Yhdessä Kainuun luonnon puolesta

Nostot

Kainuun LUMO-ohjelmatyön kuulumisia kesältä 2026

Kainuun luonnon monimuotoisuuden toimeenpanosuunnitelman (LUMO-ohjelman) valmistelua on tehty nyt noin puolentoista vuoden ajan. Työn aikana on koottu tietoa luonnon tilasta, tarkasteltu luonnon monimuotoisuutta sekä kuultu erilaisia näkemyksiä luonnon nykytilasta ja tulevaisuudesta. Tässä kirjoituksessa kurkistetaan Kainuun LUMO-ohjelmatyön tämänhetkisiin kuulumisiin sekä muutamiin kesän aikana tehtyihin havaintoihin Kainuun luonnosta.

Kainuun LUMO-ohjelman valmistelu käynnistyi helmikuussa 2025, ja sen jälkeen työ on edennyt monella rintamalla. Luonnon nykytilasta on koottu tietoa, paikkatietoaineistoja on käsitelty ja analysoitu sekä Kainuulle merkityksellisiä lajeja, luontotyyppejä ja muita luontoarvoja on tarkasteltu osana ohjelmatyötä. Työtä valmistellaan yhteistyössä Helmi-METSO-LUMO-yhteistyöryhmän kanssa sekä paikallisten ja valtakunnallisten asiantuntijoiden asiantuntemusta hyödyntäen.

Valmistelun lähtökohtana on ollut paitsi tietoon perustuva myös avoin ja osallistava prosessi. Ohjelmatyötä on esitelty erilaisissa tilaisuuksissa, siitä on keskusteltu sidosryhmien ja muiden toimijoiden kanssa sekä kuultu kainuulaisten näkemyksiä kyselyiden ja muun vuorovaikutuksen avulla.

Kartalta maastoon

Kun Kainuun luonnossa liikkuu vuoden eri aikoina, on helppo ymmärtää, miksi sen monimuotoisuudesta halutaan pitää huolta.

LUMO-ohjelman valmistelun aikana olen tarkastellut Kainuun luontoa monesta näkökulmasta. Osa työstä tapahtuu karttojen, paikkatietoaineistojen ja selvitysten äärellä. Kartalla näkyvät kohteet saavat kuitenkin usein aivan uuden merkityksen silloin, kun niitä pääsee näkemään myös luonnossa.

Näkymä Vuokatinvaaralta Sotkamossa. Kainuun vaaraluonto ja laajat metsäalueet ovat maakunnan luonnon vahvuuksia. Kuva: Titta Jylhänkangas.

Kahden kesän aikana on tullut liikuttua kaikissa Kainuun kunnissa ja nähtyä hyvin erilaisia luontokohteita. Mukaan on mahtunut soita, pienvesiä, vanhoja metsiä, vaaramaisemia, perinneympäristöjä sekä monia tunnettuja ja vähemmän tunnettuja kohteita.

Vesistöt ja pienvedet ovat tärkeä osa Kainuun luonnon monimuotoisuutta. Vasemmalla virtaavaa vesiluontoa Lentualla Kuhmossa ja oikealla Komulanköngäs Hyrynsalmella. Kuvat: Titta Jylhänkangas.

Luonnossa liikkuessa on tullut yhä selvemmäksi, kuinka monimuotoinen maakunta Kainuu on. Luonnon monimuotoisuudesta puhutaan usein yksittäisten lajien, luontotyyppien tai kohteiden kautta, mutta luonnossa liikkuessa kokonaisuus hahmottuu eri tavalla. Metsät, suot, vesistöt, vaaramaisemat, perinneympäristöt ja rakennetut alueet muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jonka varaan Kainuun luonnon monimuotoisuus rakentuu.

Kainuun monimuotoisia elinympäristöjä. Vasemmalla suoluontoa Suomussalmella ja oikealla harjumetsää Räätäkankaalla Sotkamossa. Kuvat: Titta Jylhänkangas.

Samalla on tullut yhä selvemmäksi, kuinka tärkeää luontoa on tarkastella myös koko maakunnan mittakaavassa. Kainuun luonnon vahvuuksia ovat laajat yhtenäiset luonnonalueet, monipuoliset elinympäristöt sekä niiden väliset yhteydet. Näiden luontoarvojen tunnistaminen, ymmärtäminen ja huomioiminen on yksi Kainuun LUMO-ohjelman valmistelun keskeisistä tavoitteista.

Kainuulaiset mukana ohjelmatyössä

Kainuun LUMO-ohjelmaa valmistellaan avoimesti ja yhteistyössä. Työn aikana käydään keskusteluja sidosryhmien ja keskeisten toimijoiden kanssa sekä kuullaan kainuulaisten näkemyksiä kyselyiden ja muun vuorovaikutuksen avulla.

Vuonna 2025 toteutettu avoin kansalaiskysely toi esiin kainuulaisten vahvan luontosuhteen ja sen, kuinka tärkeänä luonto koetaan osana hyvinvointia, identiteettiä ja maakunnan vetovoimaa. Vastauksissa näkyi myös huoli luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä sekä kiinnostus luonnon tilaa ja sen kehitystä kohtaan.

Tänä kesänä ohjelmatyötä on täydennetty metsänomistajille suunnatulla kyselyllä. Sen tavoitteena on kerätä maa- ja metsänomistajien näkemyksiä luonnon monimuotoisuuden huomioimisesta omilla alueillaan sekä tunnistaa ohjelmatyön kannalta tärkeitä kokemuksia, tarpeita ja kehittämisajatuksia.

Kyselyiden, keskustelujen ja muun osallistamisen kautta ohjelmatyöhön kertyy jatkuvasti arvokasta tietoa eri puolilta Kainuuta. Samalla on käynyt yhä selvemmäksi, että luontoa tarkastellaan Kainuussa hyvin monenlaisista lähtökohdista.

Monenlaisia näkökulmia samaan luontoon

Kainuulaisia kuunnellessa on tullut yhä selvemmäksi, kuinka monella eri tavalla luonto koetaan ja mitä merkityksiä siihen liittyy.

Yhdelle tärkein asia on lähimetsä ja siellä kulkevat polut. Toiselle arvokkaita ovat vesistöt, purot ja lähteet. Kolmas tarkastelee luontoa metsätalouden, maanomistuksen, virkistyskäytön tai elinkeinojen näkökulmasta.

Näkökulmat ovat erilaisia, mutta niitä yhdistää usein sama asia: Kainuun luonnon arvostus.

Luonnon monimuotoisuus koskettaa tavalla tai toisella meitä kaikkia. Siksi ohjelmatyössä on tärkeää ymmärtää mahdollisimman laajasti erilaisia kokemuksia, tarpeita ja näkemyksiä eri puolilta Kainuuta.

Katse syksyyn

LUMO-ohjelman valmistelu jatkuu syksyn aikana.Työssä edetään muun muassa kyselyaineistojen analysoinnilla, sidosryhmäyhteistyöllä sekä luonnon monimuotoisuutta koskevan tiedon kokoamisella ja jäsentämisellä. Kesän vaihtuessa syksyyn toivotan kaikille hyvää syksyä sekä antoisia hetkiä Kainuun luonnossa.

Syysterveisin,
Titta Jylhänkangas
Luonnonsuojeluasiantuntija

Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Vielä ehtii osallistua
– metsänomistajakysely on avoinna 9.9.2026 saakka.

Kysely on herättänyt runsaasti kiinnostusta, ja vastauksia on saatu jo yli 1 500. Mukaan ehtii kuitenkin edelleen hyvin.
Jos omistat maa- tai metsäalueita Kainuussa etkä ole vielä vastannut kyselyyn, jokainen näkökulma on arvokas. Metsänomistajien kokemukset ja ajatukset auttavat rakentamaan Kainuun LUMO-ohjelmaa mahdollisimman monipuolisen tiedon pohjalta.

Kyselyn tuloksia hyödynnetään ohjelmatyössä, ja niistä kerrotaan tarkemmin myöhemmin syksyn aikana Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen viestintäkanavissa.

Vastaa kyselyyn täällä:
Kysely Kainuun metsänomistajille

Luonto ilmastotyössä – monimuotoisuus ratkaisee

Nostot

Nousevat lämpötilat ja niiden myötä voimistuvat sään ääri-ilmiöt vaikuttavat lajeihin ja niiden elinympäristöihin. Ilmaston muuttuminen on otettava huomioon, kun laaditaan maakunnallisia luonnon monimuotoisuusohjelmia, ns. LUMO-ohjelmia. Mitä paremmin luonto voi, sitä paremmin se sietää muuttuvia oloja.

Kosteikkorakentaminen on esimerkki ilmastotyötä tukevasta toiminnasta, joka ylläpitää ja parantaa luonnon monimuotoisuutta.

Ilmastoriskit luonnolle on tunnistettava

Maankäytön muutokset, rakennetun ympäristön leviäminen ja luonnonvarojen hyödyntäminen sekä muu ihmistoiminta vähentävät lajien elintilaa ja heikentävät luontotyyppejä. Ilmaston lämpeneminen voimistaa luontokatoa ja vaarantaa luonnon monimuotoisuutta.

Ilmastonmuutoksen seurauksena kuivuus- ja hellejaksot voimistuvat. Talvella vesisateet lisääntyvät, ja vesi huuhtoo maa-ainesta ja ravinteita vesistöihin. Olosuhteiden muuttuessa syntyy tilaa uusille vieraslajeille, tuholaisille ja taudinaiheuttajille niin maalla kuin vedessä. Nämä muutokset heikentävät ketjureaktion lailla myös ekosysteemipalveluita, kuten hiilensidontaa, kasvien pölytystä tai luonnon virkistysarvoja.

Kun tunnistamme ilmastoriskit, voimme ennakoida muutoksia ja suunnitella toimintaa ajoissa niin, että ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset vähenevät. Tästä hyötyvät sekä ihminen että luonto.

Ilmastotoimet tukevat luontotyötä

Ilmastoriskeihin sopeutumiseen ja hiilipäästöjen vähentämiseen on olemassa useita keinoja. Monet niistä tukevat samanaikaisesti luonnon monimuotoisuutta.

Toimenpiteitä on kuvattu ilmastolakiin kirjatuissa ilmastosuunnitelmissa, joita ovat ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma (KISS2030), maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU) sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (KAISU). Useilla toimilla tavoitellaan luonnon monimuotoisuuden turvaamista, mikä parantaa mahdollisuuksia hillitä ilmastonmuutosta ja toisaalta sopeutua uusiin oloihin.

Ilmastonmuutoksen hillintä maankäyttösektorilla, ennen kaikkea maa- ja metsätaloudessa, tarkoittaa hiiltä sitovien ja hiilivarastoja ylläpitävien toimien edistämistä. Kosteikkorakentaminen ja heikkotuottoisten turvemaiden vettäminen ovat tavoiteltavien toimien kärjessä.

Sopeutumista lämpenevään ilmastoon tukee peltomailla varsinkin maan kasvukunnosta huolehtiminen. Tässä avuksi ovat esimerkiksi ympärivuotinen kasvipeite ja luonnonmukaisen vesienhallinnan menetelmät. Metsämailla sopeutumista voi edistää muun muassa kasvattamalla sekapuuston osuutta ja lisäämällä lahopuuston määrää.

Lampaita laitumella.
Laiduntavat eläimet lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Kuva: Pia Lehmusvuori.

Maankäyttöä ja sen muutoksia on suunniteltava kokonaisvaltaisesti niin, että taloudellisen kannattavuuden lisäksi tavoitellaan ilmasto- ja luontohyötyjä. Tärkeää on pitää huolta lajien elinympäristöjen yhtenäisyydestä niin, että lajeilla on mahdollisuus liikkua alueiden välillä.

Elinympäristöjen yhtenäisyyttä voidaan parantaa muun muassa valuma-aluelähtöisen suunnittelun avulla. Riittävällä suunnittelulla voidaan parhaimmillaan sovittaa yhteen erilaisia maankäytön tavoitteita ja kohdistaa toimenpiteitä niin, että yhteiset hyödyt lisääntyvät.

Kaikki edellä mainitut toimet tukevat sekä luonnon monimuotoisuuden että ilmastosuunnitelmien KAISU:n, MISU:n ja KISS2030:n tavoitteita.

Alueellisissa LUMO-ohjelmissa otetaan huomioon ilmastosuunnitelmat

Useilla alueilla on käynnistynyt tai käynnistymässä maakunnallisten luonnon monimuotoisuuden toimeenpanosuunnitelmien laadinta. Näissä LUMO-ohjelmissa on tärkeä tunnistaa ilmastonmuutoksen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. Luonnonsuojelulain 13 §:ssä todetaankin, että ohjelmien valmistelussa on otettava huomioon ilmastolaissa tarkoitetut ilmastosuunnitelmat.

Luonnonsuojelulain kirjauksen toteutumista helpottamaan laadimme ELY-keskusten valtakunnallisessa ilmastoyksikössä koosteen ilmastosuunnitelmissa mainituista luonnon monimuotoisuutta koskevista keskeisistä kohdista. KAISU:n muista kuin maatalousteksteistä koostetta täydensivät Pirkanmaan ELY-keskuksen ilmastoerikoistumisen asiantuntijat. Kooste on toimitettu ELY-keskusten LUMO-ohjelmien koordinaattoreille. Tarvittaessa saat lisätietoa koosteesta myös meiltä. Toivomme, että koosteesta on apua LUMO-ohjelmien valmistelussa.

Mari Lappalainen ja Pia Lehmusvuori, ilmastoasiantuntijat
Sähköposti: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö

ELY-keskuksen ilmastoasiantuntijat Mari ja Pia.
Kirjoittajista Pia Lehmusvuori (vas.) on luonnonvara-alojen ilmastonmuutokseen sopeutumisen asiantuntija. Mari Lappalainen (oik.) työskentelee valuma-aluesuunnittelun asiantuntijana edistäen sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista että sen hillintää.


ELY-keskusten valtakunnallisen ilmastoyksikön tehtävänä on edistää kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman, maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman sekä maatalouden toimien osalta keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman toimeenpanoa.
Lue lisää (ely-keskus.fi/ilmastoyksikko)
ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö tukee ilmastotyötä koko Suomessa.