Author Archives: Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

​​Elinvoimaista yrittäjän päivää!​

Nostot

Posted on by
Vastaus
Virtaavaa vettä metsän keskellä, sitaatti "elinvoimakeskuksen yrityspalvelut entistä sujuvammiksi yrityksille".

Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen edeltäjäorganisaatiot ovat tukeneet vuosien varrella useita tuhansia yrittäjiä ja edistäneet Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun merkittävää kasvua. Uudistamme palvelujamme, että voimme edelleen toimia yritysten kumppanina liiketoiminnan kehittämisessä ja kansainvälistymisessä. Elinvoimakeskuksen yrityspalvelut muodostavat jatkossa sujuvan palvelupolun, joka lähtee yrityksen tarpeista. Palvelupolku kokoaa kaikkien yrityspalvelutoimijoiden osaamisen ja palvelut yritysten tueksi sekä hyödyntää ennakointi- ja muuta tietoa osuvien palvelujen löytämisessä. Digitaaliset ratkaisut täydentävät palvelupolkua.

Yritysten neuvontapalveluun on otettu käyttöön uusi AI-agentti verkkosivujen, valtakunnallisen puhelinpalvelun sekä henkilökohtaisen neuvonnan rinnalle. Yritysten neuvonta-agentti neuvoo EU-rahoitusohjelmien edellytyksistä ja ehdoista sekä rahoitushauista ja ohjaa tarvittaessa sopivalle rahoitusasiantuntijalle tai muuhun neuvontapalveluun. Yritysten neuvonta-agentin antamat tiedot voivat olla virheellisiä etenkin näin käynnistysvaiheessa, eivätkä ne takaa rahoitusta tai muodosta sitovaa päätöstä. Neuvonta-agenttia kehitetään jatkuvasti käyttäjien antaman palautteen pohjalta.

Yritysten neuvonta-agentti - löydä rahoitus, tieto rahoitushauista, löydä asiantuntijat. kysy neuvoa, 24/7.

Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen koordinoima Team Finland -verkosto kokoaa yhteen kaikki julkiset kansainvälistymispalvelut, jotka auttavat suomalaisia yrityksiä kasvamaan ja menestymään maailmalla. Verkosto tarjoaa yrityksille palvelupolun aina neuvonnasta rahoitukseen sekä auttaa yrityksiä saamaan tietoa kansainvälisistä markkinoista ja verkostoitumaan ulkomaille. Kansainvälistä kasvua tavoittelevat yritykset voivat olla yhteydessä Team Finland-koordinaattoreihimme, jotka auttavat yrityksiä eteenpäin eri organisaatioiden tarjoamiin Team Finland -palveluihin.

Team Finland -verkostossa on parhaillaan käynnissä uudistus, jossa ulkoministeriön rooli vahvistuu. Hallituksen linjausten mukaisesti Business Finlandin ulkomaantoiminnot integroidaan osaksi ulkoasiainhallintoa, mikä yhdistää aiempaa tiiviimmin Suomen ulkomaanedustustojen, suurlähetystöjen ja vienninedistämisen osaamisen saman kokonaisuuden alle. Tavoitteena on tarjota suomalaisyrityksille entistä sujuvampia, vaikuttavampia ja paremmin koordinoituja palveluja kansainvälisillä markkinoilla sekä varmistaa, että yritykset saavat käyttöönsä koko Suomen maailmanlaajuisen verkoston osaamisen yhden yhteydenoton kautta.

Yritysten omistajanvaihdoksissa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ovat keskeisiä koordinoivia asiantuntijatahoja Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen lisäksi. Kainuun Yrittäjät kokoaa parhaillaan alueellista omistajanvaihdosfoorumia, jonka tavoitteena on mm. vahvistaa yhteistyötä ja osaamista entisestään kainuulaisten toimijoiden välillä. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjillä on yli viidentoista vuoden kokemus omistajanvaihdosten edistämisestä.

Kun omistajanvaihdos on harkinnassa, kannattaa olla ajoissa yhteydessä asiantuntijaan, riippumatta siitä, haetaanko ulkopuolista ostajaa vai suunnitellaanko sukupolvenvaihdosta. Aina ei puhuta pelkästään yrityksen arvosta, vaan myös toteutetaanko yrityskauppa liiketoiminta- vai osakekauppana ja onko yritykseen tehtävä muita järjestelyjä. Edellä mainitut yrittäjäjärjestöt ja Pohjois-Suomen elinvoimakeskus ovat hyviä ensimmäisiä neuvonantajia omistajanvaihdosta suunnitteleville.

Osana yrityspalveluja Pohjois-Suomen elinvoimakeskus edistää luovien alojen ja kulttuurialan yritysten liiketoiminnan kehittymistä, uusien liiketoimintamallien syntymistä ja verkostojen rakentamista. Asiantuntijamme tukevat luovien ja kulttuurialojen yrityksiä kasvussa, kansainvälistymisessä ja yhteistyössä muiden toimialojen yritysten kanssa. Ohjaamme asiakkaita tarkoituksenmukaisiin rahoitus-, TKI- ja kehittämispalveluihin sekä verkostoihin ja yhteistyöhankkeisiin. Tiedotamme avoimista hankehauista sekä muista kehittämismahdollisuuksista. Pyrimme osaltamme tukemaan kestäviä ratkaisuja, jotka vahvistavat alueen identiteettiä sekä elin- ja pitovoimaa.

Kirjoittajat:
Yksikön päällikkö Anne Ristioja ja yritysasiantuntijat, elinkeino- ja kotoutumisyksikkö
Johtava yritysasiantuntija Anne Pulkkinen, rahoitusyksikkö
Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Lisätietoja

Elinvoimakeskuksen, Team Finlandin, Business Finlandin ja Euroopan unionin osarahoittama -logot.

Yhdessä Kainuun luonnon puolesta

Nostot

Posted on by
Vastaus

– Kainuun LUMO-ohjelmatyön kuulumisia kesältä 2026 –

Kainuun luonnon monimuotoisuuden toimeenpanosuunnitelman (LUMO-ohjelman) valmistelua on tehty nyt noin puolentoista vuoden ajan. Työn aikana on koottu tietoa luonnon tilasta, tarkasteltu luonnon monimuotoisuutta sekä kuultu erilaisia näkemyksiä luonnon nykytilasta ja tulevaisuudesta. Tässä kirjoituksessa kurkistetaan Kainuun LUMO-ohjelmatyön tämänhetkisiin kuulumisiin sekä muutamiin kesän aikana tehtyihin havaintoihin Kainuun luonnosta.

Kainuun LUMO-ohjelman valmistelu käynnistyi helmikuussa 2025, ja sen jälkeen työ on edennyt monella rintamalla. Luonnon nykytilasta on koottu tietoa, paikkatietoaineistoja on käsitelty ja analysoitu sekä Kainuulle merkityksellisiä lajeja, luontotyyppejä ja muita luontoarvoja on tarkasteltu osana ohjelmatyötä. Työtä valmistellaan yhteistyössä Helmi-METSO-LUMO-yhteistyöryhmän kanssa sekä paikallisten ja valtakunnallisten asiantuntijoiden asiantuntemusta hyödyntäen.

Valmistelun lähtökohtana on ollut paitsi tietoon perustuva myös avoin ja osallistava prosessi. Ohjelmatyötä on esitelty erilaisissa tilaisuuksissa, siitä on keskusteltu sidosryhmien ja muiden toimijoiden kanssa sekä kuultu kainuulaisten näkemyksiä kyselyiden ja muun vuorovaikutuksen avulla.

Kartalta maastoon

Kun Kainuun luonnossa liikkuu vuoden eri aikoina, on helppo ymmärtää, miksi sen monimuotoisuudesta halutaan pitää huolta.

LUMO-ohjelman valmistelun aikana olen tarkastellut Kainuun luontoa monesta näkökulmasta. Osa työstä tapahtuu karttojen, paikkatietoaineistojen ja selvitysten äärellä. Kartalla näkyvät kohteet saavat kuitenkin usein aivan uuden merkityksen silloin, kun niitä pääsee näkemään myös luonnossa.

Näkymä Vuokatinvaaralta Sotkamossa. Kainuun vaaraluonto ja laajat metsäalueet ovat maakunnan luonnon vahvuuksia. Kuva: Titta Jylhänkangas.

Kahden kesän aikana on tullut liikuttua kaikissa Kainuun kunnissa ja nähtyä hyvin erilaisia luontokohteita. Mukaan on mahtunut soita, pienvesiä, vanhoja metsiä, vaaramaisemia, perinneympäristöjä sekä monia tunnettuja ja vähemmän tunnettuja kohteita.

Vesistöt ja pienvedet ovat tärkeä osa Kainuun luonnon monimuotoisuutta. Vasemmalla virtaavaa vesiluontoa Lentualla Kuhmossa ja oikealla Komulanköngäs Hyrynsalmella. Kuvat: Titta Jylhänkangas.

Luonnossa liikkuessa on tullut yhä selvemmäksi, kuinka monimuotoinen maakunta Kainuu on. Luonnon monimuotoisuudesta puhutaan usein yksittäisten lajien, luontotyyppien tai kohteiden kautta, mutta luonnossa liikkuessa kokonaisuus hahmottuu eri tavalla. Metsät, suot, vesistöt, vaaramaisemat, perinneympäristöt ja rakennetut alueet muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jonka varaan Kainuun luonnon monimuotoisuus rakentuu.

Kainuun monimuotoisia elinympäristöjä. Vasemmalla suoluontoa Suomussalmella ja oikealla harjumetsää Räätäkankaalla Sotkamossa. Kuvat: Titta Jylhänkangas.

Samalla on tullut yhä selvemmäksi, kuinka tärkeää luontoa on tarkastella myös koko maakunnan mittakaavassa. Kainuun luonnon vahvuuksia ovat laajat yhtenäiset luonnonalueet, monipuoliset elinympäristöt sekä niiden väliset yhteydet. Näiden luontoarvojen tunnistaminen, ymmärtäminen ja huomioiminen on yksi Kainuun LUMO-ohjelman valmistelun keskeisistä tavoitteista.

Kainuulaiset mukana ohjelmatyössä

Kainuun LUMO-ohjelmaa valmistellaan avoimesti ja yhteistyössä. Työn aikana käydään keskusteluja sidosryhmien ja keskeisten toimijoiden kanssa sekä kuullaan kainuulaisten näkemyksiä kyselyiden ja muun vuorovaikutuksen avulla.

Vuonna 2025 toteutettu avoin kansalaiskysely toi esiin kainuulaisten vahvan luontosuhteen ja sen, kuinka tärkeänä luonto koetaan osana hyvinvointia, identiteettiä ja maakunnan vetovoimaa. Vastauksissa näkyi myös huoli luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä sekä kiinnostus luonnon tilaa ja sen kehitystä kohtaan.

Tänä kesänä ohjelmatyötä on täydennetty metsänomistajille suunnatulla kyselyllä. Sen tavoitteena on kerätä maa- ja metsänomistajien näkemyksiä luonnon monimuotoisuuden huomioimisesta omilla alueillaan sekä tunnistaa ohjelmatyön kannalta tärkeitä kokemuksia, tarpeita ja kehittämisajatuksia.

Kyselyiden, keskustelujen ja muun osallistamisen kautta ohjelmatyöhön kertyy jatkuvasti arvokasta tietoa eri puolilta Kainuuta. Samalla on käynyt yhä selvemmäksi, että luontoa tarkastellaan Kainuussa hyvin monenlaisista lähtökohdista.

Monenlaisia näkökulmia samaan luontoon

Kainuulaisia kuunnellessa on tullut yhä selvemmäksi, kuinka monella eri tavalla luonto koetaan ja mitä merkityksiä siihen liittyy.

Yhdelle tärkein asia on lähimetsä ja siellä kulkevat polut. Toiselle arvokkaita ovat vesistöt, purot ja lähteet. Kolmas tarkastelee luontoa metsätalouden, maanomistuksen, virkistyskäytön tai elinkeinojen näkökulmasta.

Näkökulmat ovat erilaisia, mutta niitä yhdistää usein sama asia: Kainuun luonnon arvostus.

Luonnon monimuotoisuus koskettaa tavalla tai toisella meitä kaikkia. Siksi ohjelmatyössä on tärkeää ymmärtää mahdollisimman laajasti erilaisia kokemuksia, tarpeita ja näkemyksiä eri puolilta Kainuuta.

Katse syksyyn

LUMO-ohjelman valmistelu jatkuu syksyn aikana.Työssä edetään muun muassa kyselyaineistojen analysoinnilla, sidosryhmäyhteistyöllä sekä luonnon monimuotoisuutta koskevan tiedon kokoamisella ja jäsentämisellä. Kesän vaihtuessa syksyyn toivotan kaikille hyvää syksyä sekä antoisia hetkiä Kainuun luonnossa.

Syysterveisin,
Titta Jylhänkangas
Luonnonsuojeluasiantuntija
Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Vielä ehtii osallistua
– metsänomistajakysely on avoinna 9.9.2026 saakka.

Kysely on herättänyt runsaasti kiinnostusta, ja vastauksia on saatu jo yli 1 500. Mukaan ehtii kuitenkin edelleen hyvin.
Jos omistat maa- tai metsäalueita Kainuussa etkä ole vielä vastannut kyselyyn, jokainen näkökulma on arvokas. Metsänomistajien kokemukset ja ajatukset auttavat rakentamaan Kainuun LUMO-ohjelmaa mahdollisimman monipuolisen tiedon pohjalta.

Kyselyn tuloksia hyödynnetään ohjelmatyössä, ja niistä kerrotaan tarkemmin myöhemmin syksyn aikana Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen viestintäkanavissa.

Vastaa kyselyyn täällä:
Kysely Kainuun metsänomistajille

Monipaikkaiset etätyöntekijät pienempien kuntien elinvoiman vahvistajina

Nostot

Posted on by
Vastaus
Asiantuntijaryhmä Vuokatinvaaran maisemissa.
EDIN-hankkeen kansainvälinen asiantuntijaryhmä vieraili Kainuussa 9.–10.6.2026. Ryhmäkuva Vuokatinvaaran huipulla 10.6.2026. Kuva: Roman Gokkoev.

Viime kuukausina monipaikkaiset asukkaat ja maaseudulla viihtyvät etätyöntekijät ovat nousseet useilla Suomen harvaan asutuilla alueilla esiin potentiaalisena elinvoimaa vahvistavana ja uusia näkökulmia aluekehitykseen tuovana resurssina.

Tuoreessa Mikkelin yliopistokeskuksessa tarkastetussa Manu Rantasen väitöstutkimuksessa Monipaikkainen asukas aluekehittäjänä korostetaan, että aktiivisimmat monipaikkaiset asukkaat voivat toimia esimerkiksi yrittäjinä, kuntien markkinoijina tai eri alueiden välisinä sillanrakentajina. Tämä edellyttää kuitenkin, ettei heidän rooliaan rajata pelkästään vapaa-ajan asukkaiksi. Etelä-Savon lisäksi myös Pohjois-Savossa on tunnistettu monipaikkaisuuden kasvava merkitys ja sen tuomat hyödyt. Alueella on laadittu kunnille ohjetyökaluja (huoneentauluja) laadullisen monipaikkaisuustiedon keräämisen ja analysoinnin tueksi.

Tutustuimme kainuulaisista sidosryhmäedustajista koostuvan ryhmän kanssa Euroopan diginomadit (EDIN) -hankkeen puitteissa vuonna 2025 Koillismaalla Business Kuusamon uusiin etätyötiloihin sekä Work & Stay -hankkeen tuloksiin. Hankkeessa on muun muassa pilotoitu etätyöntekijöiden ja somevaikuttajien tuettua oleskelua Kuusamossa ja Posiolla lomamökeissä matalan sesongin aikana. Tämä on tuonut alueelle huomattavaa näkyvyyttä eri mediakanavissa etätyöystävällisenä kohteena.

Myös Pudasjärvellä halutaan houkutella etätyöntekijöitä kokeiluasumisen avulla. Paikallisen kunnanvaltuutetun Antti Tihisen mukaan ajatus on yksinkertainen: maaseutukuntiin voitaisiin tulla kokeilemaan työrauhaa ja luonnonläheistä elämäntapaa esimerkiksi muutamaksi viikoksi tai kuukaudeksi. Tarjolla voisi olla valmiiksi kalustettuja asuntoja sekä coworking-tiloja etätyötä tekeville. Jos elämä tuntuu sopivalta, seuraava askel voisi olla pysyvämpi asuminen, Tihinen kirjoittaa.

Etätyöntekijöiden väliaikaista asumista suunnitteilla Kainuussa

Kesäkuun alussa Pohjois-Suomen elinvoimakeskus isännöi yhdessä Kainuun liiton ja muiden kainuulaisten sidosryhmien kanssa EDIN-hankkeen kansainvälisen asiantuntijaryhmän vierailua Kainuussa. Valtuuskuntaan kuului paikallis- ja aluehallinnon edustajia Espanjasta, Italiasta, Irlannista, Liettuasta, Norjasta ja Bulgariasta. Vierailuohjelmaan sisältyi muun muassa työpaja, jossa käsiteltiin alueiden kulttuurisidonnaisia erityispiirteitä diginomadien eli kansainvälisten etätyöntekijöiden vastaanottamisessa sekä heidän integroitumisessaan paikallisiin yhteisöihin.

Kuvia vierailukohteist.a Kainuusta.
Kuvia EDIN-hankkeen kansainvälisen asiantuntijaryhmän vierailulta Kainuusta. Kuvat: Roman Gokkoev, Anne Ristioja ja Minna Komulainen.


Sotkamossa vierailun teemana oli työn ja vapaa-ajan yhdistäminen. Etätyötilojen lisääntyvä tarjonta vahvistaa matkailualueiden houkuttelevuutta, sillä yhä useampi matkailija yhdistää työnteon ja matkailun. Vuokatin matkailualueella vierailevista matkailijoista noin kaksi kolmesta asioi myös seitsemän kilometrin päässä sijaitsevassa Sotkamon kuntakeskuksessa, josta löytyy nykyisin myös moderneja etätyötiloja.

Osana EDIN-hanketta Kainuusta on esitetty Arctic Lakeland Digital Nomads -pilottia, jonka toteutuminen on vielä arvioitavana Interreg Europen rahoitusohjelmassa. Sen tavoitteena on lisätä maakunnan vetovoimaa kansainvälisten etätyöntekijöiden näkökulmasta järjestämällä noin kymmenen etätyöntekijän oleskelu Kainuussa keväällä 2027 Interreg-ohjelman tuella.

Roman Gokkoev
Projektikoordinaattori
Elinkeinot ja osaaminen -osasto
Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Henkilökuva.

European Digital Nomads (EDIN) -hanke rahoitetaan INTERREG EUROPE -ohjelmasta. Hankkeen tavoitteena on lisätä diginomadien eli kansainvälisten etätyöntekijöiden määrää kumppanialueilla – Bulgariassa, Espanjassa, Italiassa, Irlannissa, Liettuassa, Norjassa ja Suomessa – 30 prosentilla vuoteen 2028 mennessä. Hanke korostaa diginomadien merkitystä aluekehityksen ja talouskasvun edistäjinä sekä osoittaa hankekumppaneiden sitoutumisen etätyön edellytysten kehittämiseen ja hyvien käytäntöjen kansainväliseen vaihtoon.

Lisätietoa EDIN-hankkeesta (elinvoimakeskus.fi)

Interreg Europe Co-funded by the European Union EDIN -logo.

Vesiturvallisuus tukee kotoutumista, hyvinvointia ja alueen turvallisuutta

Nostot

Posted on by
Vastaus
Aikuinen ja lapsi kastautumassa rantavedessä ilta-auringossa.

Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen tavoitteena on edistää alueen elinvoimaa, osaavan työvoiman saatavuutta sekä kansainvälisten osaajien ja heidän perheidensä onnistunutta kotoutumista. Kotoutuminen ei tarkoita ainoastaan työelämään kiinnittymistä, vaan myös turvallista arkea, hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskunnassa.

Monille maahan muuttaneille suomalainen vesistöympäristö voi olla uusi. Kaikilla ei ole mahdollisuutta oppia uimaan lapsuudessa, eikä vesillä liikkumiseen liittyviä turvallisuuskäytäntöjä välttämättä tunneta ennestään. Tämän vuoksi vesiturvallisuus voidaan nähdä myös osana kotoutumista ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua suomalaiseen arkeen.

Turvallisuus on yksi aluekehittämisen läpileikkaavista teemoista. Kokonaisturvallisuus rakentuu monista arjen taidoista ja valmiuksista, joihin kuuluu myös vesiturvallisuus. Suomessa vesistöt ovat näkyvä osa ympäristöä ja vapaa-aikaa, minkä vuoksi uimataito ja turvallinen toiminta vesillä ovat tärkeitä taitoja kaikille Suomessa asuville.

Viimeaikaiset traagiset hukkumistapaukset ovat herättäneet keskustelua siitä, miten vesiturvallisuustietoa välitetään paremmin myös kansainvälisille asukkaille. Ennaltaehkäisevä turvallisuustyö, uimataidon vahvistaminen sekä turvallisuuteen liittyvän tiedon saavutettavuus ovat tärkeitä keinoja vähentää onnettomuuksia.

Vesiturvallisuudessa korostuu myös yhteinen vastuu. Hätätilanteessa apua tulee uskaltaa pyytää rohkeasti, vaikka yhteistä kieltä ei olisi täydellisesti. Samalla ympärillä olevien ihmisten on tärkeää tunnistaa tilanteet, joissa joku saattaa tarvita apua.


Kun Suomessa asuville tarjotaan yhdenvertaisia mahdollisuuksia oppia uimataitoa ja vesiturvallisuutta, tuetaan samalla hyvinvointia, osallisuutta, kotoutumista ja turvallista arkea.

Nämä ovat myös keskeisiä tekijöitä siinä, että ihmiset voivat rakentaa tulevaisuuttaan ja kiinnittyä alueeseen pitkäjänteisesti. Vesiturvallisuutta voidaan tarkastella myös vesipätevyyden näkökulmasta. Vesipätevyys tarkoittaa laajempaa osaamista kuin pelkkää uimataitoa.

Vesipätevyyteen kuuluu 15 eri osa-aluetta turvallisesta veteen menosta uintitekniikoihin ja hengenpelastustaitoihin.
Kuva. Vesipätevyyden 15 osa-aluetta. Lähde: Drowning Prevention Auckland (2017).

Vesipätevyys korostaa, että turvallinen toiminta vedessä edellyttää myös riskien tunnistamista, paikallisten olosuhteiden ymmärtämistä sekä kykyä toimia hätätilanteissa.

Vesiturvallisuudesta on saatavilla myös monikielisiä materiaaleja, joiden avulla tietoa voidaan jakaa eri kielillä esimerkiksi vastaanottokeskuksissa, oppilaitoksissa, järjestöissä ja kotoutumispalveluissa.

Vesiturvallisuudessa on tärkeää kiinnittää huomiota erityisesti:

  • uimataidon merkitykseen ja oman osaamisen realistiseen arviointiin
  • turvalliseen veneilyyn, suppailuun ja melontaan
  • pelastusliivien käyttöön
  • sääolosuhteiden huomioimiseen
  • päihteettömyyteen vesillä liikuttaessa
  • avun hälyttämiseen hätätilanteessa soittamalla numeroon 112

Vesiturvallisuus ei ole vain yksilön taito, vaan yhteiskunnallinen kysymys. Kun tarjoamme kaikille mahdollisuuden oppia ja ymmärtää vesillä toimimista, rakennamme samalla turvallisempaa, yhdenvertaisempaa ja elinvoimaisempaa Pohjois-Suomea.

Kamal Singh, asiantuntija, kansainvälisyys- ja kotoutumispalvelut
Elinkeinot ja osaaminen -osasto
Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Lähteet

  1. Stallman, R., Moran, K., Quan, L. & Langendorfer, S. (2017). From Swimming Skill to Water Competence: Towards a More Inclusive Drowning Prevention Future.
  2. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH): Vesipätevyys.
  3. Viisaasti vesillä: Monikieliset yhteisöt.
  4. Drowning Prevention Auckland: Water Competencies.

Haastava taloustilanne vaikuttaa Kainuuseen, mutta tulevaisuus näyttää valoisalta

Nostot

Posted on by
Vastaus
Teksti: Alueelliset kehitysnäkymät - kevät 2026, taustalla datakeskukseen liittyvä kuva ja elinvoimakeskuksen logo.

Kainuun kehitysnäkymiä varjostaa sama epävarmuus, joka haastaa koko Suomea. Epävakaa maailmanpoliittinen tilanne, pitkittynyt matalasuhdanne ja yritysten sekä kuluttajien varovaisuus näkyvät Kainuussakin. Suomen talouden käännettä parempaan on ennustettu jo kauan, mutta kasvu ei ole alkanut vieläkään kunnolla ja talousennusteita on heikennetty Iranin sodan vuoksi. Elinkeinoelämässä ja työmarkkinoilla ei ole näköpiirissä suurta käännettä lähiaikoina, mutta ensi vuodesta odotetaan hieman parempaa niin Kainuussa kuin koko maassa.

Konkursseja oli viime vuonna Kainuussa ja koko maassa eniten viimeisen reilun kahden vuosikymmenen vuoden aikana. Maakunnan yritykset ovat pääasiassa pienikokoisia, ja kasvuhakuisuus sekä innovointi on ollut pitkään valtakunnallista tasoa alhaisempaa. Pk-yritysbarometrin mukaan Kainuun pk-yritysten seuraavan vuoden suhdannenäkymät ovat negatiiviset ja melko selvästi koko maata heikommat.

Lisäksi maakunnan sisällä kehitys on eriytynyt voimakkaasti. Kehys-Kainuussa näkymät ovat huomattavasti Kajaanin seutukuntaa heikommat. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on huolestuttavaa niin Kainuussa ja koko maassa. Avoimiin työpaikkoihin on ollut paljon hakijoita, jolloin heikommassa työmarkkina-asemassa olevat kärsivät.

Myönteisiäkin kehityskulkuja on kuitenkin paljon. Maakunnan bruttokansantuote henkeä kohden on kasvanut maan nopeimmin viimeisen vuosikymmenen aikana, vaikka taso onkin edelleen alueista häntäpäässä ja matalasuhdanne on heikentänyt kasvua. Tulevaisuudessa nousu tulee jatkumaan. Monipuolinen elinkeinorakenne on parantanut maakunnan kriisinkestävyyttä, ja kasvu on nojannut useaan tukijalkaan: kaivannaisalaan ja kemianteollisuuteen, biotalouteen, matkailuun sekä teknologiateollisuuteen ja viime aikoina erityisesti datakeskuksiin. Miljardiluokan datakeskusinvestoinnit liitännäisvaikutuksineen työllistävät ja nostavat aluetaloutta – esimerkiksi rakennusalan tilanne on Kainuussa maan parhaimpien joukossa suurelta osin datakeskustyömaiden ansiosta.

Maakunnan työttömyys on kehittynyt pikkuhiljaa parempaan suuntaan viimeisen vuoden ajan, vaikka kolmen vuoden takainen ennätyksellisen matala taso onkin edelleen kaukana. Viimeisen vuosikymmenen aikana Kainuun työttömyyskehitys on ollut maan parasta heti Lapin jälkeen. Työllisyysaste oli Kainuussa pitkään maan heikoin, mutta on noussut lähelle maan keskiarvoa, vaikka heikko suhdanne on heikentänyt työllisyyttäkin.

Talouden piristyessä työttömyys ja työllisyys kehittyvät jälleen huomattavasti paremmin ja uusia ennätyksiä rikotaan tällä vuosikymmenellä. Tulevaa kehitystä haastavat edelleen vanhat tutut tekijät: väestön ikärakenne ja osaajapula. Rekrytointiongelmat olivat pitkään Kainuussa maan vaikeimmat, mutta viimeiset pari vuotta supistunut tekijätarve ja lisääntynyt työnhakijoiden määrä on helpottanut väliaikaisesti työvoiman saatavuutta. Tulevaisuudessa pula tekijöistä jälleen pahenee ja tälläkin hetkellä iso osa yrityksistä nostaa osaavan työvoiman saatavuuden keskeiseksi kasvun hidasteeksi.

Työikäisen väestön väheneminen on luonnollisesti tärkeä syy osaajapulan taustalla. Myös kohtaanto-ongelmaa on laajasti: avoimet paikat ja työvoiman tarjonta eivät kohtaa. Taustalla on paljon erilaisia tekijöitä, joista työnhakijoiden puutteellinen osaaminen on merkittävin. Koulutuksen ja jatkuvan oppimisen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Työpanosta ei ole myöskään varaa hukata iän, terveydellisten rajoitteiden, ennakkoluulojen tai muiden vastaavien syiden vuoksi. Täsmätyökykyiset, ikääntyneet ja maahanmuuttajat ovat liian usein sivussa työelämästä.

Muuttovoittoa on saatu viisi vuotta peräkkäin maahanmuuton ansiosta ja työperäinen maahanmuutto on välttämätöntä tulevaisuudessakin. Muuten huoltosuhde heikkenee edelleen huomattavasti, palvelut ovat vaarassa ja esimerkiksi investoinnit voivat pahimmillaan jopa peruuntua työvoimapulan vuoksi.

Kainuun, kuten koko Suomen, tilanne on tällä hetkellä monin tavoin haastava. Poikkeusajan voi katsoa jatkuneen jo kuusi vuotta – ensin tuli korona, sitten Ukrainan sota, Trump sekoitti markkinat muun muassa kasvattamalla tulleja ja nyt Iranin sota. Tämä näkyy väistämättä elinkeinoelämässä ja työmarkkinoilla. Maakunnan potentiaali on silti kiistaton ja taloustilanteen kääntyessä tilanne paranee selvästi. Valmisteilla olevat investoinnit luovat suuria mahdollisuuksia ja tärkeää on huolehtia alueen kilpailukyvystä sekä työvoiman saatavuudesta. Näin olemme valmiita kasvua varten.

Alueelliset kehitysnäkymät on elinvoimakeskusten johdolla muodostettu raportti maakuntien nykytilasta ja lähiajan näkymistä. Katsaus perustuu aluekehittäjien ja yritysten kehittämisen parissa toimivien henkilöiden näkemyksiin, tilastotietoon ja barometreihin. Raportti löytyy osoitteesta www.elinvoimakeskus.fi/alueelliset-kehitysnakymat.

Atte Laitinen, analyytikko
Elinkeinot ja osaaminen -osasto
Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Henkilökuva.

Talouden käänne pitkittyy Pohjois-Pohjanmaalla

Nostot

Posted on by
Vastaus

Helmikuun lopussa aloitetut sotatoimet Persianlahdella ovat osoittaneet talouden globaalin verkottuneisuuden ja haavoittuvuuden. Kyseessä on jo kolmas kerta tällä vuosikymmenellä, kun talous ja työmarkkinat kokevat merkittäviä negatiivisia muutoksia. Koronakausi, Ukrainan sota ja Persianlahden kriisi. Kaksi jälkimmäistä on vielä rauhan kannalta ratkaisematta.

Kansalliset ennustelaitokset ovat laskeneet talouden kasvuennusteitaan kevään aikana. Kaava on tuttu viime vuosilta. Näkymä alkuvuodesta loppuvuoteen on hyvin maltillinen ja talouskäänteen ja kasvun odotuksia ladataan seuraavalle vuodelle. Näin jälleen. Selvää on, että epäselvyys kansainvälisessä taloudessa jatkuu ja se heijastuu suoraan ja välillisesti myös Pohjois-Pohjanmaan toimialojen ja työmarkkinoiden näkymiin. Energian saatavuusvajeet heikentävät taloutta ja kiihdyttävät hintojen nousua. Kustannusnousu välittyy viiveellä lukuisille toimialoille ja kuluttajahintoihin. Vaikutusten vakavuus riippuu häiriön kestosta.

”On helpompi paikantaa kasvun jarruja kuin nimetä tekijöitä, jotka lyhyellä aikajänteellä edistäisivät talouden ripeää nousua ja työllisyyden reipasta kasvua.”

Viime vuodet ovat osoittaneet, että Pohjois-Pohjanmaalla on myös iskukestävyyttä matalasuhdanteessa. Maakunnassa ei ole toteutunut konkurssien merkittävää kasvua. Monet yritykset ovat pystyneet sopeuttamaan toimintojaan muuttuneessa markkinassa. Yrityksiä perustetaan yhä hyvää tahtia, vaikka määrissä on kunnittaisia ja toimialoittaisia eroja. Pitkittynyt matalasuhdanne pitää investoijat, sijoittajat ja kuluttajat yhä varovaisina. Useilla toimialoilla talouden rattaat pyörivät kuitenkin viime vuotta jouhevammin. Lähikuukausina laakereita ei saada kuitenkaan tulipunaisiksi. On helpompi paikantaa kasvun jarruja kuin nimetä tekijöitä, jotka lyhyellä aikajänteellä edistäisivät talouden ripeää nousua ja työllisyyden reipasta kasvua.

Alue- ja yrityskehittämisen keskiössä on tällä hetkellä kaksi kokonaisuutta, jotka linkittyvät vahvasti geopoliittiseen murrokseen. Puhtaan siirtymän investoinnit etenevät, kun Euroopassa halutaan lisätä omaa fossiilitonta energiatuotantoa ja vähentää tuontiriippuvuutta. Sähköistyminen etenee vauhdilla kaikkialla. Euroopan maiden on myös välttämätöntä tiivistää keskinäistä yhteistyötä ja vahvistaa omaa puolustusta ja kokonaisturvallisuutta merkittävästi. Molemmissa kokonaisuuksissa Pohjois-Pohjanmaalla on annettavaa.

Kasvava energiatuotanto vetää puoleensa teollista tuotantoa. Saamme uutisia muhkeista investointisuunnitelmista maakuntaamme. Hienoa – ne ovat tervetulleita. Moni hanke on vasta selvitys- tai suunnitteluvaiheessa, aikajänne on tuleville vuosille ja sitovia investointipäätöksiä ei ole vielä julkistettu. Pikaista helpotusta yritystoiminnan ja työllisyyden lähiajan kasvulle ne eivät siis pääosin tarjoa. Toteutuessaan ne tuovat merkittävän kysyntälisän. Osaavat tekijät rakentamiseen ja tuotantovaiheeseen myös tarvitaan – niiden tarjonta ja saatavuus on varmistettava ajoissa.

KEHA-keskus julkisti ”Alueelliset kehitysnäkymät” -raportin 6.5.2026. Se sisältää Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen laatiman katsauksen päätoimialojen ja työmarkkinoiden tilanteesta ja lähiajan näkymistä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Raportti löytyy Doriasta.

Jarkko Pietilä, asiantuntija
Elinkeinot ja osaaminen -osasto
Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Henkilökuva.

Elinvoimakeskus tuo alueelle merkittävän valtion panostuksen

Nostot

Posted on by
Vastaus

Vuoden 2026 alussa tapahtui suuri muutos valtion aluehallinnossa, kun 15 ELY-keskusta lakkasi ja tilalle syntyi 10 elinvoimakeskusta. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa valtion aluehallinnon toimija on nyt Pohjois-Suomen elinvoimakeskus. Elinvoimakeskus kokoaa yhteen elinkeinojen, ympäristön ja liikenteen tehtävät ja vahvistaa yhteyttä alueen kehittäjiin ja toimijoihin. Tuloksena on selkeämpi kokonaisuus ja ketterämpi tapa tehdä työtä alueen elinvoiman eteen.

Tehtävämme alueella on edistää elinvoimaa, ja tämän tapahtuu monin eri tavoin. Rahoitus on yksi merkittävä väline ja elinvoimakeskuksen hallinnonalan kautta kanavoituukin vuosittain lähes puoli miljardia euroa valtion ja Euroopan unionin varoja aluetalouteen. Kyse on merkittävästä taloudellisesta panoksesta, joka näkyy suoraan ja välillisesti alueen yritystoiminnassa, työllisyydessä, ympäristöhankkeissa ja liikennejärjestelmässä.

Vuonna 2025 rahoitus kohdentui suurin piirtein näin:

  • Liikenne: 118 miljoonaa euroa
  • Maatalous ja maaseutu: 61 miljoonaa euroa
  • Elinkeinojen kehittäminen: 32 miljoonaa euroa
  • Työllisyys, osallisuus ja kotoutuminen: 28 miljoonaa euroa
  • Ympäristö: 16 miljoonaa euroa
  • Viljelijätukia maksettiin Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen vuonna 2025 lähes 200 miljoonaa euroa

Maakunnittain tarkasteltuna noin 83 % rahoituksesta kohdentui Pohjois‑Pohjanmaalle ja 17 % Kainuuseen. Väestöön suhteutettuna Kainuu sai kuitenkin suhteellisesti enemmän panostuksia. Elinvoimakeskus toteuttaa toimialojen kehittämistä myös monin omin toimenpitein laajasti, joten rahoituksen kohdentuminen on vain yksi tapa tarkastella toiminnan vaikuttavuutta.

Yhteistyö on uuden viraston ytimessä

Elinvoimakeskuksen työtä ohjaavat lainsäädäntö, kulloinenkin hallitusohjelma, EU-ohjelmat sekä ministeriöiden linjaukset. Käytännön työ tehdään tiiviissä yhteistyössä alueen toimijoiden, kuten maakuntien liittojen, kuntien, oppilaitosten, kehittäjäorganisaatioiden ja yritysten kanssa.

Kumppanimme tuntevat parhaiten alueen tarpeet, potentiaalin ja kehittämismahdollisuudet, ja he ovat usein myös elinvoimakeskuksen rahoittamien hankkeiden keskeisiä hakijoita ja toteuttajia. Tässä kokonaisuudessa elinvoimakeskus toimii solmukohtana valtionhallinnon ja alueiden välillä.

Yhteistyö ei ole vain tapa toimia, vaan toimintamme vaikuttavuuden perusedellytys. Rahoituksen ja omien toimien ohella elinvoimakeskus edistää alueiden kehittymistä verkostotyön keinoin: kokoamalla toimijoita yhteen, vahvistamalla yhteistä tilannekuvaa ja tukemalla alueiden toimijoiden omaa kehittämisotetta. Verkostomaisessa toimintatavassa keskeistä on, että alueen tieto, osaaminen ja resurssit kohdentuvat oikeisiin tarpeisiin ja että kehittäminen on aidosti yhteistä.

Painopisteinä kestävä kasvu, puhdas siirtymä, turvallisuus ja hyvinvointi

Hallituksen tavoitteet määrittävät laajasti viraston toimintakenttää. Perinteisten elinkeinojen ja liikenteen kehittämisen rinnalla painopisteitä ovat viime vuosina olleet myös ilmasto, vihreä siirtymä, luonnon monimuotoisuus sekä varautuminen. Työllisyyspalveluiden järjestämisvastuun siirryttyä kunnille elinvoimakeskus keskittyy työllisyysasioissa työelämän kehittämiseen, osaamiseen ja työmarkkinoiden toimivuuteen yhdessä alueen elinkeino- ja koulutusverkostojen kanssa.

Elinvoimakeskuksen strategia ja ministeriöiden kanssa sovittu tulossopimus rakentuvat neljän teeman ympärille:

  • kestävä kasvu,
  • puhdas siirtymä,
  • varautuminen ja kokonaisturvallisuus sekä
  • hyvinvointi ja yhdenvertaisuus.

Nämä teemat muodostavat viraston työn perustan, ohjaavat rahoituksen, kehittämistoimien ja verkostotyön suuntaamista alueiden tarpeisiin.

Elinvoimakeskus tuo alueelle sekä resursseja että asiantuntemusta — ja ennen kaikkea mahdollisuuden vahvistaa Pohjois-Suomen elinvoimaa pitkäjänteisesti ja yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.

Ylijohtaja Jaana Korhonen
Viestintäpäällikkö Tuula Taipaleenmäki

Kansainvälinen työvoima Pohjois-Pohjanmaalla 2020–2025

Nostot

Posted on by
Vastaus
Työskentelyä ravintolassa.

Pohjois-Pohjanmaa on yksi Suomen kansainvälisimmistä työvoima-alueista. Hoiva-ala, rakennus, teollisuus, ravintolat, kiinteistöpalvelut ja luonnontuotteiden keruu ovat kaikki toimialoja, jotka ovat nojanneet ulkomaiseen työvoimaan kuluneen vuosikymmenen ajan. Viimeisten viiden vuoden aikana työntekijöiden sijoittumista alueelle on voinut seurata selkeänä liikkeenä: työntekijän oleskelulupien määrät kasvoivat tasaisesti pandemiavuosien jälkeen, saavuttivat huippunsa vuonna 2024 ja kääntyivät sen jälkeen laskuun. Silti kokonaiskuva ei ole yksiselitteinen. Työntekijöiden todellinen määrä ei ole vähentynyt yhtä jyrkästi kuin luvut antavat ymmärtää, sillä taustalla vaikuttavat sekä talouden muutokset että työvoiman maahantulon eri lupamuodot. Vuonna 2020 Pohjois-Pohjanmaalle myönnettiin 240 työntekijän oleskelulupaa. Seuraavina vuosina kasvu jatkui, ja vuonna 2024 lupia myönnettiin jo 524 – selvästi enemmän kuin koskaan aiemmin.

Kasvun taustalla oli useita tekijöitä: hoiva-alalla ja ravintoloissa oli laajaa työvoimapulaa, rakennusalalla tarvittiin aiemmin runsaasti työvoimaa, vuokratyö kasvoi nopeasti ja Oulun työmarkkina veti kansainvälisiä osaajia uusien investointien myötä. Lisäksi työnantajat laajensivat rekrytointiaan uusiin maihin, kuten Serbiaan, Uzbekistaniin ja Azerbaidžaniin. Filippiinit säilyi koko jakson merkittävimpänä rekrytointimaana, erityisesti sosiaali- ja terveysalalla.

Piirakkadiagrammissa Pohjois-Pohjanmaan TOP5 kansalaisuutta työntekijän oleskeluvissa 2020-2024: Filippiinit 375, Venäjä 230, Ukraina 223, Thaimaa 218, Serbia 141, muut 701.
Lähde: Migri; Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kooste.


Oulu oli koko ajan työntekijöiden tärkein sijoittumiskunta. Se vastaanotti vuosittain 70–80 prosenttia kaikista työntekijän oleskeluluvista. Hoiva ja siivous painottuivat erityisesti Oulussa ja Kuusamossa, kun taas Sievi, Taivalkoski ja Hailuoto keräsivät suuren osan metsänhoidon ja luonnontuotealan työntekijöistä. Rakennusalan työntekijöitä suuntautui eniten Ouluun ja Raaheen, joissa kansainvälisten teknisten asiantuntijoiden ja ammattityöntekijöiden tarve oli suurin.

Piirakkadiagrammissa Pohjois-Pohjanmaan TOP5 kuntaa työntekijän oleskeluvissa 2020-2024: Oulu 858, Kuusamo 136, Raahe 130, Pyhäjoki 96, Sievi 87, muut kunnat 581.
Lähde: Migri; Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kooste.

Vuosi 2025 näyttää kuitenkin erilaiselta. Syyskuuhun mennessä Pohjois-Pohjanmaalla oli myönnetty 141 työntekijän oleskelulupaa – selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna. Pelkkä tilasto voi johtaa väärään tulkintaan, sillä työntekijöiden määrä alueella ei ole romahtanut. Sen sijaan muutos johtuu ennen kaikkea kahdesta ilmiöstä. Ensimmäinen on se, että metsäala ja luonnontuotteiden keruu hoidetaan yhä useammin kausityölupien kautta, ei työntekijän oleskeluluvilla. Sektorit, jotka aiemmin nostivat lupamääriä selvästi, eivät näy nykyisissä tilastoissa, vaikka työn määrä ja rekrytointi ovat ennallaan tai kasvaneet. Esimerkiksi Hailuodossa kaikki 14 thaimaalaista työntekijää näkyvät työntekijän luvissa, mutta suurin osa muista luonnontuotealan kausityöntekijöistä toimii kausiluvilla, eikä heitä tilastoida samalla tavalla. Tällä on suuri vaikutus vuoden 2025 kokonaiskuvaan.

Toinen syy vuoden 2025 työntekijälupien vähenemiseen liittyy yleiseen työmarkkinatilanteeseen. Talouden epävarmuus ja useilla aloilla lisääntynyt kotimaisen työvoiman tarjonta ovat vähentäneet työnantajien tarvetta rekrytoida ulkomailta. Erityisesti niillä aloilla, joissa työnantajat edellyttävät suomen kielen taitoa tai joissa lupaprosessit ovat monimutkaisempia – kuten sosiaali- ja terveysalalla – ulkomailta rekrytointi on hidastunut.

Vaikka vuoden 2025 luvut ovat aiempia vuosia matalammat, kansainvälinen työvoima on edelleen keskeinen osa Pohjois-Pohjanmaan elinvoimaa. Ravintola-alalle, metallirakenteiden valmistukseen, koneasennukseen, hoiva-alalle ja luonnontuotteiden keruuseen rekrytoidaan edelleen aktiivisesti. Lisäksi Oulu jatkaa vahvana veturina, jossa tekniset alat, palvelusektori ja kasvavat investoinnit tuovat jatkuvaa tarvetta monenlaiselle osaamiselle. ICT-alalla kansainvälinen rekrytointi painottuu erityisasiantuntijoiden lupiin, ja osaajia on saapunut alueelle myös taloussuhdanteen heikentyessä.

Pylväsdiagrammissa Pohjois-Pohjanmaan viisi yleisintä ammattia työntekijän oleskeluluvissa 2020-2024: työvoiman vuokraus 392, vanhusten ja vammaisten asumispalvelut 200, ravintolat ja vastaava ravitsemistoiminta 184, muu erikoistunut rakentamistoiminta/rakentaminen 92, luonnontuotteiden keruu 83, muut 937.
Lähde: Migri; Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kooste.

On selvää, että kansainvälisen työvoiman tarve ei ole katoamassa. Sen muoto muuttuu, lupakäytännöt elävät ja rekrytointitarpeet vaihtelevat talouden syklien mukana. Siksi pitkäjänteinen, tietoon perustuva työvoimapolitiikka – kuten alueellinen linjaus – on tärkeä väline sekä työnantajille että työntekijöille. Pohjois-Pohjanmaan tulevaisuus rakentuu edelleen monimuotoisen työvoiman varaan, ja kansainväliset osaajat ovat osa sitä tarinaa myös tulevina vuosina.

Lähde: Maahanmuuttovirasto (Migri): työntekijän oleskeluluvat, erityisasiantuntijan oleskeluluvat ja kausityöluvat, päätöstilastot 2020–2025.

Kamal Singh
Asiantuntija, kansainvälisyys- ja kotoutumispalvelut
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Henkilökuva.

ELY-keskuksen rahoitusyksikön joulutervehdys ja katsaus kuluneeseen rahoitusvuoteen

Nostot

Posted on by
Vastaus

Vuosi 2025 lähenee pikaista vauhtia loppuaan ja pian pääsemme viettämään hyvin ansaittua taukoa. Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 –ohjelman toteuttaminen on edennyt yli puolen välin ja kuluvana vuonna on ollut vielä käytettävissä merkittävä määrä myöntövaltuutta sekä yritysrahoitukseen että yleisiin kehittämishankkeisiin. Rahoituksella on kehitetty koko Pohjois-Suomen elinvoimaa laaja-alaisesti tukemalla mm. työllisyyttä, osaamista sekä yritysten kasvua ja kehittymistä.  Rahoitusyksikkö teki kuluneena vuonna yhteensä lähes 105 miljoonalla eurolla rahoituspäätöksiä Pohjois-Pohjanmaalle, Lappiin ja Kainuuseen sekä valtakunnallisiin ohjelmiin.

Kuluvan vuoden loppupuoliskolla olemme valmistautuneet kahteen merkittävään muutokseen, joita ovat aluehallinnon uudistus ja rakennerahasto-ohjelman uudelleen suuntaaminen puolustusvalmiuksien vahvistamiseen.  Valmistelu jatkuu tiiviisti myös ensi vuoden alussa.

Aluehallinnon uudistus

Vuoden 2026 alussa aloittaa toimintansa Pohjois-Suomen Elinvoimakeskus. Rahoitusyksikkö jatkaa keskitetyn tehtävän hoitamista ja toimialueena on aluerahoituksen osalta entiseen tapaan Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi. Aiempien valtakunnallisten teemojen vastuut säilyvät ennallaan.

Uudet tehtävät

Pohjois-Suomen Elinvoimakeskus valittiin välittäväksi viranomaiseksi Sotilaallista liikkuvuutta edistävän kaksikäyttöisen liikenneinfrastruktuurin kehittäminen -toimintalinjalle eli tulemme avaamaan valtakunnallisesti haut ja tekemään kaikki päätökset.

Yritysrahoitus

Yritysrahoitusta myönnettiin EAKR- ja JTF- rahastoista koko Pohjois-Suomeen yhteensä 41,2 miljoonaa euroa, josta Pohjois-Pohjanmaalle 19,8 miljoonaa euroa, Kainuuseen 4,5 miljoonaa euroa ja Lappiin 17,0 miljoona euroa. Päätöksiä tehtiin yhteensä 310 kappaletta. Rahoitusta myönnettiin eniten matkailu- ja metallialoille. Vuonna 2025 käsiteltiin edellisvuotta enemmän hakemuksia, mutta myönnetty avustusmäärä oli edellisvuotta alhaisempi keskimääräisen hankekoon pienentyessä.

Vuonna 2025 haut päättyivät poikkeuksellisesti jo marraskuun lopussa, jolloin hakemuksia saapui erittäin runsaasti. Hakemusten käsittely on tällä hetkellä ruuhkautunut.

Vuoden 2026 hakusuunnitelma valmistuu poikkeuksellisesti vasta tammikuussa. Määrärahoja tulee olemaan ensi vuonna perinteisesti rahoitetuille toimialoille huomattavasti vähemmän Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Kainuussa määrärahat vastaavat aiempien vuosien tasoa. Toisaalta puolustustarvikkeita ja kaksikäyttöteknologiaa ja -palveluja tuottaville yrityksille tulee olemaan erillinen määräraha, jonka suuruuden tiedämme vasta helmikuussa.

Puolustusvalmiuksien vahvistamiseen liittyvien hankehakujen odotetaan käynnistyvän maaliskuussa ja päätöksien tekemisen aikaisintaan kesäkuussa. Tulemme järjestämään alkuvuodesta hakuinfoja sekä perinteisestä yritysrahoituksesta että uudesta puolustusalan valmiuksien rahoituksesta.

ESR+ kehittämishankkeet 

ESR+ rahoituksen osalta vuosi 2025 oli erittäin vilkas. Rahoitusta haettiin edelleen paljon ja päätöksiä tehtiin euromääräisesti eniten nykyisen ohjelmakauden toimintavuosiin verrattuna.  Etenkin Jatkuvan oppimisen ja Työelämän kehittämisen valtakunnallisten teemojen rahoitus oli hyvässä vauhdissa ja rahoituspäätöksiä näihin kokonaisuusiin tehtiin paljon aikaisempaa enemmän.  Alueosiossa on jo aikaisempien vuosien pohjalta käynnistynyt paljon ESR-hankkeita, mutta uusiakin hankepäätöksiä tehtiin merkittävästi.

Vuoden 2025 aikana ESR-tyyppisiä hankkeita rahoitettiin yhteensä noin 50,4 miljoonalla eurolla. Rahoituksesta kohdentui Pohjois-Pohjanmaalle noin 16,2 milj.€, Lappiin 6,0 milj.€, Kainuuseen 3,7 milj.€ sekä ylimaakunnallisiin hankkeisiin 4,0 milj.€.  Useassa hankkeessa kehitetään pienten yritysten johdon ja henkilöstön liiketoimintaosaamista mm. matkailualalla. Rahoitetuissa hankkeissa tuetaan myös nuorten ja aliedustettujen ryhmien osallisuutta, koulutuspolkuja ja työelämätaitoja. Työllisyyden ja työllistymisedellytysten parantaminen on keskeistä.

Työelämän kehittäminen ja Jatkuva oppiminen -valtakunnallisia teemoja rahoitettiin yhteensä noin 20,5 miljoonalla eurolla. Työelämän kehittämisen teemasta rahoitetuissa hankkeissa edistetään mm. tekoälyn hyödyntämistä työpaikoilla johdon ja henkilöstön yhteistyönä. Tavoitteena on tuottavuuden lisääminen ihmislähtöisesti. Jatkuvan oppimisen teemassa vahvistetaan mm. koulutusorganisaatioiden kyvykkyyttä tarjota pieniä osaamiskokonaisuuksia, jotka mahdollistavat työelämätarpeisiin vastaavan osaamisen ilman koko tutkintoa. Lisäksi sosiaali- ja terveysalalla on käynnistymässä kokonaisuus, jossa kehitetään vieraskielisten opiskelijoiden harjoittelujen ohjausta ja yhtenäisiä käytäntöjä.

Toivomme hankerahoituksen jatkuvan vilkkaana myös ensi vuonna. Talven ja kevään 2026 aikana käynnistämme useita kehittämishankkeiden hakuja: ensimmäisenä avataan työllisyyshankkeiden (Et. 4.1) hankehaku tammikuun lopulla. Siihen liittyvä infotilaisuus pidetään 14.1.2026.  Työllisyyttä ja osaamista edistävä jatkuva JTF-hankehaku käynnistyy myös tammi-helmikuun aikana. Osallisuuteen ja osaamisen kehittämiseen liittyvät hankehaut käynnistyvät myöhemmin kevään ja kesän aikana. Jokaisessa hankehaussa on omat painotukset, mutta rahoitusta voi hakea kaikkeen ohjelma-asiakirjan mukaiseen ESR-toimintaan. Myös ESR+ rahoituksessa tullaan huomioimaan puolustusteollisuutta ja kaksikäyttöisyyttä tukevan osaamisen kehittäminen. 

Ympäristö ja ennallistamishankkeet 

Pohjois-Suomen alueellisia EAKR- ympäristöhankkeita ja JTF-ennallistamisen hankkeita rahoitettiin yhteensä noin 4,3 miljoonalla eurolla. Rahoituksesta kohdentui Pohjois-Pohjanmaalle 1, 8 milj. €, Kainuuseen 0,8 milj.€ ja Lappiin 1,7 milj. €. Näiden lisäksi myönteisessä valmistelussa on useita hankekokonaisuuksia. Tänä vuonna rahoitettujen hankkeiden painopiste oli ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja ennakoinnissa esim. metsä- ja porotaloudessa sekä toisaalta pohjavesivarojen määrän ja laadun turvaamisessa myös tulevaisuudessa. 

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittamissa EAKR:n valtakunnallisissa teemoissa käynnistyi yhdeksän hankekokonaisuutta. Hankkeiden sisältö vaihteli energiansäästö- ja varastointiratkaisujen kehittämisestä, aurinkoenergian tuotannon vauhdittamiseen sekä kuntin ja maakuntien ilmastotyön suunnittelun ja seurannan työvälineiden kehittämiseen ja yhtenäistämiseen.  Rahoitusta näille hankkeille myönnettiin yht. noin 4,9 miljoona euroa. Valtakunnallisissa teemoissa hakemuksia on tullut paljon ja rahoitus on edennyt ripeästi

Ohjelmakauden 2021-2027 viimeinen haku valtakunnallisissa teemoissa Energiatehokkuus ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja hillintätoimet päättyi 27.11.2025. Hakemuksia tuli runsaasti ja päätöksiä on odotettavissa kevään 2026 aikana.

Infrahankkeet 

Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin uusiin infrahankkeisiin myönnettiin rahoitusta vuonna 2025 yhteensä noin 3,8 miljoonaa euroa, josta kohdistuu Pohjois-Pohjanmaalle 1,0 miljoonaa euroa, Kainuuseen 1,1 euroa ja Lappiin 1,7 miljoonaa euroa. Hankkeilla on tuettu tuotannollisten ja matkailuyritysten saavutettavuutta sekä liikenneturvallisuutta kohdealueilla.

Toivotamme kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneille Rauhallista Joulua ja Riemukasta Uutta Vuotta.

Terveisin 

Pasi Loukasmäki, Riitta Ilola ja Anne Pulkkinen 

PUHTI-hanke vesistöjen äärellä

Nostot

Posted on by
Vastaus

PUHTI-hanke on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen edistämishanke, jonka tavoitteena on edistää tuotannosta poistuneiden turvetuotantoalueiden ennallistamista ja niiden alapuolisten vesistöjen kunnostamista JTF-rahoituksen tuella. Hanke on alkanut tammikuussa 2025 ja kestää huhtikuuhun 2027. Hankealueeseen kuuluvat Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja Kainuu, eli koko Pohjois-Suomi. Myös PUHTI-hanke on rahoitettu JTF-rahoituksella.

Heinäkuu 2025, pisin yli 30 °C helleputki Suomessa yli 60 vuoteen. Mikäpä sen parempi keli pajupuskissa kahlaamiseen ja mättäillä rämpimiseen kahluuhaalarit jalassa!

Metsän keskellä kulkevassa purossa on kiviä ja kaatunut puu.
Pilpasuon luontopolun pohjoispuolella sijaitseva Pilpaoja on hieno, pääosin luonnontilainen puro, jossa ei kartoituksissa havaittu olevan merkittävää kunnostustarvetta. Kuva: Elli Pesonen.

Kun suurin osa kansasta vietti kesälomiaan, PUHTI-hanke jalkautui virtavesien varsille tekemään kunnostustarvekartoitusta. Kartoituksen kohteena olivat turvetuotannon aiemmin kuormittamat vesistöt, joiden yläpuolisella valuma-alueella turvetuotanto on nykyisin jo päättynyt. Tällaisten vesistöjen kunnostamista voidaan rahoittaa myös JTF-rahoituksella. Kesän kartoituskohteiksi valikoituivat Iin Paskajoki, Kajaanin Leväjoki, Oulun Pilpaoja ja Miehonoja, Utajärven Savioja sekä Pudasjärven Hanhioja ja Alaoja.

Suora purouoma metsässä.
Suoristetut uomanpätkät pienemmissäkään puroissa eivät ole epätavallinen näky. Puroja ja jokia on aikanaan suoristettu esimerkiksi tehostamaan tulvasuojelua ja puun uittoa sekä vastaamaan metsätalouden ja turvetuotannon kuivatustarpeeseen. Kuva: Elli Pesonen.

Kunnostustarvekartoitus on nimensä mukaisesti vesistön potentiaalisten kunnostuskohteiden kartoitusta. Koska tekoäly ei vielä toistaiseksi hallitse käytännön retkeilytaitoja ihmistä paremmin, työ tapahtuu kävelemällä vesistön reunaa pitkin sen alkupisteestä loppupisteeseen saakka. Tärkeimpiä maastossa havainnoitavia kohteita ovat koski- ja niva-alueet, metsäojat, mahdolliset suoristetut tai peratut osuudet sekä mahdolliset turvetuotannon kuormituksesta aiheutuneet haitat, kuten lietekertymät. Jatkossa kunnostustarvekartoituksesta saadut tiedot toimivat apuna päätöksenteossa ja varsinaisessa kunnostussuunnittelussa.

Kartta.
Field Maps -sovelluksessa kartalle lisätyt pisteet näkyvät ArcGIS Online -sivun karttatasossa. Kuva: Elli Pesonen.

Vaikka teknologia ei vielä päihitä perinteisestä maastossa kävelystä saatavia hyötyjä, kirjausmenetelmissä ollaan kynästä ja paperista siirrytty jo työpuhelimeen asennettavaan ”äppiin”. Kunnostustarvekartoituksissa käytettävä Field Maps-sovellus toimii ArcGIS Online-pohjaisesti, ja sen GPS-ominaisuus mahdollistaa karttamerkintöjen tekemisen paikan päällä. Maastossa tehtyjä merkintöjä voidaan myöhemmin tarkastella tietokoneella, kun ne näkyvät pisteinä ja viivoina automaattisesti oikeissa koordinaateissa.

Nainen ylittää metsäisen purouoman isojen kivien päältä.
Myös vuorikiipeilytaidot katsotaan maastotöissä eduksi. Kuva: Jaana Rintala.

Vaikka luonnontilaisuus oli kesän kartoituskohteissa monin paikoin selvästi heikentynyt, vastaan tuli myös useita positiivisia yllätyksiä. Pitkät luonnontilaiset kosket suoristettujen osuuksien välissä, tiheät näkinsammalkasvustot ja kauniit vanhat metsät saavat hetkeksi unohtamaan hyttysparvien kakofonian ja kahluuhaalareiden sisällä pistelevät havunneulaset. Piristystä maastopäiviin toivat myös enemmän tai vähemmän odottamattomat kohtaamiset massiivisten majavapatojen, jalkapallon kokoisten ampiaispesien ja metsän takaa hyökkäävien ukkosrintamien kanssa. Eikä ainakaan voi sanoa, etteikö olisi päässyt nauttimaan Suomen lyhyestä kesästä yltäkylläisyyteen saakka.

Elli Pesonen, ympäristöasiantuntija
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Euroopan unionin osarahoittama -logo.