Kansainväliset osaajat osana tulevaisuuden työelämää

Nostot

Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia nyt ja tulevaisuudessa. Samalla meidän on pohdittava, miten voimme varmistaa, että tänne muuttavat työntekijät löytävät paikkansa suomalaisessa työelämässä ja yhteiskunnassa.

Näitä kysymyksiä käsiteltiin Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen järjestämässä Kansallisessa dialogissa, jonka teemana oli työelämän tulevaisuus ja työperäinen maahanmuutto. Keskusteluun osallistui eri alojen asiantuntijoita Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta.

Mukana oli muun muassa palveluntuottajien, EURES-palveluiden, henkilöstöjohdon sekä kotoutumisen ja työllisyyden parissa työskentelevien organisaatioiden edustajia.

Keskustelussa nousi esiin monia ajatuksia siitä, mitä tarvitaan, jotta kansainväliset osaajat voivat onnistua Suomessa ja miten työyhteisöt voivat hyötyä monimuotoisuudesta entistä enemmän.

Monimuotoisuus on voimavara

Monimuotoisuudesta puhutaan paljon, mutta sen hyödyntäminen vaatii myös tekoja. Keskustelussa korostettiin, että työpaikoilla pitäisi osata tunnistaa kansainvälisten osaajien osaaminen nykyistä paremmin.

Usein uusi työntekijä sopeutuu työpaikan toimintatapoihin, mutta yhtä tärkeää olisi pysähtyä pohtimaan, mitä uutta hän voisi tuoda mukanaan. Eri maissa hankittu osaaminen, uudet näkökulmat ja erilaiset kokemukset voivat auttaa kehittämään työpaikkoja ja löytämään uusia ratkaisuja.

Monimuotoisuus ei siis ole vain haaste, vaan ennen kaikkea mahdollisuus.

Hyvä johtaminen auttaa onnistumaan

Keskustelijoiden mukaan johtamisella on suuri merkitys siinä, miten kansainväliset työntekijät otetaan vastaan työyhteisössä.

Uuteen maahan muuttaminen ei tarkoita pelkästään uuden työn aloittamista. Samalla muuttuvat kieli, kulttuuri, arkiset käytännöt ja usein myös sosiaaliset verkostot. Sopeutuminen vie aikaa, eikä kaikkea tarvitse osata heti.

Siksi työpaikoilla tarvitaan kärsivällisyyttä, avoimuutta ja ymmärrystä. Myös perehdytys on tärkeässä roolissa. Hyvä perehdytys auttaa sekä työtehtävissä että uuden työyhteisön jäseneksi pääsemisessä. Perehdytys voi myös ehkäistä työkulttuurien eroista johtuvia väärinkäsityksiä. Esimerkiksi Suomessa työelämässä korostuvat usein itseohjautuvuus ja oma-aloitteisuus, mikä voi tuntua uudelta ihmisille, jotka ovat kotimaassaan tottuneet selkeämpään ohjaukseen ja tarkemmin määriteltyihin toimintatapoihin. Kun työpaikan käytännöt ja odotukset käydään läpi avoimesti, uuden työntekijän on helpompi sopeutua työyhteisöön ja onnistua työssään.

Kieli yhdistää ihmisiä

Kielen merkitystä ei voi liikaa korostaa.

Työpaikoilla tietoa jaetaan paljon myös virallisten kokousten ulkopuolella. Kahvitauoilla, käytäväkeskusteluissa ja yhteisissä tapahtumissa syntyy kontakteja ja jaetaan tietoa, joka auttaa tuntemaan kuuluvansa joukkoon.

Keskustelussa todettiin, että kielitaidon kehittäminen on yhteinen asia. Kansainväliset osaajat opiskelevat suomea, mutta myös työyhteisöt voivat auttaa oppimista. Yksinkertaisilla asioilla, kuten selkeällä puheella, kannustamisella ja kärsivällisyydellä, voi olla suuri merkitys. Hyväksi käytännöksi koettiin myös malli, jossa työnantaja on tukenut suomalaisten työntekijöiden englannin kielen taitojen kehittämistä yhteisen tekemisen ja vuorovaikutuksen parantamiseksi.

Samalla muistutettiin, että uuden kielen oppiminen vie aikaa. Kehitys ei tapahdu suoraviivaisesti, vaan välillä tulee askelia eteenpäin ja välillä tuntuu, ettei mikään etene.

Turvallinen ilmapiiri rohkaisee osallistumaan

Yksi keskustelun tärkeimmistä teemoista oli psykologinen turvallisuus.

Työpaikalla pitäisi olla turvallista kysyä, kertoa omia ajatuksia ja myöntää, ettei ymmärrä kaikkea heti. Oppiminen on vaikeaa, jos pelkää tekevänsä virheitä tai näyttävänsä osaamattomalta.

Kun ihmiset kokevat tulevansa kuulluiksi ja arvostetuiksi, heidän on helpompi osallistua keskusteluihin ja tuoda esiin omia näkemyksiään. Samalla koko työyhteisö hyötyy erilaisista ajatuksista ja kokemuksista.

Yhteenkuuluvuus syntyy myös työn ulkopuolella

Työ on tärkeä osa kotoutumista, mutta se ei yksin riitä.

Moni keskustelija korosti harrastusten, yhdistysten, vapaaehtoistoiminnan ja muiden yhteisöjen merkitystä. Niiden kautta voi löytää ystäviä, tutustua paikallisiin ihmisiin ja rakentaa tunnetta siitä, että kuuluu osaksi yhteisöä.

Erityisesti pienemmillä paikkakunnilla erilaiset harrastus- ja yhteisötoiminnan mahdollisuudet nähtiin tärkeinä. Myös perheen, koulun ja lasten harrastusten kautta syntyy luontevasti uusia kontakteja.

Kotoutuminen on yhteinen matka

Keskustelussa nousi vahvasti esille Suomeen muuttajan oma aktiivinen rooli kotoutumisessa.

Työnantajat, oppilaitokset, kunnat, palveluntuottajat ja yhteisöt voivat tarjota tukea ja mahdollisuuksia. Samalla myös tulijalla itsellään on tärkeä rooli. Uusien ihmisten tapaaminen, verkostojen rakentaminen ja yhteisöihin osallistuminen vaativat usein omaa aktiivisuutta.

Parhaimmillaan kotoutuminen on yhteinen matka, jossa kaikki osapuolet tekevät oman osansa.

Katse tulevaisuuteen

Keskustelu osoitti, että monimuotoisen työelämän rakentaminen ei ole vain rekrytointia. Se on myös luottamuksen rakentamista, avointa vuorovaikutusta, hyvää johtamista ja halua oppia toisiltamme.

Yksi keskustelun vahvimmista viesteistä oli, että ihmiset voivat antaa parastaan silloin, kun he kokevat olevansa tervetulleita ja arvostettuja. Kun työpaikat ja yhteisöt onnistuvat luomaan tällaisen ympäristön, hyötyvät siitä sekä yksilöt, työyhteisöt että koko alue.

Keskustelun keskeisiksi teemoiksi nousivat rohkeus, avoimuus, luottamus, kielitaito, osallisuus ja aktiivinen osallistuminen. Niiden varaan voidaan rakentaa työelämää, jossa jokainen voi tuntea olevansa mukana.

Teksti:
Kamal Singh, Hanna Määttä, Anne Piispanen ja Karoliina Oikarinen
,
Elinkeino ja kotoutumisyksikkö,
Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Blogi perustuu Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen osana Kansallisia dialogeja järjestämään keskusteluun työelämän tulevaisuudesta työperäisen maahanmuuton näkökulmasta. Keskusteluun osallistui Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen työelämän, koulutuksen, rekrytoinnin, henkilöstöjohtamisen, kotoutumisen ja aluekehittämisen asiantuntijoita. Keskustelun havainnot on koottu yhteisinä näkemyksinä ilman yksittäisten osallistujien tunnistamista.

​​Elinvoimaista yrittäjän päivää!​

Nostot

Virtaavaa vettä metsän keskellä, sitaatti "elinvoimakeskuksen yrityspalvelut entistä sujuvammiksi yrityksille".

Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen edeltäjäorganisaatiot ovat tukeneet vuosien varrella useita tuhansia yrittäjiä ja edistäneet Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun merkittävää kasvua. Uudistamme palvelujamme, että voimme edelleen toimia yritysten kumppanina liiketoiminnan kehittämisessä ja kansainvälistymisessä. Elinvoimakeskuksen yrityspalvelut muodostavat jatkossa sujuvan palvelupolun, joka lähtee yrityksen tarpeista. Palvelupolku kokoaa kaikkien yrityspalvelutoimijoiden osaamisen ja palvelut yritysten tueksi sekä hyödyntää ennakointi- ja muuta tietoa osuvien palvelujen löytämisessä. Digitaaliset ratkaisut täydentävät palvelupolkua.

Yritysten neuvontapalveluun on otettu käyttöön uusi AI-agentti verkkosivujen, valtakunnallisen puhelinpalvelun sekä henkilökohtaisen neuvonnan rinnalle. Yritysten neuvonta-agentti neuvoo EU-rahoitusohjelmien edellytyksistä ja ehdoista sekä rahoitushauista ja ohjaa tarvittaessa sopivalle rahoitusasiantuntijalle tai muuhun neuvontapalveluun. Yritysten neuvonta-agentin antamat tiedot voivat olla virheellisiä etenkin näin käynnistysvaiheessa, eivätkä ne takaa rahoitusta tai muodosta sitovaa päätöstä. Neuvonta-agenttia kehitetään jatkuvasti käyttäjien antaman palautteen pohjalta.

Yritysten neuvonta-agentti - löydä rahoitus, tieto rahoitushauista, löydä asiantuntijat. kysy neuvoa, 24/7.

Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen koordinoima Team Finland -verkosto kokoaa yhteen kaikki julkiset kansainvälistymispalvelut, jotka auttavat suomalaisia yrityksiä kasvamaan ja menestymään maailmalla. Verkosto tarjoaa yrityksille palvelupolun aina neuvonnasta rahoitukseen sekä auttaa yrityksiä saamaan tietoa kansainvälisistä markkinoista ja verkostoitumaan ulkomaille. Kansainvälistä kasvua tavoittelevat yritykset voivat olla yhteydessä Team Finland-koordinaattoreihimme, jotka auttavat yrityksiä eteenpäin eri organisaatioiden tarjoamiin Team Finland -palveluihin.

Team Finland -verkostossa on parhaillaan käynnissä uudistus, jossa ulkoministeriön rooli vahvistuu. Hallituksen linjausten mukaisesti Business Finlandin ulkomaantoiminnot integroidaan osaksi ulkoasiainhallintoa, mikä yhdistää aiempaa tiiviimmin Suomen ulkomaanedustustojen, suurlähetystöjen ja vienninedistämisen osaamisen saman kokonaisuuden alle. Tavoitteena on tarjota suomalaisyrityksille entistä sujuvampia, vaikuttavampia ja paremmin koordinoituja palveluja kansainvälisillä markkinoilla sekä varmistaa, että yritykset saavat käyttöönsä koko Suomen maailmanlaajuisen verkoston osaamisen yhden yhteydenoton kautta.

Yritysten omistajanvaihdoksissa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ovat keskeisiä koordinoivia asiantuntijatahoja Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen lisäksi. Kainuun Yrittäjät kokoaa parhaillaan alueellista omistajanvaihdosfoorumia, jonka tavoitteena on mm. vahvistaa yhteistyötä ja osaamista entisestään kainuulaisten toimijoiden välillä. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjillä on yli viidentoista vuoden kokemus omistajanvaihdosten edistämisestä.

Kun omistajanvaihdos on harkinnassa, kannattaa olla ajoissa yhteydessä asiantuntijaan, riippumatta siitä, haetaanko ulkopuolista ostajaa vai suunnitellaanko sukupolvenvaihdosta. Aina ei puhuta pelkästään yrityksen arvosta, vaan myös toteutetaanko yrityskauppa liiketoiminta- vai osakekauppana ja onko yritykseen tehtävä muita järjestelyjä. Edellä mainitut yrittäjäjärjestöt ja Pohjois-Suomen elinvoimakeskus ovat hyviä ensimmäisiä neuvonantajia omistajanvaihdosta suunnitteleville.

Osana yrityspalveluja Pohjois-Suomen elinvoimakeskus edistää luovien alojen ja kulttuurialan yritysten liiketoiminnan kehittymistä, uusien liiketoimintamallien syntymistä ja verkostojen rakentamista. Asiantuntijamme tukevat luovien ja kulttuurialojen yrityksiä kasvussa, kansainvälistymisessä ja yhteistyössä muiden toimialojen yritysten kanssa. Ohjaamme asiakkaita tarkoituksenmukaisiin rahoitus-, TKI- ja kehittämispalveluihin sekä verkostoihin ja yhteistyöhankkeisiin. Tiedotamme avoimista hankehauista sekä muista kehittämismahdollisuuksista. Pyrimme osaltamme tukemaan kestäviä ratkaisuja, jotka vahvistavat alueen identiteettiä sekä elin- ja pitovoimaa.

Kirjoittajat:
Yksikön päällikkö Anne Ristioja ja yritysasiantuntijat, elinkeino- ja kotoutumisyksikkö
Johtava yritysasiantuntija Anne Pulkkinen, rahoitusyksikkö
Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Lisätietoja

Elinvoimakeskuksen, Team Finlandin, Business Finlandin ja Euroopan unionin osarahoittama -logot.

Monipaikkaiset etätyöntekijät pienempien kuntien elinvoiman vahvistajina

Nostot

Asiantuntijaryhmä Vuokatinvaaran maisemissa.
EDIN-hankkeen kansainvälinen asiantuntijaryhmä vieraili Kainuussa 9.–10.6.2026. Ryhmäkuva Vuokatinvaaran huipulla 10.6.2026. Kuva: Roman Gokkoev.

Viime kuukausina monipaikkaiset asukkaat ja maaseudulla viihtyvät etätyöntekijät ovat nousseet useilla Suomen harvaan asutuilla alueilla esiin potentiaalisena elinvoimaa vahvistavana ja uusia näkökulmia aluekehitykseen tuovana resurssina.

Tuoreessa Mikkelin yliopistokeskuksessa tarkastetussa Manu Rantasen väitöstutkimuksessa Monipaikkainen asukas aluekehittäjänä korostetaan, että aktiivisimmat monipaikkaiset asukkaat voivat toimia esimerkiksi yrittäjinä, kuntien markkinoijina tai eri alueiden välisinä sillanrakentajina. Tämä edellyttää kuitenkin, ettei heidän rooliaan rajata pelkästään vapaa-ajan asukkaiksi. Etelä-Savon lisäksi myös Pohjois-Savossa on tunnistettu monipaikkaisuuden kasvava merkitys ja sen tuomat hyödyt. Alueella on laadittu kunnille ohjetyökaluja (huoneentauluja) laadullisen monipaikkaisuustiedon keräämisen ja analysoinnin tueksi.

Tutustuimme kainuulaisista sidosryhmäedustajista koostuvan ryhmän kanssa Euroopan diginomadit (EDIN) -hankkeen puitteissa vuonna 2025 Koillismaalla Business Kuusamon uusiin etätyötiloihin sekä Work & Stay -hankkeen tuloksiin. Hankkeessa on muun muassa pilotoitu etätyöntekijöiden ja somevaikuttajien tuettua oleskelua Kuusamossa ja Posiolla lomamökeissä matalan sesongin aikana. Tämä on tuonut alueelle huomattavaa näkyvyyttä eri mediakanavissa etätyöystävällisenä kohteena.

Myös Pudasjärvellä halutaan houkutella etätyöntekijöitä kokeiluasumisen avulla. Paikallisen kunnanvaltuutetun Antti Tihisen mukaan ajatus on yksinkertainen: maaseutukuntiin voitaisiin tulla kokeilemaan työrauhaa ja luonnonläheistä elämäntapaa esimerkiksi muutamaksi viikoksi tai kuukaudeksi. Tarjolla voisi olla valmiiksi kalustettuja asuntoja sekä coworking-tiloja etätyötä tekeville. Jos elämä tuntuu sopivalta, seuraava askel voisi olla pysyvämpi asuminen, Tihinen kirjoittaa.

Etätyöntekijöiden väliaikaista asumista suunnitteilla Kainuussa

Kesäkuun alussa Pohjois-Suomen elinvoimakeskus isännöi yhdessä Kainuun liiton ja muiden kainuulaisten sidosryhmien kanssa EDIN-hankkeen kansainvälisen asiantuntijaryhmän vierailua Kainuussa. Valtuuskuntaan kuului paikallis- ja aluehallinnon edustajia Espanjasta, Italiasta, Irlannista, Liettuasta, Norjasta ja Bulgariasta. Vierailuohjelmaan sisältyi muun muassa työpaja, jossa käsiteltiin alueiden kulttuurisidonnaisia erityispiirteitä diginomadien eli kansainvälisten etätyöntekijöiden vastaanottamisessa sekä heidän integroitumisessaan paikallisiin yhteisöihin.

Kuvia vierailukohteist.a Kainuusta.
Kuvia EDIN-hankkeen kansainvälisen asiantuntijaryhmän vierailulta Kainuusta. Kuvat: Roman Gokkoev, Anne Ristioja ja Minna Komulainen.


Sotkamossa vierailun teemana oli työn ja vapaa-ajan yhdistäminen. Etätyötilojen lisääntyvä tarjonta vahvistaa matkailualueiden houkuttelevuutta, sillä yhä useampi matkailija yhdistää työnteon ja matkailun. Vuokatin matkailualueella vierailevista matkailijoista noin kaksi kolmesta asioi myös seitsemän kilometrin päässä sijaitsevassa Sotkamon kuntakeskuksessa, josta löytyy nykyisin myös moderneja etätyötiloja.

Osana EDIN-hanketta Kainuusta on esitetty Arctic Lakeland Digital Nomads -pilottia, jonka toteutuminen on vielä arvioitavana Interreg Europen rahoitusohjelmassa. Sen tavoitteena on lisätä maakunnan vetovoimaa kansainvälisten etätyöntekijöiden näkökulmasta järjestämällä noin kymmenen etätyöntekijän oleskelu Kainuussa keväällä 2027 Interreg-ohjelman tuella.

Roman Gokkoev
Projektikoordinaattori
Elinkeinot ja osaaminen -osasto
Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Henkilökuva.

European Digital Nomads (EDIN) -hanke rahoitetaan INTERREG EUROPE -ohjelmasta. Hankkeen tavoitteena on lisätä diginomadien eli kansainvälisten etätyöntekijöiden määrää kumppanialueilla – Bulgariassa, Espanjassa, Italiassa, Irlannissa, Liettuassa, Norjassa ja Suomessa – 30 prosentilla vuoteen 2028 mennessä. Hanke korostaa diginomadien merkitystä aluekehityksen ja talouskasvun edistäjinä sekä osoittaa hankekumppaneiden sitoutumisen etätyön edellytysten kehittämiseen ja hyvien käytäntöjen kansainväliseen vaihtoon.

Lisätietoa EDIN-hankkeesta (elinvoimakeskus.fi)

Interreg Europe Co-funded by the European Union EDIN -logo.

Haastava taloustilanne vaikuttaa Kainuuseen, mutta tulevaisuus näyttää valoisalta

Nostot

Teksti: Alueelliset kehitysnäkymät - kevät 2026, taustalla datakeskukseen liittyvä kuva ja elinvoimakeskuksen logo.

Kainuun kehitysnäkymiä varjostaa sama epävarmuus, joka haastaa koko Suomea. Epävakaa maailmanpoliittinen tilanne, pitkittynyt matalasuhdanne ja yritysten sekä kuluttajien varovaisuus näkyvät Kainuussakin. Suomen talouden käännettä parempaan on ennustettu jo kauan, mutta kasvu ei ole alkanut vieläkään kunnolla ja talousennusteita on heikennetty Iranin sodan vuoksi. Elinkeinoelämässä ja työmarkkinoilla ei ole näköpiirissä suurta käännettä lähiaikoina, mutta ensi vuodesta odotetaan hieman parempaa niin Kainuussa kuin koko maassa.

Konkursseja oli viime vuonna Kainuussa ja koko maassa eniten viimeisen reilun kahden vuosikymmenen vuoden aikana. Maakunnan yritykset ovat pääasiassa pienikokoisia, ja kasvuhakuisuus sekä innovointi on ollut pitkään valtakunnallista tasoa alhaisempaa. Pk-yritysbarometrin mukaan Kainuun pk-yritysten seuraavan vuoden suhdannenäkymät ovat negatiiviset ja melko selvästi koko maata heikommat.

Lisäksi maakunnan sisällä kehitys on eriytynyt voimakkaasti. Kehys-Kainuussa näkymät ovat huomattavasti Kajaanin seutukuntaa heikommat. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on huolestuttavaa niin Kainuussa ja koko maassa. Avoimiin työpaikkoihin on ollut paljon hakijoita, jolloin heikommassa työmarkkina-asemassa olevat kärsivät.

Myönteisiäkin kehityskulkuja on kuitenkin paljon. Maakunnan bruttokansantuote henkeä kohden on kasvanut maan nopeimmin viimeisen vuosikymmenen aikana, vaikka taso onkin edelleen alueista häntäpäässä ja matalasuhdanne on heikentänyt kasvua. Tulevaisuudessa nousu tulee jatkumaan. Monipuolinen elinkeinorakenne on parantanut maakunnan kriisinkestävyyttä, ja kasvu on nojannut useaan tukijalkaan: kaivannaisalaan ja kemianteollisuuteen, biotalouteen, matkailuun sekä teknologiateollisuuteen ja viime aikoina erityisesti datakeskuksiin. Miljardiluokan datakeskusinvestoinnit liitännäisvaikutuksineen työllistävät ja nostavat aluetaloutta – esimerkiksi rakennusalan tilanne on Kainuussa maan parhaimpien joukossa suurelta osin datakeskustyömaiden ansiosta.

Maakunnan työttömyys on kehittynyt pikkuhiljaa parempaan suuntaan viimeisen vuoden ajan, vaikka kolmen vuoden takainen ennätyksellisen matala taso onkin edelleen kaukana. Viimeisen vuosikymmenen aikana Kainuun työttömyyskehitys on ollut maan parasta heti Lapin jälkeen. Työllisyysaste oli Kainuussa pitkään maan heikoin, mutta on noussut lähelle maan keskiarvoa, vaikka heikko suhdanne on heikentänyt työllisyyttäkin.

Talouden piristyessä työttömyys ja työllisyys kehittyvät jälleen huomattavasti paremmin ja uusia ennätyksiä rikotaan tällä vuosikymmenellä. Tulevaa kehitystä haastavat edelleen vanhat tutut tekijät: väestön ikärakenne ja osaajapula. Rekrytointiongelmat olivat pitkään Kainuussa maan vaikeimmat, mutta viimeiset pari vuotta supistunut tekijätarve ja lisääntynyt työnhakijoiden määrä on helpottanut väliaikaisesti työvoiman saatavuutta. Tulevaisuudessa pula tekijöistä jälleen pahenee ja tälläkin hetkellä iso osa yrityksistä nostaa osaavan työvoiman saatavuuden keskeiseksi kasvun hidasteeksi.

Työikäisen väestön väheneminen on luonnollisesti tärkeä syy osaajapulan taustalla. Myös kohtaanto-ongelmaa on laajasti: avoimet paikat ja työvoiman tarjonta eivät kohtaa. Taustalla on paljon erilaisia tekijöitä, joista työnhakijoiden puutteellinen osaaminen on merkittävin. Koulutuksen ja jatkuvan oppimisen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Työpanosta ei ole myöskään varaa hukata iän, terveydellisten rajoitteiden, ennakkoluulojen tai muiden vastaavien syiden vuoksi. Täsmätyökykyiset, ikääntyneet ja maahanmuuttajat ovat liian usein sivussa työelämästä.

Muuttovoittoa on saatu viisi vuotta peräkkäin maahanmuuton ansiosta ja työperäinen maahanmuutto on välttämätöntä tulevaisuudessakin. Muuten huoltosuhde heikkenee edelleen huomattavasti, palvelut ovat vaarassa ja esimerkiksi investoinnit voivat pahimmillaan jopa peruuntua työvoimapulan vuoksi.

Kainuun, kuten koko Suomen, tilanne on tällä hetkellä monin tavoin haastava. Poikkeusajan voi katsoa jatkuneen jo kuusi vuotta – ensin tuli korona, sitten Ukrainan sota, Trump sekoitti markkinat muun muassa kasvattamalla tulleja ja nyt Iranin sota. Tämä näkyy väistämättä elinkeinoelämässä ja työmarkkinoilla. Maakunnan potentiaali on silti kiistaton ja taloustilanteen kääntyessä tilanne paranee selvästi. Valmisteilla olevat investoinnit luovat suuria mahdollisuuksia ja tärkeää on huolehtia alueen kilpailukyvystä sekä työvoiman saatavuudesta. Näin olemme valmiita kasvua varten.

Alueelliset kehitysnäkymät on elinvoimakeskusten johdolla muodostettu raportti maakuntien nykytilasta ja lähiajan näkymistä. Katsaus perustuu aluekehittäjien ja yritysten kehittämisen parissa toimivien henkilöiden näkemyksiin, tilastotietoon ja barometreihin. Raportti löytyy osoitteesta www.elinvoimakeskus.fi/alueelliset-kehitysnakymat.

Atte Laitinen, analyytikko
Elinkeinot ja osaaminen -osasto
Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Henkilökuva.

Rakennetaan vastaanottava polku: kansainvälisten osaajien tukeminen Oulun seudulla

Nostot

Oulu tarjoaa tuhansille kansainvälisille osaajille ja heidän perheilleen paitsi työmahdollisuuden – myös mahdollisuuden kuulua joukkoon. Mutta miten varmistamme, että he jäävät, menestyvät ja tuntevat olonsa aidosti tervetulleiksi?

Useita pyöräilijöitä kesäisessä puistossa ylittämässä valkoista siltaa.
Yhteisöllisyyttä ja arjen hyvinvointia Hupisaaressa – pyöräily tarjoaa luontevan tavan tutustua ympäristöön ja kohdata ihmisiä.

Yli 10 000 kansainvälistä osaajaa on valinnut Oulun kodikseen viimeisen kymmenen vuoden aikana (Ulkomaan kansalaisia, 2024, Tilastokeskus). Mutta todellinen kysymys kuuluu: kuinka moni heistä jää pysyvästi?

Kun globaali liikkuvuus muuttaa työelämää, Oulun seutu on ottanut askeleita tukeakseen kansainvälisiä osaajia ja heidän perheitään. Äskettäisessä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen työpajassa alueen toimijat kokoontuivat arvioimaan, mikä toimii – ja mitä tulisi vielä kehittää – liittyen muuttoon, kotoutumiseen ja pitovoimaan. Mukana oli edustajia Oulun kaupungista, oppilaitoksista, järjestöistä, yrittäjiä edustavista tahoista, kauppakamarista, International Housesta, sekä EURES-asiantuntijoita. Keskustelu keskittyi neljään keskeiseen vaiheeseen kansainvälisen osaajan polulla.

Valmistautuminen ennen muuttoa

Muuttopolku alkaa kauan ennen rajojen ylittämistä. Moni osaaja saapuu epärealistisin odotuksin ja pirstaleisen tiedon varassa. Oulussa International House Oulu tarjoaa alkuvaiheen tukea sekä kansainvälisille osaajille että työnantajille kansainväliseen rekrytointiin. Tieto on kuitenkin hajallaan, ja palveluiden saatavuus riippuu yhä liikaa oleskeluluvan tyypistä – ei yksilöllisistä tarpeista.

Työpajaan osallistuneet ideoivat yhteistä digitaalista alustaa, joka kokoaisi yhteen kaikki ennen muuttoa tarvittavat resurssit – käytännön oppaat, työnantajien tarkistuslistat ja perehdytyspaketit myös perheenjäsenille. Yksilölliset palvelupolut ja hyväksi todettujen yhteistyömallien laajentaminen – myös pienille työnantajille – vahvistaisivat tukirakenteita.

Palveluiden viidakossa

Suomeen saapuessaan moni osaaja kohtaa sekavan palveluverkoston, jota on vaikea ymmärtää tai hyödyntää. Myös kotoutumisen ammattilaiset kokevat vaikeaksi hahmottaa palveluiden vastuunjakoa. Pienillä työnantajilla on usein vaikeuksia tarjota riittävää perehdytystä ja tukea kotoutumiseen.

Alueen toimijat kokevat tarpeelliseksi kehittää visuaalinen ja käyttäjäystävällinen palvelukartta, joka selkeyttää palveluiden vastuutahot. Samalla vertaistuki ja kohdennetut perehdytyspaketit vahvistaisivat työnantajien valmiuksia, erityisesti pk-yrityksissä. Alueellisesti yhtenäiset perehdytysmateriaalit varmistaisivat tasalaatuisuuden ja ehkäisevät päällekkäistä työtä.

Puolisoiden ja lasten tarpeet esiin

Kotoutuminen ei pääty työpaikalle. Perheenjäsenet – erityisesti puolisot ja lapset – jäävät usein valtavirran ulkopuolelle, kohtaavat kielimuurin ja epäselvät reitit koulutukseen tai palveluihin.

Oulussa on jo hyviä palveluita, kuten kansainvälinen koulu ja ”Kotoa työelämään” -hanke kotivanhemmille. Tarvitaan kuitenkin lisää: joustavampi pääsy ammatillisiin opintoihin, laajennetut puoliso-ohjelmat ja osallistavat yhteisötapahtumat. Palvelutiedon on oltava saatavilla englanniksi ja selkeästi koordinoituna. Kun perheitä kuullaan palveluiden suunnittelussa, ratkaisut vastaavat todellisiin tarpeisiin.

Kotoutumista arjessa

Todellinen kotoutuminen tapahtuu usein vapaa-ajalla – harrastuksissa, ystävyyssuhteissa ja yhteisöllisissä kohtaamisissa. Oulussa on monia mahdollisuuksia: Villa Victorin tapahtumat, kansainvälinen kahvila, urheiluseurat, naisten verkostot ja vertaistoiminta. Silti tieto näistä ei aina tavoita uusia tulijoita, erityisesti englanniksi.

Ratkaisuksi ehdotetaan yhteistä vapaa-ajan ja verkostoitumisen alustaa, josta voi helposti löytää tapahtumia ja ryhmiä kiinnostuksen mukaan – esimerkiksi perhe-elämä, urheilu tai yrittäjyys. Ruoka, kulttuuri ja harrastukset yhdistävät aidosti. Ystäväperhe- ja mentorimallit vahvistavat vuorovaikutusta kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä.

Monialainen yhteistyö ja digitaaliset työkalut sitovat nämä kokonaisuudet yhteen. Viisaalla koordinoinnilla ja inklusiivisilla käytännöillä Oulu voi olla mallialue kansainvälisten osaajien vastaanottamisessa – ei vain saapuessa, vaan juurtumisen tukemisessa.

Mennään eteenpäin – yhdessä

Oulun seutu tarjoaa jo nyt vahvan perustan kansainvälisille osaajille ja heidän perheilleen. Mutta aito kotoutuminen edellyttää yhteistyötä meiltä kaikilta – työnantajilta, palveluntarjoajilta, asukkailta ja uusilta tulijoilta.

Palveluntarjoajille ja sidosryhmille:

  • Tule mukaan! Tee yhteistyötä sektorirajat ylittävissä projekteissa, jotka parantavat palveluiden koordinointia.
  • Jaa omia työkaluja. Osallistu yhteisiin alustoihin ja auta kartoittamaan paikallisia palveluja ja tapahtumia.
  • Avaa verkostosi. Ryhdy mentoriksi, järjestä ystäväperheiltoja tai tue vertaistoimintaa.
  • Panosta saavutettavuuteen. Varmista, että palvelut ja viestintä ovat ymmärrettäviä ja monikielisiä – ja että ne huomioivat perheiden moninaisuuden.

Kansainvälisille osaajille ja perheille:

  • Rakenna verkostoja. Osallistu paikallisiin tapahtumiin, kerhoihin ja yhteisöihin – esimerkiksi Villa Victoriin!
  • Pyydä apua. Ota yhteyttä International House Ouluun tai kuntasi kotoutumisen yhteyshenkilöön.
  • Anna palautetta. Kokemuksesi auttavat kehittämään palveluita paremmiksi.
  • Ota perhe mukaan. Tue puolison ja lasten koulutus-, työ- ja yhteisöpolkuja.

Rakennetaan yhdessä – ei vain työvoimaa, vaan yhteisö.

Pyöräilijöitä kesäisenä päivänä Nallikarin majakan edustalla.

Nallikarin majakka
– suunnannäyttäjä uudessa elämänvaiheessa.

Kamal Singh, asiantuntija, kansainvälisyys- ja kotoutumispalvelut

Kamal Singh
Asiantuntija, kansainvälisyys- ja kotoutumispalvelut
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Yhteisen pöydän ääreen

Nostot

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tehtäviin kuuluu hyvien väestösuhteiden edistäminen. Kotoutumista edistävää työtä tekevät tiimiläiset pohtivat: ”Onnistuisiko esimerkiksi maahanmuuttoon, syrjintään tai rasismiin liittyvä keskustelu kiihkottomammin, jos useasta eri suunnasta maailmaa katsova pöytäseurue kokoontuisikin lähtökohtaisesti jonkin heitä yhdistävän asian ääreen?”

Liekö mutkattomampaa keinoa koota ihmisiä yhteen, kuin istahtaa syömään yhteisen pöydän ääreen. Tämä toimii tietysti helposti arjessa, työkavereiden kanssa lounaalla, perheen tai ystävien kanssa päivällisellä, mutta myös ventovieraiden kesken. Sen totesimme aiemmin keväällä, sopivasti valtakunnallisella rasismin vastaisella viikolla, kun Suomen Kulttuurienvälinen Yhteisö ry (SKY ry) ja Tuiran seurakunta järjestivät Iftar-tilaisuuden, jossa esiteltiin meneillään ollutta muslimien pyhää kuukautta Ramadania ja siihen liittyviä tapoja, kuten iftaria, yhteistä ruokahetkeä auringon laskettua.

Tilaisuuden teema oli Tapaamme yhteisen pöydän ääressä ja järjestäjät olivat kutsuneet paikalle reilut sata heille eri yhteyksistä tuttua henkilöä. Vastaavanlaisia tilaisuuksia järjestettiin eri puolilla Suomea ja tilaisuus, johon me pääsimme mukaan, oli paitsi informatiivinen niin myös lämminhenkinen ja tuttavallinen, vaikka suurin osa paikallaolijoista ja saman pöydän ääressä istuvista ei tuntenut entuudestaan toisiaan. Meitä, eritaustaisia ihmisiä tuntui yhdistävän avoimuus ja aito kiinnostus toisiamme kohtaan. Ja toki, ruokapöydässä kun oltiin, ruoka. Ja hyväähän se oli.

Nainen puhuu yleisölle, kankaalle heijastetussa diassa toivotetaan tervetulleeksi tapahtumaan.
Iftar-tilaisuudessa Oulussa puhujana Hanna Määttä. Kuva Liisa Saarelainen.

Vaikka Iftar-tilaisuuden tunnelma oli hyvinkin yhtenäinen, voi nykyisessä julkisessa keskustelussa helposti erottaa yhä vahvempaa mielipiteiden eriytymistä. Yhteiskunnan jakautuminen, polarisaatio, jopa ääriajattelu ovat sanoja, joilta ei voi välttyä uutisia lukiessa ja niitä esiintyy enenevissä määrin myös Suomen sisäistä ilmapiiriä kuvattaessa. Ajankohtaista aihetta on tutkittu ja onpa poliittisesta polarisaatiosta kirjoitettu vastikään käsikirjakin, Poliittisen polarisaation hahmottaminen ja mittaaminen – käsikirja ja kielioppi (Demokratian episteeminen kapasiteetti algoritmien aikakaudella -konsortion hanke). Sen mukaan jäämme yksilötasolla helposti oman, usein rajallisen kuplamme sisään, jolloin eriävä informaatio jää saavuttamatta. Ja niinhän se on, yhteisen pöydän ääreen kerääntyy helposti vain samaa mieltä olevia.

Iftar-tilaisuuden jälkeen jäimme miettimään, voitaisiinko yhteisen pöydän ääreen kokoontumista hyödyntää silloinkin, kun viritellään keskustelua niistä hankalammista, meitä eniten erottavista aiheista. Onnistuisiko esimerkiksi maahanmuuttoon, syrjintään tai rasismiin liittyvä keskustelu kiihkottomammin, jos useasta eri suunnasta maailmaa katsova pöytäseurue kokoontuisikin lähtökohtaisesti jonkin heitä yhdistävän asian ääreen?

Iftar-tilaisuus toi yhteen toisilleen vieraita ihmisiä useista eri kansalaisuus- ja kulttuuritaustoista ja madalsi osaltaan kynnystä kohdata uutta ja itselle vierasta. Alueellamme onkin useita toimijoita, erityisesti järjestöjä, jotka ovat osaltaan tehneet ihmisiä kohtauttavaa työtä jo pitkään. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun yhteisen Pohjois-Suomen etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) jäsenet järjestivät viime vuonna päättyneellä nelivuotiskaudella lukuisia tapahtumia, joissa tutut ja tuntemattomat kohtasivat eri teemojen äärellä, kahvitellen tai vaikka yhdessä askarrellen. Erityisen vaikuttavia ovat olleet viime vuoden puolella aloitetut alueelliset dialogikeskustelut, joissa nuoret ovat päässeet keskustelemaan eri viranomaisten ja päättäjien kanssa nuorten kohtaamasta rasismista sekä pohtimaan yhdessä ratkaisuehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Viimeisimmässä, Oulussa järjestetyssä dialogissa keskityttiin vastikään lanseeratun Oulun kaupungin rasisminvastaisen ohjelman konkreettisiin toimenpiteisiin nuorten näkökulmasta. Dialogeihin on saatu helposti mukaan osallistujia niin kuntapäättäjistä kuin viranomaistahoistakin, joten tahtoa rehelliseen ja rakentavaan keskusteluun on.

Maahanmuuttoasiantuntija perhetilaisuudessa, pöydän ympärille on kerääntynyt lapsia maalaamaan.
ETNOn perhetilaisuudessa Ylivieskassa Erja Leppälä vuonna 2024. Kuva Liisa Saarelainen.

ELY-keskuksen koordinoiman etnisten suhteiden neuvottelukunnan uusi toimikausi on pian alkamassa. Voimme yhdessä sen jäsenjärjestöjen kanssa keksiä lisää tapoja luoda kohtaamisia, joissa meitä yhdistävät asiat ovat keskiössä. Juuri sen kaltaista toimintaa nykyajassa tarvitaan: aloitetaan siitä mikä yhdistää, ei siitä, mikä erottaa.


Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
,
Elinkeinot, työvoima ja osaaminen

Erja Leppälä, maahanmuuttoasiantuntija

Hanna Määttä, ryhmäpäällikkö

Liisa Saarelainen, asiantuntija,
kotoutumispalvelut

Kulttuurista ja luovista aloista elinvoimaa Pohjois-Pohjanmaalle

Nostot

Kesäinen ilmakuva merellisestä Oulusta ja torinrannasta.



Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on asettanut tälle vuodelle tavoitteekseen kulttuuri- ja luovien alojen elinkeinotoiminnan kehittämisen. Taustalla on ajatus siitä, että alueen pito- ja vetovoiman lisäämiseksi tarvitaan kovien arvojen lisäksi myös pehmeitä arvoja. Lisäksi näemme, että kulttuurista ja luovista aloista voidaan saada lisäarvoa myös muiden toimialojen kehitykselle, puhutaanpa matkailusta tai vaikkapa terveydenhuollostakin. Tulemme tänä vuonna parantamaan tietopohjaa toimialasta, järjestämään erilaisia infoja yritystoiminnasta ja rahoituksesta ja kohtauttamaan eri tahoja yritystoiminnan kehittämiseksi. Tavoitteena on luonnollisesti myös lisätä alan työpaikkoja.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa toimii kulttuuri ja luovat alat teemaryhmä. Ryhmän asiantuntemus yli hallinnon rajojen on selvästi parantanut kunkin toimijan hankkeiden laatua. Myös ELY-keskus on saanut omaan toimintaansa hyviä eväitä, esimerkiksi hankehakujen suuntaamiseen.

Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Vaikka nimessä onkin vain Oulun kaupungin nimi, on hanke koko maakunnan laajuinen. Mukana on myös kaikki Kainuun kunnat ja eräitä kuntia muista naapurimaakunnistakin. ELY-keskus pyrkii omalla toiminnallaan tukemaan hanketta ja siihen liittyviä tapahtumia ja kehityshankkeita. Elinkeinotoiminnan kautta voidaan saada kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumista ja kehityshankkeista pysyvää toimintaa alueellemme. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen vetämä alueellinen etnisten suhteiden neuvottelukunnan toiminnassa kulttuuri oli viime toimikaudella vahvasti mukana (mm. etnokahviloissa) ja olemme mukana Oulu2026-tapahtumien suunnittelussa järjestötoimijoiden kanssa.

ELY-keskuksen tavoitteena on alueen yhdenvertaisuuden ja monikulttuurisuuden edistäminen. Oman käsitykseni mukaan kulttuuri ja luovat alat -toimiala voisi olla merkittävä toimija tällä sektorilla. Kulttuuri tarjoaa mielekästä tekemistä ja kohtaamisia maahanmuuttajien ja valtaväestön välillä. Yhteinen toiminta myös tukee kielen oppimista sekä sosiaalisten suhteiden ja verkostojen rakentamista. Kulttuuri on myös oiva alusta toimijuudelle: vaikka suomen tai ruotsin kielen taito ei olisi vahva, niin maahanmuuttajataustaiset voivat olla itse toteuttamassa monenlaista kulttuurialan toimintaa ja tapahtumia. Yhtenä hienona tuoreena esimerkkinä ovat maahanmuuttajajärjestön vetämänä Oulussa ja Kuusamossa rasisminvastaisella viikolla toteutetut yhteiset Iftar-illalliset.

Meidän pitää tehdä yhdessä alueestamme hyvä paikka elää ja asua.

Tutustu ensimmäiseen kulttuurin ja luovien alojen teemauutiskirjeeseen, jossa kerromme ajankohtaisia asioita rahoitusmahdollisuuksista ja hakukierroksista, toimialan työllisistä, kulttuuriteemaryhmästä, esittelemme esimerkkejä muutamista rahoitetuista hankkeista sekä rakennusperinnön hoitoavustuskohteista.
Lue ja tilaa uutiskirje »

Petri Keränen, johtaja
Elinkeino, työvoima ja osaaminen
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Henkilökuva.

Kasvuforum 2025 – kumppanit ja opit onnistuneeseen vientiin

Nostot

Pohjois-Pohjanmaan Kasvuforum 2025 sekä ELY-keskuksen, ulkoministeriön, Business Finlandin ja Finnveran logot.

4.2.2025 pidettiin yli 100 osallistujaa kerännyt järjestyksessään kahdeksas Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen järjestämä Kasvuforum-webinaari. Päivän puheenjohtajana toimi ELY-keskuksen johtaja Petri Keränen. Webinaarissa oli viisi osiota eri teemoilla: vienti ja kansainvälistyminen, TKI, yrityspalvelut työllisyysalueilla, Mittelstand sekä paneelikeskustelu viennistä ja kansainvälistymisestä.

ELY-keskuksen verkostoihin muutoksia

Tilaisuuden avauksessa puheenjohtaja Keränen kertoi TE24- muutoksesta, jossa TE-toimistot lakkautettiin ja niiden palvelut siirtyivät kunnille tämän vuoden alusta. Tämä muutos vaikuttaa myös Team Finland -palveluihin, jossa aiemmin TE-toimisto oli kumppanina. ELY-keskuksen vetämät verkostot ja yhteistyöelimet joudutaan päivittämään. Webinaarissa kuultiinkin kahden työllisyysalueen, Raahen ja Oulun seudun alueiden, sekä Kuntaliiton elinvoimajohtaja Mikko Härkösen ajankohtaiset yrityspalveluista työllisyysalueilla. Keränen mainitsi myös odotetusta Pohjoisen ohjelmasta, joka alkaa nyt konkretisoitumaan – mm. vihreä siirtymä on tärkeä edistettävä toimenpide tässä kasvuohjelmassa.

Toinen iso muutos Team Finland -palveluissa tänä vuonna on Business Finlandin ulkomaan toimintojen integroiminen ulkoministeriöön – tämä vahvistaa Team Finland -toimijoiden vientipalveluja entisestään. Ulkoministeriöllä on jo ennestään vahva kansainvälinen edustustoverkosto yritysten käytössä, noin 90 toimipistettä. Finnveran puheenvuorossa mainittiin Finnpartnership-ohjelma, joka tukee mm. Ukrainaan suuntautuvien hankkeiden alkuvaiheen kuluja. ELY-keskuksen tarjoamalla kehittämisavustuksella voidaan tukea yritysten laajentumista uusille kansainvälisille markkinoille. Team Finland -kokonaisuutta koordinoi maakunnittain ELY-keskukset, Pohjois-Pohjanmaalla siitä vastaa kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori Juha Elf – yritysten ei siis tarvitse miettiä keneen Team Finland -toimijaan ottaa yhteyttä.

Lisää vientiyrityksiä

Kasvuforumissa kuultiin neljä erinomaista yrityscasea, jotka osoittivat, miten yritykset voivat menestyä hyvällä osaamisella ja toimivilla kumppanuuksilla sekä sopeutumalla muuttuviin markkinoihin.

Usealla paikkakunnalla toimiva Patria Group toimii strategisena kumppanina Suomen puolustusvoimille. Patria vetää Business Finlandin osarahoittamaa eALLIANCE-hanketta, joka edistää suomalaisten siviili- ja puolustusteknologiayritysten yhteistyötä NATOn kanssa.

Pudasjärveläinen Kontiotuote Oy, tai paremmin tunnettu Kontiona, on maailman suurin hirsirakennusten valmistaja. Toimitusjohtaja Mika Rytkyn mukaan kansainvälistymisessä menestyminen edellyttää vahvaa tuotetarjoamaa. Yrityksen vientimenestys perustuu mm. suomalaisiin referensseihin ja hiilineutraaliin puurakentamiseen.

Kempeleläinen Cactos Oy hyödyntää sähköistyvän yhteiskunnan tarpeita liiketoimintansa kasvattamisessa. Oululainen Profilence Oy, joka syntyi Nokia Mobile Phonesin raunioista, on kansainvälinen ohjelmistotekniikan ja testauksen asiantuntija. Yritykset korostivat korkeakoulujen TKI-toiminnan hyödyntämistä, case-esimerkkinä kuultiin Oulun ammattikorkeakoulun TKI, josta kertoi tutkimusjohtaja Noora Jansson.

EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen esitteli Mittelstand-ohjelmaa, jonka tavoitteena on tuplata keskisuuren yrityskokoluokan, ns. Mittelstand-yritysten määrä vuoteen 2030, koska ”Mittelstandit” yleensä pyrkivät tavoittelemaan uusia vientimarkkinoita. Huovinen kuvasi hyvin Suomen yritysrakennetta tällä hetkellä: ”Suomen yrityskanta on kuin Eiffel-torni. Se on alhaalta leveä, mutta ylhäältä liian kapea.” Eli Suomessa syntyy kohtuullisesti yrityksiä, mutta paljon yksinyrityksiä, joilla ei ole aina kasvuhaluja tai edellytyksiä tehdä vientikauppaa.

Paneelikeskustelu: julkisten toimijoiden tuki yritysten vientitavoitteissa

Panelistit Kasvuforum 2025 -webinaarissa Teamsissa.
Paneelissa Mika Rytky Kontiosta (keskellä vasemmalla) haastoi Team Finland -toimijoita: (vasemmalta oikealle) Anne Pulkkinen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Arto Pussinen Business Finland, Jyrki Nissilä ulkoministeriö ja Pasi Vartiainen Finnvera.   

Webinaarin paneelikeskustelun moderaattorina toimi Kontion Rytky ja osallistujina aiemmin esiintyneet Team Finland -toimijat. Paneelin tavoitteena oli kuulla, miten julkiset toimijat voisivat paremmin tukea yrityksiä viennissä. Maailmanpoliittinen tilanne ei ole syy, etteikö yritykset voisi kasvattaa vientiä.

Kaikki toimijat kannustivat yrityksiä pitkäjänteiseen T&K-toimintaan ja tutustua vientikohdemaiden toimintatapoihin. Finnvera näkee pk-yrityksissä vientivolyymien positiivisen käänteen viime vuonna, joka näkyi mm. Finnveran vientikaupan rahoituspajoissa eri puolella Suomea. Pajoissa yritykset saavat tietoa esimerkiksi viennin käyttöpääoman rahoitus- ja toimitusvakuusmahdollisuuksista. Keskustelussa korostui myös tuotteiden jalostaminen pidemmälle jo kotimaassa, sillä korkeamman jalostusasteen tuotteiden vienti voi tuottaa enemmän tuloja. Ukrainan jälleenrakentamisessa panelistien mukaan on yritysten tärkeää perehtyä sodan mukana tulleisiin vientikaupan riskeihin.

Oli hienoa kuulla, miten Team Finland toimijoiden kesken asiakastiedot liikkuvat luottamuksellisesti ja nopeasti mm. yhteisen CRM-järjestelmän kautta. Webinaaripäivänä sattui muuten mukavasti 12 kuukauden euriborin isoin päivälasku sitten viime elokuun – tästä on hyvä jatkaa vuotta 2025!

teksti:
Yritysasiantuntija Tommi Sirviö
Elinkeino, työvoima ja osaaminen
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Henkilökuvassa Tommi Sirviö.
ELY-keskuksen, ulkoministeriön, Business Finlandin ja Finnveran logot.

Interest in hiring international employees exists but support needed

Nostot

The ELY Centre for Northern Ostrobothnia published last week a report about the companies insights on international recruitment in the area. The report is based on interviews conducted during the summer 2024. This blog is written by ELY Centre’s international trainee Kӧnül Ahmadzada based on the interviews.

Recently, there are a lot of discussions on the international recruitment situation of Finland and what to do to keep a positive position in these terms. During my traineeship period of three months, I focused on the general situation of international recruitment from the employers’ perspective in the Northern Ostrobothnia region through nine interviews. The respondents represented various organizations in different areas of Northern Ostrobothnia. Most were public actors promoting business (seudulliset yrityspalvelut in Finnish) and other interviews represented the point of view of employers who are involved in international recruitment directly or through staffing companies. By doing so, we wanted to learn the points of view of the companies on the challenges of such a procedure and how to promote the international recruitment in the area. The answers were not very surprising, mostly mentioning the language barriers between the job seekers and the employers, cultural/societal differences and the time-consuming administrative tasks for hiring an international.

The interviews with local public actors and companies, highlighted the importance of recruiting international talent. Key points include:

  • Positive Changes: The recruitment of non-Finnish speaking employees has increased in Northern Ostrobothnia, particularly in sectors like tourism, healthcare, services, and ICT. However, more work is needed to improve inclusivity in other fields, especially with the specialist jobs.
  • Company Interest: Most companies are interested in hiring international employees, especially in the ICT sector. However, companies are often unaware of the support available for international recruitment. Therefore, the Finnish word jalkautua could work for the companies’ better knowledge of public support.
  • Support Services: Local public actors and development organizations offer various support services to companies hiring internationally, including application writing, interview process assistance, and accommodation help.
  • Training Programs: Companies and local public actors emphasized the importance of language courses and education about Finnish working life for newly arriving international employees. However, these courses need to be more popularized.
  • Challenges: The main challenges in international recruitment include language skills, the complexity of the recruitment process, and cultural differences. Companies often lack information about recruitment training and are hesitant to hire their first international employee.

Generally, while there have been significant positive changes in the landscape of international talent recruitment, there are still considerable challenges to overcome. The findings from these interviews can be elaborated further in my report but here are the recommendations as a result of the findings from the interviews:

  • Integration Programs: Larger companies with prior histories of international recruitment have structured orientation programs for international employees, while SMEs rely on supervisors or temporary mentors.
  • Public Support: For ex. educational organizations offer help to translate safety instructions and support integration in smaller cities, however, public support with longer term funding and financial support by the state and municipalities is very much appreciated.
  • Recruitment Challenges: Language skills, working culture, and administrative difficulties are major challenges. Partnerships with educational institutions are crucial for integration.
  • Company Attitudes: Larger companies are more experienced and open to hiring international talent, while smaller companies are less enthusiastic due to resource constraints. Network between the companies and the spread of positive experience with international recruitment is likely to encourage smaller companies to hire the first international employee.

To sum up, the general situation of international recruitment in the Northern Ostrobothnia area is positive in terms of company attitudes and the interested in attracting international talents, yet the main concerns of the companies are how to retain the talents in the area and how to accelerate the integration process of the newly arrived non-Finnish employee. The challenges of the companies in hiring the internationals are, but not exclusively limited to, the language barriers between the employer and the employee, cultural differences and time-consuming procedures for international recruitment. The final recommendations are to enhance the integration programs, provide more awareness among the companies about the available services and spread the word about the positive experiences of the companies with international employees.

View the report:
Enhancing International Recruitment in Northern Ostrobothnia (ely-keskus.fi)

The author Kӧnül Ahmadzada worked as an international trainee at the Centre for Economic Development, Transport and the Environment (ELY Centre) of Northern Ostrobothnia in the summer of 2024. Photo: Santeri Nevalainen.

Kansainvälinen rekrytointi kiinnostaa Pohjois-Pohjanmaalla, mutta tukea tarvitaan

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus julkaisi viime viikolla selvityksen alueen yritysten näkemyksistä kansainvälisestä rekrytoinnista. Selvitys perustuu kesällä 2024 tehtyihin haastatteluihin. Blogin kirjoitti kansainvälinen harjoittelija Kӧnül Ahmadzada.

Kansainvälinen rekrytointi herättää keskustelua ja viime aikoina on pohdittu laajasti, mitä voitaisiin tehdä sen edistämiseksi. Kolmen kuukauden harjoittelujaksoni aikana keskityin kansainvälisen rekrytoinnin tilanteeseen Pohjois-Pohjanmaalla työnantajien näkökulmasta, ja keräsin tietoa raportin muotoon haastattelemalla eri tahoja. Vastaajat edustivat julkisia toimijoita (mm. seudullisia yrityspalveluita) ja työnantajien näkemyksiä kerättiin yrityksiltä, jotka ovat suoraan tai henkilöstöyritysten kautta mukana kansainvälisessä rekrytoinnissa. Tavoitteena oli ymmärtää yritysten haasteita ja kerätä ideoita siitä, kuinka voisimme helpottaa ja edistää kansainvälistä rekrytointia alueella. Vastaukset heijastelivat aiempia käsityksiä eivätkä teemat olleet kovin yllättäviä. Esille nousivat kielitaitoon liittyvät ongelmat työnhakijoiden ja työnantajien välillä, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset erot, sekä aikaa vieviksi koetut hallinnolliset prosessit kansainvälisten työntekijöiden palkkaamisessa.

Haastatteluissa tuli kuitenkin esille kansainvälisen osaamisen rekrytoinnin tärkeä merkitys. Muita keskeisiä huomioita olivat:

  • Tapahtunut positiivinen kehitys: Ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytointi on lisääntynyt erityisesti matkailun, terveydenhuollon, palvelujen ja ICT-alan sektoreilla. Työtä tarvitaan kuitenkin edelleen inklusiivisuuden parantamiseksi, erityisesti asiantuntijatehtävissä.
  • Yritysten kiinnostus: Suurin osa yrityksistä on kiinnostunut kansainvälisten työntekijöiden palkkaamisesta, erityisesti ICT-alalla. Yritykset eivät kuitenkaan usein ole tietoisia kansainväliseen rekrytointiin saatavilla olevasta tuesta. Yritykset toivoivat mm. toimijoiden jalkautumista yrityksiin tiedonkulun tueksi.
  • Tukipalvelut: Paikalliset julkiset toimijat ja kehitysorganisaatiot tarjoavat yrityksille erilaisia tukipalveluja kansainväliseen rekrytointiin, kuten apua hakemusten laatimisessa, haastatteluprosessissa ja majoituksen järjestämisessä.
  • Koulutus: Yritykset ja paikalliset julkiset toimijat korostivat kielen opetuksen ja suomalaisen työelämän tuntemusta lisäävän koulutuksen merkitystä vastasaapuville kansainvälisille työntekijöille. Kyseisten palveluiden tunnettuutta ja saatavuutta tulisi lisätä.
  • Haasteet: Kansainvälisen rekrytoinnin suurimpia haasteita ovat kielitaito, rekrytointiprosessin monimutkaisuus ja kulttuurierot. Yritykset eivät useinkaan tiedä tarjolla olevista rekrytointiin liittyvistä koulutuksista ja epäröivät palkata ensimmäistä kansainvälistä työntekijäänsä.

Yleisesti ottaen kansainvälisten osaajien rekrytoinnin kentässä on tapahtunut merkittäviä positiivisia muutoksia, mutta vielä on huomattavia haasteita voitettavana. Olen koonnut haastatteluiden löydökset tarkemmin raporttiini, mutta muutamia tässä keskeisiä suosituksiani:

  • Enemmän huomiota perehdytykseen ja työntekijöiden integraatioon työyhteisöön: Suuremmilla yrityksillä, joilla on aiempaa kokemusta kansainvälisestä rekrytoinnista, on strukturoituja perehdytysohjelmia kansainvälisille työntekijöille, kun taas pk-yritykset tukeutuvat esihenkilöihin tai väliaikaisiin mentoreihin.
  • Julkisten tukipalveluiden kehittäminen: Esimerkiksi koulutusorganisaatiot auttavat kääntämään mm. turvallisuusohjeita ja tukevat kotoutumisprosesseissa pienemmissä kaupungeissa, mutta lisäksi tarvitaan valtion ja kuntien tarjoamaa pitkäkestoista ja taloudellista tukea.
  • Rekrytoinnin haasteiden taklaaminen: Kielitaito, erot työkulttuureissa ja hallinnolliset prosessit koetaan haasteiksi. Kumppanuudet oppilaitosten kanssa voisivat auttaa merkittävästi kotoutumisen onnistumisessa.
  • Tiedon lisääminen ja asenteiden muokkaus: Suuremmat yritykset ovat kokeneempia ja avoimempia kansainvälisen osaamisen palkkaamisessa, kun taas pienemmät yritykset ovat vähemmän innokkaita resurssirajoitteiden vuoksi. Verkostoituminen yritysten välillä ja positiivisten kokemusten levittäminen kansainvälisestä rekrytoinnista voivat rohkaista pienempiä yrityksiä palkkaamaan ensimmäisen kansainvälisen työntekijänsä.

Kaiken kaikkiaan Pohjois-Pohjanmaalla yrityksillä on pääosin positiivinen asenne kansainväliseen rekrytointiin ja kansainvälisten osaajien houkuttelu alueelle kiinnostaa. Yritysten suurimpia huolenaiheita ovat osaajien pysyminen alueella ja vastasaapuneen ei-suomenkielisen työntekijän integraatioprosessin parantaminen. Yritysten haasteet kansainvälisten työntekijöiden palkkaamisessa liittyvät pääosin kielellisiin esteisiin työnantajan ja työntekijän välillä, kulttuurieroihin ja aikaa vieviksi koettuihin kansainvälisen rekrytoinnin prosesseihin. Raportin suositukset voidaan tiivistää kolmeen keskeiseen teemaan: integraatio-ohjelmien parantaminen, yrityksille saatavilla olevien palveluiden tunnettavuuden lisääminen ja yritysten positiivisten kokemusten levittäminen.

Tutustu selvitykseen (englanniksi):
Enhancing International Recruitment in Northern Ostrobothnia (ely-keskus.fi)

Blogin kirjoittaja Kӧnül Ahmadzada työskenteli kansainvälisenä harjoittelijana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa kesällä 2024. Kuva: Santeri Nevalainen.

Kasvun portaat -tilaisuus viitoitti yrityksille viennin, kansainvälistymisen ja kannattavan kasvun merkitystä

Nostot

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus järjesti 30.5.2024 yrityksille suunnatun ”ELY-keskus yrityksen tukena kasvun portailla” -tilaisuuden, joka keräsi yhteen lähes 200 osallistujaa, osa oli Oulun Kauppakeskus Valkeassa ja osa striimiyhteyksien päässä. Tilaisuus kannusti yrityksiä kasvuun ja vientiin sekä antoi hyödyllisiä vinkkejä asiantuntijoiden käyttämiseen.

Tilaisuuden avasi ELY-keskuksen johtaja Petri Keränen, joka korosti mm. geopoliittisen aseman muutosta; esimerkiksi NATO-jäsenyys tuo meille mahdollisuuksia. Alueemme kasvuyrittäjyyden ohjelmat sekä tutkimus-, kehitys ja innovaatiorahoituksen (TKI) saaminen ovat keskeisiä elementtejä tulevaisuuden kasvussa. Vienti ja kasvu ovat myös työmarkkinoiden toimivuuden perusta.

ELY-keskuksen Kasvun portaat -tilaisuudessa puhuu johtaja Petri Keränen.
Johtaja Petri Keränen avasi Kasvun portaat -tilaisuuden. Kuva Tuula Pörhö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

Kim Väisäsen keynote-puheenvuoro

Tilaisuudessa kutsupuhujana toimi kokenut sijoittaja ja sarjayrittäjä Kim Väisänen. Hän korosti yritysten tavoitteiden selkeää sanallistamista ja markkinakartoitusta, kun haetaan kasvua ja halutaan kansainvälistyä. Eteenpäin pitää mennä, eikä kannata jäädä jumiin tuotekehitysvaiheeseen, sillä ilman potentiaalisia asiakkaita, tehokasta myyntiä ja markkinointia erinomainenkaan tuote ei menesty. Väisänen painotti myös kannattavan kasvun merkitystä ja mainitsi ”Rule of Forty” -periaatteen: esimerkiksi, jos yritys haluaa kasvaa 20 %, tuloksen pitäisi olla sama 20 %. Osaamisen kannattaa myös panostaa, sillä etevinkään yrittäjä ei ole aina hyvä johtaja, joten ammattijohtajien ja osaavien ammattilaisten palkkaaminen on tärkeää kasvun vaiheessa – näin yrittäjä myös jaksaa paremmin.

Väisänen puhui myös Pohjois-Suomen ja Oulun talousalueen oleellisesta vahvuudesta; yrittäjien kannattaa ottaa kaikki hyöty kansainvälisistä opiskelijoista. Kun palkkaa kansainvälisen harjoittelijan, yrityksen toimintaa on pakko ”kansainvälistää”.

Team Finland -palvelupolku

Team Finland-koordinaattori Juha Elf esitteli palvelupolun, joka kokoaa yhteen kaikki valtiorahoitteiset yritysten kasvu- ja kansainvälistymispalvelut, joita ovat ELY-keskukset, TE-toimistot, Ulkoministeriö, BusinessFinland ja Finnvera. Verkoston tehtävänä on tukea suomalaisten yritysten kansainvälistymistä ja kasvua. Team Finland -verkostossa on yli 80 tiimiä eri puolilla maailmaa, ja yritykset voivat helposti ottaa yhteyttä keneen tahansa toimijaan, joka ohjaa oikealle taholle.

Yritysten hanketarinat

Thermal Channel Technologies Oy:n toimitusjohtaja Vesa Pentikäinen esitteli yrityksensä, joka on VTT-taustainen spin-off. Yritys on hyödyntänyt erinomaisesti Team Finland -verkostoa kasvun tiellä. Yrityksen päätuote CooliBlade on ratkaisu tehoelektroniikan jäähdyttämiseen. Yritys ja sen tuote on erinomainen esimerkki pääomasijoittajien kiinnostuksesta tänä päivänä hardware-startupeihin.

Kinnusen Mylly Oy:n markkinointijohtaja Marja-Riitta Kinnunen kertoi yrityksen historiasta ja sen suurimmasta investoinnista, 65 Oats -puhdaskauramyllystä. Investointi yli 10 miljoona euroa, johon yritys sai merkittävän investointituen ELY-keskukselta. Tämä on hyvä esimerkki rohkeasta erikoistumisesta ja brändäyksestä gluteenittomaan kauraan.

Asiantuntija on yritykselle lisäresurssi ja tuen mahdollistaja

Tilaisuudessa esiintyivät myös Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen asiantuntijat Janne Ranta, Tiina Suutari ja Anna Nikka sekä Myllykangas-Hamari Oy:n toimitusjohtaja Oili Myllykangas.

Yritysten kannattaa ottaa ELY-keskuksen asiantuntijoihin yhteyttä, jos on suunnitteilla kasvusuunnitelmia ja toiminnan kehittämistä: rajattuun ja hyvin suunniteltuun hankkeeseen on mahdollista saada ELY-keskukselta tukea. ELY-keskuksen ja muiden verkoston toimijoiden tarjoamat palvelut ja tuet ovat myös arvokkaita resursseja yrityksille, jotka tavoittelevat kasvua ja kansainvälistymistä.

Loppusanat

Tilaisuuden lopuksi ELY-keskuksen rahoitusyksikön päällikkö ja tilaisuuden moderaattori Pasi Loukasmäki tiivisti: yritysten kannattaa käyttää aikaa hankesuunnitelmien laatimiseen sekä ottaa yhteyttä ELY-keskuksen ja myös muiden Team Finland -toimijoiden asiantuntijoihin. Kasvua ja kehitystä ei kannata tavoitella vain markkinaosuuden tai rahan takia, vaan taustalla on oltava selkeä tarkoitus ja fokus.

Kasvun portaat -tilaisuus antoi osallistujille runsaasti konkreettisia vinkkejä ja inspiraatiota, jotka toivottavasti rohkaisevat yrityksiä ottamaan seuraavan askeleen kohti menestystä.

Henkilökuva.

Tommi Sirviö
yritysasiantuntija
, Elinkeino, työvoima ja osaaminen -yksikkö
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

ELY-keskuksen, Team Finlandin, maaseutu.fi ja Euroopan unionin -osarahoittama -logot.