaikkea mahdollisuuden vahvistaa Pohjois-Suomen elinvoimaa pitkäjänteisesti ja yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.
Ylijohtaja Jaana Korhonen Viestintäpäällikkö Tuula Taipaleenmäki
Pohjois-Pohjanmaa on yksi Suomen kansainvälisimmistä työvoima-alueista. Hoiva-ala, rakennus, teollisuus, ravintolat, kiinteistöpalvelut ja luonnontuotteiden keruu ovat kaikki toimialoja, jotka ovat nojanneet ulkomaiseen työvoimaan kuluneen vuosikymmenen ajan. Viimeisten viiden vuoden aikana työntekijöiden sijoittumista alueelle on voinut seurata selkeänä liikkeenä: työntekijän oleskelulupien määrät kasvoivat tasaisesti pandemiavuosien jälkeen, saavuttivat huippunsa vuonna 2024 ja kääntyivät sen jälkeen laskuun. Silti kokonaiskuva ei ole yksiselitteinen. Työntekijöiden todellinen määrä ei ole vähentynyt yhtä jyrkästi kuin luvut antavat ymmärtää, sillä taustalla vaikuttavat sekä talouden muutokset että työvoiman maahantulon eri lupamuodot. Vuonna 2020 Pohjois-Pohjanmaalle myönnettiin 240 työntekijän oleskelulupaa. Seuraavina vuosina kasvu jatkui, ja vuonna 2024 lupia myönnettiin jo 524 – selvästi enemmän kuin koskaan aiemmin.
Kasvun taustalla oli useita tekijöitä: hoiva-alalla ja ravintoloissa oli laajaa työvoimapulaa, rakennusalalla tarvittiin aiemmin runsaasti työvoimaa, vuokratyö kasvoi nopeasti ja Oulun työmarkkina veti kansainvälisiä osaajia uusien investointien myötä. Lisäksi työnantajat laajensivat rekrytointiaan uusiin maihin, kuten Serbiaan, Uzbekistaniin ja Azerbaidžaniin. Filippiinit säilyi koko jakson merkittävimpänä rekrytointimaana, erityisesti sosiaali- ja terveysalalla.
Oulu oli koko ajan työntekijöiden tärkein sijoittumiskunta. Se vastaanotti vuosittain 70–80 prosenttia kaikista työntekijän oleskeluluvista. Hoiva ja siivous painottuivat erityisesti Oulussa ja Kuusamossa, kun taas Sievi, Taivalkoski ja Hailuoto keräsivät suuren osan metsänhoidon ja luonnontuotealan työntekijöistä. Rakennusalan työntekijöitä suuntautui eniten Ouluun ja Raaheen, joissa kansainvälisten teknisten asiantuntijoiden ja ammattityöntekijöiden tarve oli suurin.
Vuosi 2025 näyttää kuitenkin erilaiselta. Syyskuuhun mennessä Pohjois-Pohjanmaalla oli myönnetty 141 työntekijän oleskelulupaa – selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna. Pelkkä tilasto voi johtaa väärään tulkintaan, sillä työntekijöiden määrä alueella ei ole romahtanut. Sen sijaan muutos johtuu ennen kaikkea kahdesta ilmiöstä. Ensimmäinen on se, että metsäala ja luonnontuotteiden keruu hoidetaan yhä useammin kausityölupien kautta, ei työntekijän oleskeluluvilla. Sektorit, jotka aiemmin nostivat lupamääriä selvästi, eivät näy nykyisissä tilastoissa, vaikka työn määrä ja rekrytointi ovat ennallaan tai kasvaneet. Esimerkiksi Hailuodossa kaikki 14 thaimaalaista työntekijää näkyvät työntekijän luvissa, mutta suurin osa muista luonnontuotealan kausityöntekijöistä toimii kausiluvilla, eikä heitä tilastoida samalla tavalla. Tällä on suuri vaikutus vuoden 2025 kokonaiskuvaan.
Toinen syy vuoden 2025 työntekijälupien vähenemiseen liittyy yleiseen työmarkkinatilanteeseen. Talouden epävarmuus ja useilla aloilla lisääntynyt kotimaisen työvoiman tarjonta ovat vähentäneet työnantajien tarvetta rekrytoida ulkomailta. Erityisesti niillä aloilla, joissa työnantajat edellyttävät suomen kielen taitoa tai joissa lupaprosessit ovat monimutkaisempia – kuten sosiaali- ja terveysalalla – ulkomailta rekrytointi on hidastunut.
Vaikka vuoden 2025 luvut ovat aiempia vuosia matalammat, kansainvälinen työvoima on edelleen keskeinen osa Pohjois-Pohjanmaan elinvoimaa. Ravintola-alalle, metallirakenteiden valmistukseen, koneasennukseen, hoiva-alalle ja luonnontuotteiden keruuseen rekrytoidaan edelleen aktiivisesti. Lisäksi Oulu jatkaa vahvana veturina, jossa tekniset alat, palvelusektori ja kasvavat investoinnit tuovat jatkuvaa tarvetta monenlaiselle osaamiselle. ICT-alalla kansainvälinen rekrytointi painottuu erityisasiantuntijoiden lupiin, ja osaajia on saapunut alueelle myös taloussuhdanteen heikentyessä.
On selvää, että kansainvälisen työvoiman tarve ei ole katoamassa. Sen muoto muuttuu, lupakäytännöt elävät ja rekrytointitarpeet vaihtelevat talouden syklien mukana. Siksi pitkäjänteinen, tietoon perustuva työvoimapolitiikka – kuten alueellinen linjaus – on tärkeä väline sekä työnantajille että työntekijöille. Pohjois-Pohjanmaan tulevaisuus rakentuu edelleen monimuotoisen työvoiman varaan, ja kansainväliset osaajat ovat osa sitä tarinaa myös tulevina vuosina.
Vuosi 2025 lähenee pikaista vauhtia loppuaan ja pian pääsemme viettämään hyvin ansaittua taukoa. Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 –ohjelman toteuttaminen on edennyt yli puolen välin ja kuluvana vuonna on ollut vielä käytettävissä merkittävä määrä myöntövaltuutta sekä yritysrahoitukseen että yleisiin kehittämishankkeisiin. Rahoituksella on kehitetty koko Pohjois-Suomen elinvoimaa laaja-alaisesti tukemalla mm. työllisyyttä, osaamista sekä yritysten kasvua ja kehittymistä. Rahoitusyksikkö teki kuluneena vuonna yhteensä lähes 105 miljoonalla eurolla rahoituspäätöksiä Pohjois-Pohjanmaalle, Lappiin ja Kainuuseen sekä valtakunnallisiin ohjelmiin.
Kuluvan vuoden loppupuoliskolla olemme valmistautuneet kahteen merkittävään muutokseen, joita ovat aluehallinnon uudistus ja rakennerahasto-ohjelman uudelleen suuntaaminen puolustusvalmiuksien vahvistamiseen. Valmistelu jatkuu tiiviisti myös ensi vuoden alussa.
Aluehallinnon uudistus
Vuoden 2026 alussa aloittaa toimintansa Pohjois-Suomen Elinvoimakeskus. Rahoitusyksikkö jatkaa keskitetyn tehtävän hoitamista ja toimialueena on aluerahoituksen osalta entiseen tapaan Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi. Aiempien valtakunnallisten teemojen vastuut säilyvät ennallaan.
Uudet tehtävät
Pohjois-Suomen Elinvoimakeskus valittiin välittäväksi viranomaiseksi Sotilaallista liikkuvuutta edistävän kaksikäyttöisen liikenneinfrastruktuurin kehittäminen -toimintalinjalle eli tulemme avaamaan valtakunnallisesti haut ja tekemään kaikki päätökset.
Yritysrahoitus
Yritysrahoitusta myönnettiin EAKR- ja JTF- rahastoista koko Pohjois-Suomeen yhteensä 41,2 miljoonaa euroa, josta Pohjois-Pohjanmaalle 19,8 miljoonaa euroa, Kainuuseen 4,5 miljoonaa euroa ja Lappiin 17,0 miljoona euroa. Päätöksiä tehtiin yhteensä 310 kappaletta. Rahoitusta myönnettiin eniten matkailu- ja metallialoille. Vuonna 2025 käsiteltiin edellisvuotta enemmän hakemuksia, mutta myönnetty avustusmäärä oli edellisvuotta alhaisempi keskimääräisen hankekoon pienentyessä.
Vuonna 2025 haut päättyivät poikkeuksellisesti jo marraskuun lopussa, jolloin hakemuksia saapui erittäin runsaasti. Hakemusten käsittely on tällä hetkellä ruuhkautunut.
Vuoden 2026 hakusuunnitelma valmistuu poikkeuksellisesti vasta tammikuussa. Määrärahoja tulee olemaan ensi vuonna perinteisesti rahoitetuille toimialoille huomattavasti vähemmän Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Kainuussa määrärahat vastaavat aiempien vuosien tasoa. Toisaalta puolustustarvikkeita ja kaksikäyttöteknologiaa ja -palveluja tuottaville yrityksille tulee olemaan erillinen määräraha, jonka suuruuden tiedämme vasta helmikuussa.
Puolustusvalmiuksien vahvistamiseen liittyvien hankehakujen odotetaan käynnistyvän maaliskuussa ja päätöksien tekemisen aikaisintaan kesäkuussa. Tulemme järjestämään alkuvuodesta hakuinfoja sekä perinteisestä yritysrahoituksesta että uudesta puolustusalan valmiuksien rahoituksesta.
ESR+ kehittämishankkeet
ESR+ rahoituksen osalta vuosi 2025 oli erittäin vilkas. Rahoitusta haettiin edelleen paljon ja päätöksiä tehtiin euromääräisesti eniten nykyisen ohjelmakauden toimintavuosiin verrattuna. Etenkin Jatkuvan oppimisen ja Työelämän kehittämisen valtakunnallisten teemojen rahoitus oli hyvässä vauhdissa ja rahoituspäätöksiä näihin kokonaisuusiin tehtiin paljon aikaisempaa enemmän. Alueosiossa on jo aikaisempien vuosien pohjalta käynnistynyt paljon ESR-hankkeita, mutta uusiakin hankepäätöksiä tehtiin merkittävästi.
Vuoden 2025 aikana ESR-tyyppisiä hankkeita rahoitettiin yhteensä noin 50,4 miljoonalla eurolla. Rahoituksesta kohdentui Pohjois-Pohjanmaalle noin 16,2 milj.€, Lappiin 6,0 milj.€, Kainuuseen 3,7 milj.€ sekä ylimaakunnallisiin hankkeisiin 4,0 milj.€. Useassa hankkeessa kehitetään pienten yritysten johdon ja henkilöstön liiketoimintaosaamista mm. matkailualalla. Rahoitetuissa hankkeissa tuetaan myös nuorten ja aliedustettujen ryhmien osallisuutta, koulutuspolkuja ja työelämätaitoja. Työllisyyden ja työllistymisedellytysten parantaminen on keskeistä.
Työelämän kehittäminen ja Jatkuva oppiminen -valtakunnallisia teemoja rahoitettiin yhteensä noin 20,5 miljoonalla eurolla. Työelämän kehittämisen teemasta rahoitetuissa hankkeissa edistetään mm. tekoälyn hyödyntämistä työpaikoilla johdon ja henkilöstön yhteistyönä. Tavoitteena on tuottavuuden lisääminen ihmislähtöisesti. Jatkuvan oppimisen teemassa vahvistetaan mm. koulutusorganisaatioiden kyvykkyyttä tarjota pieniä osaamiskokonaisuuksia, jotka mahdollistavat työelämätarpeisiin vastaavan osaamisen ilman koko tutkintoa. Lisäksi sosiaali- ja terveysalalla on käynnistymässä kokonaisuus, jossa kehitetään vieraskielisten opiskelijoiden harjoittelujen ohjausta ja yhtenäisiä käytäntöjä.
Toivomme hankerahoituksen jatkuvan vilkkaana myös ensi vuonna. Talven ja kevään 2026 aikana käynnistämme useita kehittämishankkeiden hakuja: ensimmäisenä avataan työllisyyshankkeiden (Et. 4.1) hankehaku tammikuun lopulla. Siihen liittyvä infotilaisuus pidetään 14.1.2026. Työllisyyttä ja osaamista edistävä jatkuva JTF-hankehaku käynnistyy myös tammi-helmikuun aikana. Osallisuuteen ja osaamisen kehittämiseen liittyvät hankehaut käynnistyvät myöhemmin kevään ja kesän aikana. Jokaisessa hankehaussa on omat painotukset, mutta rahoitusta voi hakea kaikkeen ohjelma-asiakirjan mukaiseen ESR-toimintaan. Myös ESR+ rahoituksessa tullaan huomioimaan puolustusteollisuutta ja kaksikäyttöisyyttä tukevan osaamisen kehittäminen.
Ympäristö ja ennallistamishankkeet
Pohjois-Suomen alueellisia EAKR- ympäristöhankkeita ja JTF-ennallistamisen hankkeita rahoitettiin yhteensä noin 4,3 miljoonalla eurolla. Rahoituksesta kohdentui Pohjois-Pohjanmaalle 1, 8 milj. €, Kainuuseen 0,8 milj.€ ja Lappiin 1,7 milj. €. Näiden lisäksi myönteisessä valmistelussa on useita hankekokonaisuuksia. Tänä vuonna rahoitettujen hankkeiden painopiste oli ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja ennakoinnissa esim. metsä- ja porotaloudessa sekä toisaalta pohjavesivarojen määrän ja laadun turvaamisessa myös tulevaisuudessa.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittamissa EAKR:n valtakunnallisissa teemoissa käynnistyi yhdeksän hankekokonaisuutta. Hankkeiden sisältö vaihteli energiansäästö- ja varastointiratkaisujen kehittämisestä, aurinkoenergian tuotannon vauhdittamiseen sekä kuntin ja maakuntien ilmastotyön suunnittelun ja seurannan työvälineiden kehittämiseen ja yhtenäistämiseen. Rahoitusta näille hankkeille myönnettiin yht. noin 4,9 miljoona euroa. Valtakunnallisissa teemoissa hakemuksia on tullut paljon ja rahoitus on edennyt ripeästi
Ohjelmakauden 2021-2027 viimeinen haku valtakunnallisissa teemoissa Energiatehokkuus ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja hillintätoimet päättyi 27.11.2025. Hakemuksia tuli runsaasti ja päätöksiä on odotettavissa kevään 2026 aikana.
Infrahankkeet
Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin uusiin infrahankkeisiin myönnettiin rahoitusta vuonna 2025 yhteensä noin 3,8 miljoonaa euroa, josta kohdistuu Pohjois-Pohjanmaalle 1,0 miljoonaa euroa, Kainuuseen 1,1 euroa ja Lappiin 1,7 miljoonaa euroa. Hankkeilla on tuettu tuotannollisten ja matkailuyritysten saavutettavuutta sekä liikenneturvallisuutta kohdealueilla.
Toivotamme kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneille Rauhallista Joulua ja Riemukasta Uutta Vuotta.
PUHTI-hanke on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen edistämishanke, jonka tavoitteena on edistää tuotannosta poistuneiden turvetuotantoalueiden ennallistamista ja niiden alapuolisten vesistöjen kunnostamista JTF-rahoituksen tuella. Hanke on alkanut tammikuussa 2025 ja kestää huhtikuuhun 2027. Hankealueeseen kuuluvat Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja Kainuu, eli koko Pohjois-Suomi. Myös PUHTI-hanke on rahoitettu JTF-rahoituksella.
Heinäkuu 2025, pisin yli 30 °C helleputki Suomessa yli 60 vuoteen. Mikäpä sen parempi keli pajupuskissa kahlaamiseen ja mättäillä rämpimiseen kahluuhaalarit jalassa!
Pilpasuon luontopolun pohjoispuolella sijaitseva Pilpaoja on hieno, pääosin luonnontilainen puro, jossa ei kartoituksissa havaittu olevan merkittävää kunnostustarvetta. Kuva: Elli Pesonen.
Kun suurin osa kansasta vietti kesälomiaan, PUHTI-hanke jalkautui virtavesien varsille tekemään kunnostustarvekartoitusta. Kartoituksen kohteena olivat turvetuotannon aiemmin kuormittamat vesistöt, joiden yläpuolisella valuma-alueella turvetuotanto on nykyisin jo päättynyt. Tällaisten vesistöjen kunnostamista voidaan rahoittaa myös JTF-rahoituksella. Kesän kartoituskohteiksi valikoituivat Iin Paskajoki, Kajaanin Leväjoki, Oulun Pilpaoja ja Miehonoja, Utajärven Savioja sekä Pudasjärven Hanhioja ja Alaoja.
Suoristetut uomanpätkät pienemmissäkään puroissa eivät ole epätavallinen näky. Puroja ja jokia on aikanaan suoristettu esimerkiksi tehostamaan tulvasuojelua ja puun uittoa sekä vastaamaan metsätalouden ja turvetuotannon kuivatustarpeeseen. Kuva: Elli Pesonen.
Kunnostustarvekartoitus on nimensä mukaisesti vesistön potentiaalisten kunnostuskohteiden kartoitusta. Koska tekoäly ei vielä toistaiseksi hallitse käytännön retkeilytaitoja ihmistä paremmin, työ tapahtuu kävelemällä vesistön reunaa pitkin sen alkupisteestä loppupisteeseen saakka. Tärkeimpiä maastossa havainnoitavia kohteita ovat koski- ja niva-alueet, metsäojat, mahdolliset suoristetut tai peratut osuudet sekä mahdolliset turvetuotannon kuormituksesta aiheutuneet haitat, kuten lietekertymät. Jatkossa kunnostustarvekartoituksesta saadut tiedot toimivat apuna päätöksenteossa ja varsinaisessa kunnostussuunnittelussa.
Field Maps -sovelluksessa kartalle lisätyt pisteet näkyvät ArcGIS Online -sivun karttatasossa. Kuva: Elli Pesonen.
Vaikka teknologia ei vielä päihitä perinteisestä maastossa kävelystä saatavia hyötyjä, kirjausmenetelmissä ollaan kynästä ja paperista siirrytty jo työpuhelimeen asennettavaan ”äppiin”. Kunnostustarvekartoituksissa käytettävä Field Maps-sovellus toimii ArcGIS Online-pohjaisesti, ja sen GPS-ominaisuus mahdollistaa karttamerkintöjen tekemisen paikan päällä. Maastossa tehtyjä merkintöjä voidaan myöhemmin tarkastella tietokoneella, kun ne näkyvät pisteinä ja viivoina automaattisesti oikeissa koordinaateissa.
Myös vuorikiipeilytaidot katsotaan maastotöissä eduksi. Kuva: Jaana Rintala.
Vaikka luonnontilaisuus oli kesän kartoituskohteissa monin paikoin selvästi heikentynyt, vastaan tuli myös useita positiivisia yllätyksiä. Pitkät luonnontilaiset kosket suoristettujen osuuksien välissä, tiheät näkinsammalkasvustot ja kauniit vanhat metsät saavat hetkeksi unohtamaan hyttysparvien kakofonian ja kahluuhaalareiden sisällä pistelevät havunneulaset. Piristystä maastopäiviin toivat myös enemmän tai vähemmän odottamattomat kohtaamiset massiivisten majavapatojen, jalkapallon kokoisten ampiaispesien ja metsän takaa hyökkäävien ukkosrintamien kanssa. Eikä ainakaan voi sanoa, etteikö olisi päässyt nauttimaan Suomen lyhyestä kesästä yltäkylläisyyteen saakka.
Viime aikoina sorateiden hoito on saanut osakseen kritiikkiä julkisuudessa. Tässä kirjoituksessa avataan hoidon periaatteita ja taustoja.
Soratien kunnostusta Pyhäjärvellä. Kuva Eetu Vattulainen.
Suomessa on noin 27 000 kilometriä sorateitä, mikä on merkittävä osa maantieverkostoa. Kuitenkin liikennesuoritteesta vain noin 2 % tapahtuu sorateillä. Tämä tarkoittaa, että suurin osa liikenteestä kulkee päällystetyillä teillä, erityisesti vilkkailla pääväylillä ja taajamien läheisyydessä.
Tienpitäjän tehtävänä on huolehtia koko maantieverkon liikennöitävyydestä – myös harvaan liikennöidyistä sorateistä. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että veronmaksajien varoja käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hoitotoimenpiteitä kohdennetaan ensisijaisesti sinne, missä liikennettä on eniten ja missä vaikutukset ovat suurimmat.
Pääteiden kuntoon ja hoitoon tienkäyttäjät ovatkin pääosin tyytyväisiä. Sen sijaan vähäliikenteisen verkon kuntoon ja hoitoon ollaan tyytymättömämpiä. Mitä pohjoisempaan ja idemmäksi Suomessa mennään, sitä enemmän vähäliikenteisen maantieverkon merkitys korostuu. Vaihtoehtoisia kulkumuotoja ei ole, ja etäisyydet ovat pitkiä.
Nykyisessä rahoitustilanteessa ELY-keskus tienpitäjänä joutuu priorisoimaan maanteiden hoidon ja kunnostamisen resurssit tarkasti. Vähäliikenteisemmillä teillä joudutaan siksi sallimaan enemmän huonokuntoisuutta. Turvallinen liikkuminen varmistetaan kuitenkin kaikilla teillä.
Kuva: Päivi Hautaniemi.
Miten sorateitä hoidetaan?
Sorateiden hoito on ympärivuotista ja sääolosuhteista riippuvaista. Hoitotoimenpiteillä vaikutetaan tien pinnan kuntoon ja sitä kautta ajomukavuuteen ja turvallisuuteen. Keskeisiä toimenpiteitä ovat:
tien muotoilu, pinnan tasaus ja paikkaaminen
sorastus ja pölynsidonta
pintakelirikon ja routavaurioiden hoito
ojien ja rumpujen kunnossapito
niitto ja vesakon raivaus
Keväällä soratien sulaessa ollaan pitkälti säiden armoilla. Kelirikosta voi tulla lyhyt, mikäli sää on kuiva ja tuulinen. Sateisena keväänä kelirikkokaudella tiet voivat mennä erittäin huonoon kuntoon. Silloin teiden pahempaa vaurioitumista ehkäistään painorajoituksilla ja liikennöinnin katkeaminen pyritään välttämään lisäämällä murskeita pehmeimpiin kohtiin, jos tie kestää murskeen ajoa. Oikein huonossa tilanteessa ei auta muu kuin odotella suosiollisia säitä ja tien kuivumista. Tien rungossa oleva routa sulaa ja voi aiheuttaa arvaamattomia muutoksia tien muotoon, josta varoitellaan kelirikkomerkein, yleensä pitkälle kesäkuuhun. Kun pintakelirikkovaihe on ohi, tien pintakerros muotoillaan tasaiseksi ja oikeaan kaltevuuteen, ja pölyämistä ehkäistään suolalla.
Kesällä hoitotoimet riippuvat säästä. Kuivina kausina pölynsidontaa voidaan joutua uusimaan, ja sateet voivat aiheuttaa runsasta kuoppaisuutta, jolloin tarvitaan tasausta. Raskaita tasoituksia ei tehdä kuivaan aikaan, koska tien pinta ei silloin kiinteydy ja siitä seuraa pitkäksi aikaa pölyämis- ja irtokiviongelmaa. Kesällä tehdään myös niittoa, vesakon raivausta, ojien perkauksia ja rumpujen uusimista.
Syksyllä valmistaudutaan talveen tasaamalla tien pinta ja lisäämällä tarvittaessa mursketta. Ilmastonmuutoksen myötä pintakelirikko on yleistynyt syksyisin, ja sen torjuminen on tärkeää ennen pakkasten tuloa. Syksyisin suurin haaste on löytää tien tasaamiselle oikea hetki, sillä tietä ei voi tasata liian märkänä eikä juuri ennen sateita, ettei tie mene liejuiseksi. Myöskään jäistä tietä ei voi enää tasata. Aikaikkuna työlle on monesti hyvin lyhyt. Pahin syksyn skenaario on pitkälle marraskuulle venyvä talven tulo, jossa lämpötilat sahaavat nollan molemmin puolin ja tie on jatkuvasti märkänä. Silloin tielle syntyy kuoppia ja mahdollisuuksia tasaamiseen on vähän.
Sorateitä koskevat palautteet; kaikki huomioidaan, mutta vain osa johtaa toimenpiteisiin
Tienkäyttäjät antavat aktiivisesti palautetta maanteiden hoidosta. Hoitokaudella 1.10.2024-1.10.2025 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelta saatiin urakkaviestejä noin 12 500 kpl. Näistä noin 480 yhteydenottoa koski sorateiden hoitoa. Kaikki yhteydenotot käydään läpi, ja ne tarjoavat arvokasta tietoa tienpidon tilasta ja tienkäyttäjien kokemuksista. Kuitenkin vain osa palautteista johtaa konkreettisiin toimenpiteisiin, sillä kunnossapidon sopimuksissa määräytyvä laatutaso ei aina vastaa tienkäyttäjien odotuksia.
Yksi yleisimmistä sorateiden hoidon palautteiden aiheista on sorateiden epätasaisuus, kuoppaisuus, joka herättää huolta ja turhautumista. Kuoppaisuutta voi esiintyä ilman, että se automaattisesti tarkoittaa poikkeamaa kunnossapidon sopimuksessa määritellystä laatutasosta. Tämä aiheuttaa ristiriitaa tienkäyttäjien kokemusten ja kunnossapidon käytäntöjen välillä.
Myös tienpitäjälle, eli Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle osoitetaan palautteita ja toimenpide-ehdotuksia, jotka liittyvät mm. maanteiden hoitoluokitukseen ja hoidon laatuvaatimuksiin, nopeusrajoituksiin sekä tieverkon kehittämiseen ja investointien kohdentamiseen. Vuonna 2024 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelta saatiin noin 1 700 palautetta ja ehdotusta. Näistä noin 130 koski sorateiden hoitoa ja kuntoa.
Tienkäyttäjien yhteydenottoja vastaanotetaan siis kahdessa eri kanavassa: osa ohjautuu suoraan urakoitsijalle, osa taas ELY-keskukselle tilaajatehtävien hoitoon.
Urakoitsijalle suunnatut palautteet koskevat konkreettisia ja kiireellisiä kunnossapidon epäkohtia, kuten kuoppia, lanaustarvetta tai liukkautta. Palautteet ohjautuvat suoraan maanteiden hoidon urakoitsijoille.
Tilaajalle suunnatut palautteet ja toimenpide-ehdotukset liittyvät laajempiin ja pidemmän aikavälin kysymyksiin, kuten hoitoluokkiin, päällystämistarpeisiin tai liikenneturvallisuuteen sekä tieverkon kehittämiseen ja investointien kohdentamiseen. Näitä palautteita hyödynnetään esimerkiksi suunnittelussa.
Kuka pitää tiet kunnossa – ja miten tienkäyttäjä voi antaa palautetta?
ELY-keskukset hankkivat maanteiden kunnossapidon urakoitsijoilta laatuvastuullisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että ELY-keskus ja urakoitsija sopivat, missä kunnossa tien pitää olla, mutta eivät määrittele tarkasti, miten kunnossapito tulee suorittaa. Urakoitsija toteuttaa tienpidon parhaaksi katsomallaan tavalla.
Hoitourakoitsija tarkastaa alueensa soratiestön säännöllisesti ja tekee tarvittavat hoitotoimenpiteet laatutason säilyttämiseksi. Kelirikkoaikana pehmenneissä kohdissa sorateiden normaalit laatuvaatimukset eivät ole voimassa. ELY-keskusten maanteiden hoidon projektipäälliköt sekä erilliset pistokoevalvontakonsultit valvovat urakoitsijoiden toimia pistokokein. Laajan tieverkon takia ei jokaista tiejaksoa voida valvoa jatkuvasti paikan päällä.
Tienkäyttäjillä on mahdollisuus ilmoittaa tien kunnossa havaitsemistaan puutteista. Ilmoitukset välitetään tietä hoitavalle urakoitsijalle, joka ottaa ne huomioon hoitotoimenpiteitä kohdentaessaan. Ilmoitukset eivät kuitenkaan ole tilauksia, joiden mukaan urakoitsija automaattisesti ryhtyy välittömiin korjaustoimenpiteisiin. Tien kunnosta ja hoidosta saatuja palautteita hyödynnetään tienhoidon suunnittelussa sekä valvonnassa.
Tienpitäjänä haluamme olla avoimia ja kuunnella palautetta. Sorateiden hoito on osa maanteiden hoidon laajempaa kokonaisuutta, jossa pyritään palvelemaan koko yhteiskuntaa mahdollisimman tasapainoisesti ja vastuullisesti – määrärahojen puitteissa. Sorateiden hoito on tasapainottelua resurssien, sääolosuhteiden ja käyttäjäkokemusten välillä.
Liikenne ja infrastruktuuri, kehittämispäällikkö Päivi Hautaniemi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja kunnossapitovastaava Joona Peltoniemi Lapin ELY-keskus
Ilmoituksen tien liikennettä vaarantavasta huonosta kunnosta voi tehdä Tienkäyttäjän linjalle puh. 0200 2100 (auki 24/7).
Voit jättää viestin Palauteväylä-palvelussa osoitteessa: www.palautevayla.fi
Fintraffic Mobiili -sovelluksen avulla voit helposti ilmoittaa tien kuntoon liittyvistä havainnoista. Voit myös antaa yleisempää palautetta tai tehdä toimenpide-ehdotuksen. Sovellus tarjoaa myös ajantasaiset tiedot mm. kelikameroista, tietöistä, ruuhkista ja ajokelistä. Lataa Fintraffic Mobiili maksutta sovelluskaupasta.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoitusyksikkö onnittelee yrittäjiä merkkipäivän johdosta. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on tukenut vuosien varrella useita tuhansia yrittäjiä ja edistänyt heidän kehittämistään ja investointejaan neuvoen, sparraten ja avustuksia myöntäen.
Työ yrittäjyyden edistämiseksi jatkuu entistä vahvempana tulevissa elinvoimakeskuksissa, jotka aloittavat toimintansa 1.1.2026. Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen toimialueena tulee olemaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat. Pohjois-Suomen elinvoimakeskus myöntää yrityksen kehittämisavustusta myös Lapin maakunnassa toimiville yrityksille samaan tapaan kuin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoitusyksikkö nytkin tekee. Avustusmuodot eivät muutu elinvoimakeskusten perustamisen myötä, mutta neuvontaan, sijoittumiseen ja investointien edistämiseen panostetaan jatkossa enemmän.
Kuluva syksy on rahoitusyksikössä työn täyteinen. Elinvoimakeskuksen rakentamisen lisäksi valtioneuvosto tulee päättämään kuluvan vuoden aikana komission antaman ReArm Europe -ehdotuksen käyttöönotosta. Mikäli ehdotus otetaan käyttöön, tulee nykyinen Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma laajenemaan kahdelle uudella toimintalinjalla, jotka kohdistuvat puolustusteollisuuden kapasiteetin vahvistamiseen ja sotilaallisen liikkuvuuden edistämiseen. Ohjelman kokonaiskehys ei muutu, jolloin määrärahat otettaisiin nykyisistä toimintalinjoista. Käytännössä se tarkoittaisi määrärahojen merkittävän pienemisen johdosta entistä tarkempia ja tiukempia linjauksia avustuksen myöntämiseen ja mahdollisesti määräaikaisten hakujen lisääntymiseen. Määrärahat ovat pilkkoutuneet tällä hetkellä EAKR:ssä kuuteen erityistavoitteeseen ja lisäksi JTF-ohjelmaan eli yhteensä seitsemään osaan. Määrärahojen vähentyessä suurien investointien rahoittaminen ohjelmakauden loppupuolella on aiempaa huomattavasti haasteellisempaa.
Kehotammekin yrityksiä käynnistämään suunnitelmissa olevat hankkeet nopeasti ja hyödyntämään avoinna olevia hakuja. Kasvun Kiitorata ja Pk-yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä uuden teknologian hyödyntämisen -haut päättyvät 26.9.2025. Jatkuvat yritystukihaut päättyvät puolestaan poikkeuksellisesti jo marraskuun lopussa. Meillä ei ole vielä tiedossa, miten pian saamme ensi vuonna uudet haut auki. Hakukatko on joka tapauksessa tavanomaista pidempi. Muistathan ottaa yhteyttä yritysasiantuntijaan ja käydä etukäteiskeskustelut ennen hakemuksen lähettämistä!
Euroopan komissio on julkaissut budjettiesityksen monivuotiseksi rahoituskehykseksi 2028–2034. Rahoitusyksikkö ja tuleva Pohjois-Suomen elinvoimakeskus ovat tiiviisti mukana uuden rahoituskauden valmistelussa, jotta meillä olisi tulevaisuudessakin mahdollisuus tukea alueemme yrittäjiä.
Kiireisestä syksystä huolimatta olemme teitä yrittäjiä varten ja haluamme aidosti edistää yritystenne kasvua ja kansainvälistymistä.
Rahoitusyksikön päällikkö Pasi Loukasmäki Johtava yritysrahoitusasiantuntija Anne Pulkkinen
Nousevat lämpötilat ja niiden myötä voimistuvat sään ääri-ilmiöt vaikuttavat lajeihin ja niiden elinympäristöihin. Ilmaston muuttuminen on otettava huomioon, kun laaditaan maakunnallisia luonnon monimuotoisuusohjelmia, ns. LUMO-ohjelmia. Mitä paremmin luonto voi, sitä paremmin se sietää muuttuvia oloja.
Kosteikkorakentaminen on esimerkki ilmastotyötä tukevasta toiminnasta, joka ylläpitää ja parantaa luonnon monimuotoisuutta.
Ilmastoriskit luonnolle on tunnistettava
Maankäytön muutokset, rakennetun ympäristön leviäminen ja luonnonvarojen hyödyntäminen sekä muu ihmistoiminta vähentävät lajien elintilaa ja heikentävät luontotyyppejä. Ilmaston lämpeneminen voimistaa luontokatoa ja vaarantaa luonnon monimuotoisuutta.
Ilmastonmuutoksen seurauksena kuivuus- ja hellejaksot voimistuvat. Talvella vesisateet lisääntyvät, ja vesi huuhtoo maa-ainesta ja ravinteita vesistöihin. Olosuhteiden muuttuessa syntyy tilaa uusille vieraslajeille, tuholaisille ja taudinaiheuttajille niin maalla kuin vedessä. Nämä muutokset heikentävät ketjureaktion lailla myös ekosysteemipalveluita, kuten hiilensidontaa, kasvien pölytystä tai luonnon virkistysarvoja.
Kun tunnistamme ilmastoriskit, voimme ennakoida muutoksia ja suunnitella toimintaa ajoissa niin, että ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset vähenevät. Tästä hyötyvät sekä ihminen että luonto.
Ilmastotoimet tukevat luontotyötä
Ilmastoriskeihin sopeutumiseen ja hiilipäästöjen vähentämiseen on olemassa useita keinoja. Monet niistä tukevat samanaikaisesti luonnon monimuotoisuutta.
Toimenpiteitä on kuvattu ilmastolakiin kirjatuissa ilmastosuunnitelmissa, joita ovat ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma (KISS2030), maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU) sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (KAISU). Useilla toimilla tavoitellaan luonnon monimuotoisuuden turvaamista, mikä parantaa mahdollisuuksia hillitä ilmastonmuutosta ja toisaalta sopeutua uusiin oloihin.
Ilmastonmuutoksen hillintä maankäyttösektorilla, ennen kaikkea maa- ja metsätaloudessa, tarkoittaa hiiltä sitovien ja hiilivarastoja ylläpitävien toimien edistämistä. Kosteikkorakentaminen ja heikkotuottoisten turvemaiden vettäminen ovat tavoiteltavien toimien kärjessä.
Sopeutumista lämpenevään ilmastoon tukee peltomailla varsinkin maan kasvukunnosta huolehtiminen. Tässä avuksi ovat esimerkiksi ympärivuotinen kasvipeite ja luonnonmukaisen vesienhallinnan menetelmät. Metsämailla sopeutumista voi edistää muun muassa kasvattamalla sekapuuston osuutta ja lisäämällä lahopuuston määrää.
Laiduntavat eläimet lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Kuva: Pia Lehmusvuori.
Maankäyttöä ja sen muutoksia on suunniteltava kokonaisvaltaisesti niin, että taloudellisen kannattavuuden lisäksi tavoitellaan ilmasto- ja luontohyötyjä. Tärkeää on pitää huolta lajien elinympäristöjen yhtenäisyydestä niin, että lajeilla on mahdollisuus liikkua alueiden välillä.
Elinympäristöjen yhtenäisyyttä voidaan parantaa muun muassa valuma-aluelähtöisen suunnittelun avulla. Riittävällä suunnittelulla voidaan parhaimmillaan sovittaa yhteen erilaisia maankäytön tavoitteita ja kohdistaa toimenpiteitä niin, että yhteiset hyödyt lisääntyvät.
Kaikki edellä mainitut toimet tukevat sekä luonnon monimuotoisuuden että ilmastosuunnitelmien KAISU:n, MISU:n ja KISS2030:n tavoitteita.
Alueellisissa LUMO-ohjelmissa otetaan huomioon ilmastosuunnitelmat
Useilla alueilla on käynnistynyt tai käynnistymässä maakunnallisten luonnon monimuotoisuuden toimeenpanosuunnitelmien laadinta. Näissä LUMO-ohjelmissa on tärkeä tunnistaa ilmastonmuutoksen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. Luonnonsuojelulain 13 §:ssä todetaankin, että ohjelmien valmistelussa on otettava huomioon ilmastolaissa tarkoitetut ilmastosuunnitelmat.
Luonnonsuojelulain kirjauksen toteutumista helpottamaan laadimme ELY-keskusten valtakunnallisessa ilmastoyksikössä koosteen ilmastosuunnitelmissa mainituista luonnon monimuotoisuutta koskevista keskeisistä kohdista. KAISU:n muista kuin maatalousteksteistä koostetta täydensivät Pirkanmaan ELY-keskuksen ilmastoerikoistumisen asiantuntijat. Kooste on toimitettu ELY-keskusten LUMO-ohjelmien koordinaattoreille. Tarvittaessa saat lisätietoa koosteesta myös meiltä. Toivomme, että koosteesta on apua LUMO-ohjelmien valmistelussa.
Mari Lappalainen ja Pia Lehmusvuori, ilmastoasiantuntijat Sähköposti: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö
Kirjoittajista Pia Lehmusvuori (vas.) on luonnonvara-alojen ilmastonmuutokseen sopeutumisen asiantuntija. Mari Lappalainen (oik.) työskentelee valuma-aluesuunnittelun asiantuntijana edistäen sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista että sen hillintää.
ELY-keskusten valtakunnallisen ilmastoyksikön tehtävänä on edistää kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman, maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman sekä maatalouden toimien osalta keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman toimeenpanoa. Lue lisää (ely-keskus.fi/ilmastoyksikko)
Pohjois-Suomen elinvoimakeskus 