Vuoden 2026 alussa tapahtui suuri muutos valtion aluehallinnossa, kun 15 ELY-keskusta lakkasi ja tilalle syntyi 10 elinvoimakeskusta. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa valtion aluehallinnon toimija on nyt Pohjois-Suomen elinvoimakeskus. Elinvoimakeskus kokoaa yhteen elinkeinojen, ympäristön ja liikenteen tehtävät ja vahvistaa yhteyttä alueen kehittäjiin ja toimijoihin. Tuloksena on selkeämpi kokonaisuus ja ketterämpi tapa tehdä työtä alueen elinvoiman eteen.
Tehtävämme alueella on edistää elinvoimaa, ja tämän tapahtuu monin eri tavoin. Rahoitus on yksi merkittävä väline ja elinvoimakeskuksen hallinnonalan kautta kanavoituukin vuosittain lähes puoli miljardia euroa valtion ja Euroopan unionin varoja aluetalouteen. Kyse on merkittävästä taloudellisesta panoksesta, joka näkyy suoraan ja välillisesti alueen yritystoiminnassa, työllisyydessä, ympäristöhankkeissa ja liikennejärjestelmässä.
Vuonna 2025 rahoitus kohdentui suurin piirtein näin:
- Liikenne: 118 miljoonaa euroa
- Maatalous ja maaseutu: 61 miljoonaa euroa
- Elinkeinojen kehittäminen: 32 miljoonaa euroa
- Työllisyys, osallisuus ja kotoutuminen: 28 miljoonaa euroa
- Ympäristö: 16 miljoonaa euroa
- Viljelijätukia maksettiin Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen vuonna 2025 lähes 200 miljoonaa euroa
Maakunnittain tarkasteltuna noin 83 % rahoituksesta kohdentui Pohjois‑Pohjanmaalle ja 17 % Kainuuseen. Väestöön suhteutettuna Kainuu sai kuitenkin suhteellisesti enemmän panostuksia. Elinvoimakeskus toteuttaa toimialojen kehittämistä myös monin omin toimenpitein laajasti, joten rahoituksen kohdentuminen on vain yksi tapa tarkastella toiminnan vaikuttavuutta.
Yhteistyö on uuden viraston ytimessä
Elinvoimakeskuksen työtä ohjaavat lainsäädäntö, kulloinenkin hallitusohjelma, EU-ohjelmat sekä ministeriöiden linjaukset. Käytännön työ tehdään tiiviissä yhteistyössä alueen toimijoiden, kuten maakuntien liittojen, kuntien, oppilaitosten, kehittäjäorganisaatioiden ja yritysten kanssa.
Kumppanimme tuntevat parhaiten alueen tarpeet, potentiaalin ja kehittämismahdollisuudet, ja he ovat usein myös elinvoimakeskuksen rahoittamien hankkeiden keskeisiä hakijoita ja toteuttajia. Tässä kokonaisuudessa elinvoimakeskus toimii solmukohtana valtionhallinnon ja alueiden välillä.
Yhteistyö ei ole vain tapa toimia, vaan toimintamme vaikuttavuuden perusedellytys. Rahoituksen ja omien toimien ohella elinvoimakeskus edistää alueiden kehittymistä verkostotyön keinoin: kokoamalla toimijoita yhteen, vahvistamalla yhteistä tilannekuvaa ja tukemalla alueiden toimijoiden omaa kehittämisotetta. Verkostomaisessa toimintatavassa keskeistä on, että alueen tieto, osaaminen ja resurssit kohdentuvat oikeisiin tarpeisiin ja että kehittäminen on aidosti yhteistä.
Painopisteinä kestävä kasvu, puhdas siirtymä, turvallisuus ja hyvinvointi
Hallituksen tavoitteet määrittävät laajasti viraston toimintakenttää. Perinteisten elinkeinojen ja liikenteen kehittämisen rinnalla painopisteitä ovat viime vuosina olleet myös ilmasto, vihreä siirtymä, luonnon monimuotoisuus sekä varautuminen. Työllisyyspalveluiden järjestämisvastuun siirryttyä kunnille elinvoimakeskus keskittyy työllisyysasioissa työelämän kehittämiseen, osaamiseen ja työmarkkinoiden toimivuuteen yhdessä alueen elinkeino- ja koulutusverkostojen kanssa.
Elinvoimakeskuksen strategia ja ministeriöiden kanssa sovittu tulossopimus rakentuvat neljän teeman ympärille:
- kestävä kasvu,
- puhdas siirtymä,
- varautuminen ja kokonaisturvallisuus sekä
- hyvinvointi ja yhdenvertaisuus.
Nämä teemat muodostavat viraston työn perustan, ohjaavat rahoituksen, kehittämistoimien ja verkostotyön suuntaamista alueiden tarpeisiin.
Elinvoimakeskus tuo alueelle sekä resursseja että asiantuntemusta — ja ennen kaikkea mahdollisuuden vahvistaa Pohjois-Suomen elinvoimaa pitkäjänteisesti ja yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.
Ylijohtaja Jaana Korhonen
Viestintäpäällikkö Tuula Taipaleenmäki
Pohjois-Suomen elinvoimakeskus 