Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Vesiosaamisen kehittäminen – havaintoja valuma-aluelähtöisestä vesienhallintakoulutuksesta

Nostot

Posted on 9 heinäkuun, 2025 by Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Valuma-aluelähtöinen vesienhallintakoulutus järjestettiin osana vesiosaamisen kehittämishanketta 19.11.2024-24.4.2025. Vesiosaamisen kehittämishankkeen tarkoituksena on vahvistaa työelämässä olevien vesialan asiantuntijoiden ja ammattilaisten osaamista tilaamalla ja toteuttamalla koulutusta. Lisäksi tarkoituksena on houkutella alalle uusia osaajia. Valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan koulutus oli vesiosaamisen kehittämishankkeen seitsemäs täydennyskoulutuskokonaisuus.

Perustiedot koulutuksesta

Valuma-aluelähtöinen vesienhallinta on olennainen osa sekä vesiensuojelua että kestävää ympäristön- ja vesienhoitoa. Samalla voidaan ylläpitää ja vahvistaa luonnon hiilivarastoja sekä vähentää ilmastoriskejä. Kokonaisvaltaisella suunnittelulla voidaan sovittaa yhteen sekä vesienkäytön että luonnonhoidon tavoitteet. Koulutus tarjosi ajankohtaista tietoa ja asiantuntijaluentoja vesienhallinnan eri osa-alueista ja eri toimintaympäristöissä sovellettavista työkaluista. Läpileikkaavana teemana koulutuskokonaisuudessa kulkivat valuma-aluelähtöisyys ja toimenpiteiden vaikuttavuus.

Koulutuksen toteutti Tapio palvelut Oy yhteistyössä XAMKin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. Koulutuksen suunnitteluryhmään kuuluivat näiden lisäksi asiantuntijat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta, Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta ja Suomen ympäristökeskuksesta.

Koulutus koostui 12 Teams-tilaisuudesta, joiden sisällöt koostuivat maa- ja metsätalouden sekä rakennetun ympäristön vesienhallinnasta, ennallistamisesta, vaikuttavuudesta, mallinnuksesta ja paikkatiedosta sekä osallistumisesta ja yhteistyöstä (kuva).

Koulutuksen tavoitteet:
• Ymmärtää valuma-alueen käsitteen sekä ominaisuuksien vaikutuksen veden liikkeeseen ja sen laatuun.
• Ymmärtää, mitä tarkoitetaan valuma-aluelähtöisellä vesienhallinnalla ja millaisia tavoitteita ja hyötyjä sen kautta voidaan saavuttaa.
• Tietää ja tunnistaa millaisia työkaluja ja menetelmiä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on käytössä.
• Tuntee tärkeimmät maa- ja metsätaloudessa ja rakennetussa ympäristössä käytettävät vesienhallinnan ratkaisut ja niiden suunnitteluperiaatteet.
• Ymmärtää valuma-alueilla tapahtuvien toimien kytkeytymistä toisiinsa ja havainnoi omaa työtään osana tätä kokonaisuutta. 

Koulutuksessa oli noin 165 osallistujaa, joista 120 oli ELYläisiä. Muita osallistujatahoja edustivat mm. Syke, kunnat, kaupungit, säätiöt ja suojeluyhdistykset. Koulutus oli laajuudeltaan 2 opintopistettä ja se koostui luennoista sekä henkilökohtaisista opintopäiväkohtaisista tehtävistä. Lisäksi tehtiin neljä koulutuksen vaikuttavuutta lisäävää tehtävää. Osallistujista 56 suoritti opintopisteitä.

Mietteitä ja kehittämisajatuksia koulutuksen toteutuksesta

Koulutuksen teemoista kerättiin osallistujilta välipalautetta heti luentopäivien jälkeen ja koulutuksen lopuksi oli mahdollista antaa palautetta koko kokonaisuudesta erillisessä kyselyssä. Vastausten perusteella koulutus sai yleisarvosanaksi 4,15 (arvoasteikko 1 = huono, 5 = erittäin hyvä). Teemakohtaisista sisällöistä parhaat arvosanat saivat valuma-aluetason vaikuttavuus, rakennetun ympäristön vesienhallinta, ennallistaminen ja metsätalouden vesienhallinta.

Toteutuksena puolenpäivän mittaisia koulutuspäiviä pidettiin pääsääntöisesti hyvinä, koska niitä on helpompi lomittaa muiden työtehtävien joukkoon. Osa vastaajista koki luentotahdin kuitenkin liian kuormittavana ja luentojen oheen osa kaipasi pienryhmäkeskusteluja sekä maastokäyntejä. Muutamissa palautteissa toivottiin edes yhtä lähitapaamista kasvokkain. Verkostoituminen ja tutustuminen olisi varmasti saanut puhtia livetilaisuudesta. Onneksi chat-keskustelut kävivät vilkkaana etätoteutuksessamme. Tulevia koulutuksia ajatellen on silti hyvä suosia etätoteutuksissakin vähintään yhtä kasvokkain tapaamista.

Luentokohtaisten tehtävien ja vaikuttavuustehtävän kautta osallistujat pääsivät pohtimaan ja sanoittamaan ajatuksiaan koulutuksen teemoista hieman syvällisemmin omiin työtehtäviinsä peilaten. Tehtävissä tuli esiin useita erinomaisia huomioita ja oivalluksia. Tehtävien perusteella osallistujat olivat käyneet keskustelua omissa organisaatioissaan esim. työkavereiden ja esihenkilöiden kanssa ja pohtivat koulutuksessa opittujen aihepiirien hyödyntämistä omissa työtehtävissään ja miten koulutuksessa opittua voisi jakaa omassa organisaatiossa laajemmalle. Oppimisen näkökulmasta tällainen ajatustenvaihto ja vaikuttavuuspohdinta on tärkeää.

Osallistujien kokemukset ovat samansuuntaisia kuin muissakin vesiosaamisen kehittämishankkeen täydennyskoulutuksissa. Laajan osallistujajoukon erilaisten tarpeiden ja toiveiden huomiointi koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on koettu haasteeksi myös aikaisemmissa koulutustoteutuksissa. Tasapainottelua on tehty laaja-alaisen ja toisaalta syvällisen tietotarpeen välillä. Syventävää oppimista on tuettu erilaisten tehtävien avulla.

Valuma-aluelähtöinen vesienhallinta on teemana laaja-alainen ja pitää sisällään valtavan määrän tietoa ja huomioitavia asioita. Koulutuksen tavoitteena oli jakaa osallistujille näkemystä valuma-aluelähtöisestä toimenpiteiden suunnittelusta ja toteutuksesta sekä johdattaa osallistujia tiedon lähteille ja lisätä osallistujan valmiuksia tunnistaa valuma-aluelähtöisyyden yhtymäpintoja omiin työtehtäviin.

Koulutuksen tiivis aikataulu ei valitettavasti mahdollistanut syvällistä tutustumista jokaiseen koulutuksen teemaan. Pohdittavaksi jää, onko tulevissa koulutuksissa tarvetta pureutua syvemmälle joihinkin teemoista. Jatkokoulutuksina palautteiden perusteella toivottiin nykyisen teoriapainotteisen koulutuksen rinnalle käytännönläheisiä koulutuksia suunnittelutyön tueksi sisältäen mm. maastotyötä, rakenteiden sijoittamista ja mitoittamista sekä mallinnusosaamista.

Vesiosaamisen kehittämishankkeen koulutuksilla pyritään tukemaan ensisijaisesti työelämässä olevien asiantuntijoiden ammatillisen osaamisen kehittymistä. Vesiosaamisen kehittämishankkeen täydennyskoulutukset ovat tuottaneet oppia myös koulutuksen suunnittelijoille. Hankkeessa on opittu koulutus koulutukselta lisää mm. sisällönsuunnittelusta ja koulutusten koordinoinnista.

Kaikkia vesiosaamisen kehittämishankkeen koulutuksia on edeltänyt tarvekartoitus, jolla selvitetään koulutukseen osallistuvien asiantuntijoiden tietotarpeita sekä toiveita koulutuksesta. Valuma-aluelähtöisen vesienhallintakoulutuksen toteutusta tuki tarvekartoituksen lisäksi tiivis ja hyvä yhteistyö Tapio Palvelut Oy:n ja koulutuksen suunnitteluryhmän välillä.

Kirjoittajat:
Milla Torkkel, vesitalousasiantuntija, vesiosaamisen kehittämishankkeen projektipäällikkö, Kainuun ELY-keskus
Markus Saari, ympäristöasiantuntija, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Anne-Mari Rytkönen, johtava vesitalousasiantuntija, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Henri Vaarala, ylitarkastaja, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Mari Lappalainen, ilmastoasiantuntija, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Essi Hillgren, ohjelmapäällikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Eeva Nuotio, johtava vesitalousasiantuntija, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Jouko Lehtoviita, senior advisor, koulutuskoordinaattori, Tapio Palvelut Oy
Mika Marttunen, ryhmäpäällikkö, Suomen ympäristökeskus

Rakennetaan vastaanottava polku: kansainvälisten osaajien tukeminen Oulun seudulla

Nostot

Posted on 30 kesäkuun, 2025 by Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Vastaus

Oulu tarjoaa tuhansille kansainvälisille osaajille ja heidän perheilleen paitsi työmahdollisuuden – myös mahdollisuuden kuulua joukkoon. Mutta miten varmistamme, että he jäävät, menestyvät ja tuntevat olonsa aidosti tervetulleiksi?

Useita pyöräilijöitä kesäisessä puistossa ylittämässä valkoista siltaa. — Yhteisöllisyyttä ja arjen hyvinvointia Hupisaaressa – pyöräily tarjoaa luontevan tavan tutustua ympäristöön ja kohdata ihmisiä.

Yli 10 000 kansainvälistä osaajaa on valinnut Oulun kodikseen viimeisen kymmenen vuoden aikana (Ulkomaan kansalaisia, 2024, Tilastokeskus). Mutta todellinen kysymys kuuluu: kuinka moni heistä jää pysyvästi?

Kun globaali liikkuvuus muuttaa työelämää, Oulun seutu on ottanut askeleita tukeakseen kansainvälisiä osaajia ja heidän perheitään. Äskettäisessä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen työpajassa alueen toimijat kokoontuivat arvioimaan, mikä toimii – ja mitä tulisi vielä kehittää – liittyen muuttoon, kotoutumiseen ja pitovoimaan. Mukana oli edustajia Oulun kaupungista, oppilaitoksista, järjestöistä, yrittäjiä edustavista tahoista, kauppakamarista, International Housesta, sekä EURES-asiantuntijoita. Keskustelu keskittyi neljään keskeiseen vaiheeseen kansainvälisen osaajan polulla.

Valmistautuminen ennen muuttoa

Muuttopolku alkaa kauan ennen rajojen ylittämistä. Moni osaaja saapuu epärealistisin odotuksin ja pirstaleisen tiedon varassa. Oulussa International House Oulu tarjoaa alkuvaiheen tukea sekä kansainvälisille osaajille että työnantajille kansainväliseen rekrytointiin. Tieto on kuitenkin hajallaan, ja palveluiden saatavuus riippuu yhä liikaa oleskeluluvan tyypistä – ei yksilöllisistä tarpeista.

Työpajaan osallistuneet ideoivat yhteistä digitaalista alustaa, joka kokoaisi yhteen kaikki ennen muuttoa tarvittavat resurssit – käytännön oppaat, työnantajien tarkistuslistat ja perehdytyspaketit myös perheenjäsenille. Yksilölliset palvelupolut ja hyväksi todettujen yhteistyömallien laajentaminen – myös pienille työnantajille – vahvistaisivat tukirakenteita.

Palveluiden viidakossa

Suomeen saapuessaan moni osaaja kohtaa sekavan palveluverkoston, jota on vaikea ymmärtää tai hyödyntää. Myös kotoutumisen ammattilaiset kokevat vaikeaksi hahmottaa palveluiden vastuunjakoa. Pienillä työnantajilla on usein vaikeuksia tarjota riittävää perehdytystä ja tukea kotoutumiseen.

Alueen toimijat kokevat tarpeelliseksi kehittää visuaalinen ja käyttäjäystävällinen palvelukartta, joka selkeyttää palveluiden vastuutahot. Samalla vertaistuki ja kohdennetut perehdytyspaketit vahvistaisivat työnantajien valmiuksia, erityisesti pk-yrityksissä. Alueellisesti yhtenäiset perehdytysmateriaalit varmistaisivat tasalaatuisuuden ja ehkäisevät päällekkäistä työtä.

Puolisoiden ja lasten tarpeet esiin

Kotoutuminen ei pääty työpaikalle. Perheenjäsenet – erityisesti puolisot ja lapset – jäävät usein valtavirran ulkopuolelle, kohtaavat kielimuurin ja epäselvät reitit koulutukseen tai palveluihin.

Oulussa on jo hyviä palveluita, kuten kansainvälinen koulu ja ”Kotoa työelämään” -hanke kotivanhemmille. Tarvitaan kuitenkin lisää: joustavampi pääsy ammatillisiin opintoihin, laajennetut puoliso-ohjelmat ja osallistavat yhteisötapahtumat. Palvelutiedon on oltava saatavilla englanniksi ja selkeästi koordinoituna. Kun perheitä kuullaan palveluiden suunnittelussa, ratkaisut vastaavat todellisiin tarpeisiin.

Kotoutumista arjessa

Todellinen kotoutuminen tapahtuu usein vapaa-ajalla – harrastuksissa, ystävyyssuhteissa ja yhteisöllisissä kohtaamisissa. Oulussa on monia mahdollisuuksia: Villa Victorin tapahtumat, kansainvälinen kahvila, urheiluseurat, naisten verkostot ja vertaistoiminta. Silti tieto näistä ei aina tavoita uusia tulijoita, erityisesti englanniksi.

Ratkaisuksi ehdotetaan yhteistä vapaa-ajan ja verkostoitumisen alustaa, josta voi helposti löytää tapahtumia ja ryhmiä kiinnostuksen mukaan – esimerkiksi perhe-elämä, urheilu tai yrittäjyys. Ruoka, kulttuuri ja harrastukset yhdistävät aidosti. Ystäväperhe- ja mentorimallit vahvistavat vuorovaikutusta kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä.

Monialainen yhteistyö ja digitaaliset työkalut sitovat nämä kokonaisuudet yhteen. Viisaalla koordinoinnilla ja inklusiivisilla käytännöillä Oulu voi olla mallialue kansainvälisten osaajien vastaanottamisessa – ei vain saapuessa, vaan juurtumisen tukemisessa.

Mennään eteenpäin – yhdessä

Oulun seutu tarjoaa jo nyt vahvan perustan kansainvälisille osaajille ja heidän perheilleen. Mutta aito kotoutuminen edellyttää yhteistyötä meiltä kaikilta – työnantajilta, palveluntarjoajilta, asukkailta ja uusilta tulijoilta.

Palveluntarjoajille ja sidosryhmille:

Tule mukaan! Tee yhteistyötä sektorirajat ylittävissä projekteissa, jotka parantavat palveluiden koordinointia.
Jaa omia työkaluja. Osallistu yhteisiin alustoihin ja auta kartoittamaan paikallisia palveluja ja tapahtumia.
Avaa verkostosi. Ryhdy mentoriksi, järjestä ystäväperheiltoja tai tue vertaistoimintaa.
Panosta saavutettavuuteen. Varmista, että palvelut ja viestintä ovat ymmärrettäviä ja monikielisiä – ja että ne huomioivat perheiden moninaisuuden.

Kansainvälisille osaajille ja perheille:

Rakenna verkostoja. Osallistu paikallisiin tapahtumiin, kerhoihin ja yhteisöihin – esimerkiksi Villa Victoriin!
Pyydä apua. Ota yhteyttä International House Ouluun tai kuntasi kotoutumisen yhteyshenkilöön.
Anna palautetta. Kokemuksesi auttavat kehittämään palveluita paremmiksi.
Ota perhe mukaan. Tue puolison ja lasten koulutus-, työ- ja yhteisöpolkuja.

Rakennetaan yhdessä – ei vain työvoimaa, vaan yhteisö.

Pyöräilijöitä kesäisenä päivänä Nallikarin majakan edustalla.

Nallikarin majakka
– suunnannäyttäjä uudessa elämänvaiheessa.

Kamal Singh
Asiantuntija, kansainvälisyys- ja kotoutumispalvelut
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Kesän tietyöt käynnissä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa

Nostot

Posted on 18 kesäkuun, 2025 by Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Vastaus

Kesän tietyöt ovat täydessä vauhdissa Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Maanteillä tehdään päällystystöitä, siltoja uusitaan ja korjataan sekä investointihankkeita viedään eteenpäin. Työmaiden kohdalla liikennettä ohjataan varoitusmerkein ja nopeuksia alennetaan sekä liikenneturvallisuuden että työturvallisuuden varmistamiseksi. Tienpitäjä toivoo tienkäyttäjiltä malttia työmaiden kohdalla – kaikki työ tähtää liikkumisolosuhteiden parantamiseen!

Päällystystöitä ja siltojen kunnostusta

Eduskunta on myöntänyt lisärahoitusta korjausvelan kasvun hillitsemiseksi myös tälle vuodelle. Painopiste on edelleen päällysteiden uusimisessa, mutta osa rahoituksesta kohdistuu myös huonokuntoisten siltojen korjaukseen. Tänä kesänä päällystetään noin 320 kilometriä maanteitä, joista noin 30 km on jalankulku- ja pyöräilyväyliä. Tänäkin vuonna pystymme päällystämään kaikkein vilkkaimman verkon osan lisäksi myös paljon keskivilkasta tiestöä, ja saamme tehtyä muutamia rakenteen parantamiskohteita vähäliikenteisemmällä tieverkolla.

Korjausvelkarahoituksen turvin pääsemme tänä vuonna korjaamaan myös pintaa syvemmältä – se tarkoittaa, että pelkän asfaltin uusimisen lisäksi on muutamissa kohteissa mahdollisuus parantaa myös tien rakenteita. Myös siltojen kunto-ongelmat ovat usein näkymättömissä: ne eivät välttämättä näy tienkäyttäjälle päällepäin, mutta vaativat silti toimenpiteitä turvallisuuden ja pitkäikäisyyden varmistamiseksi.

Siltoja uusitaan ja korjataan

Valtatielle 4 Iin Kuivaniemellä rakennetaan kokonaan uusi silta. Uusi silta on pidempi ja leveämpi kuin nykyinen, ja siihen tulee nelimetrinen jalankulku- ja pyöräilyväylä. Työmaan kohdalla liikenne ohjataan kiertotielle. Valmista on syksyllä 2026.

Autoliikennettä sillan kiertotiellä. — Kuivajoen sillan kiertotie valtatiellä 4 Iissä. Kuva Henri Maarala.

Hyrynsalmella on käynnissä Tiikkajansalmen sillan kaksivuotinen peruskorjaus. Silta korjataan kaista kerrallaan ja liikenne ohjataan liikennevalo-ohjauksella yhdelle kaistalle.

Tiikkajansalmen silta, kannen muotovalu 21.5.2025. Kuva Henri Maarala.

Lisäksi vesistösiltoja korjataan Nivalassa ja Pyhäjärvellä ja kahdeksan huonokuntoista putkisiltaa uusitaan eri puolilla aluetta. Ylläpidollisia siltatöitä tehdään noin 20–30 kohteessa.

Turpeenojan putkisilta Siikajoella, uusien putkien asennusta 10.6.2025. Kuva Juha Typpö.

Maanteillä tehdään myös muita parannustöitä. Jalankulku- ja pyöräilyväyliä rakennetaan Oulaisiin ja Kalajoelle. Oulussa parannetaan liittymäjärjestelyjä ja rakennetaan alikulkuja Oulun seudun MAL-sopimuksen mukaisesti valtatiellä 20 Purontien kohdalla ja valtatiellä 22 Pikkaralassa. Kalajoella tehdään liittymäjärjestelyjä valtatiellä 8 osin EAKR-rahoituksella ja Vaalassa uusitaan rumpuja Nuojuankoskentiellä.

Muita parannustöitä

Valtatie 22, Pikkarala, Oulu, liittymäjärjestelyt ja alikulku: 20.5.2025 kiertotie ja 9.6.2025 alikulun peruslaatan valu. Kuvat Harri Hoppula.

Valtatiellä 8 Kalajoella parannetaan Satamatien liittymää erikoiskuljetusten tarpeisiin, kuva Janne Sundqvist 3.6.2025. Lisäksi rakennetaan jalankulku- ja pyöräilyväylää (EAKR) sekä korjataan valtatien kiertoliittymiä, kuva Juha Typpö 2.6.2025.

Risto Leppänen
Johtaja, liikenne ja infrastruktuuri
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Maatuulivoiman rakentaminen vesistöjen näkökulmasta

Nostot

Posted on 26 toukokuun, 2025 by Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Vastaus

Minkälaisia vaikutuksia maatuulivoimarakentamisella on alueemme pintavesiin? Vesistövaikutukset ovat vaikutustyyppi, joka jää usein vähemmälle huomiolle tuulivoimarakentamisen vaikutuksista puhuttaessa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesistöyksikkö julkaisi esiselvityksen, jonka tavoitteena oli kerätä tietoa muun muassa viranomaisten, hankkeista vastaavien, konsulttien ja muiden aiheesta kiinnostuneiden käyttöön. Selvitystä jatketaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteishankkeessa.

Tuulivoimaloita. — Kuva: Anne-Mari Rytkönen.

Pohjois-Pohjanmaa on tuulivoimarakentamisen keskiössä – maankäytön yhteisvaikutukset kasautuvat valuma-aluetasolla

Pohjois-Pohjanmaalle sijoittuu lähes 40 % kaikista maamme tuulivoimaloista, ja tuulivoimatuotannon arvioidaan kaksinkertaistuvan nykyisestään vuoteen 2030 mennessä. Suurista rakentamismääristä huolimatta maatuulivoimarakentamisen mahdolliset vaikutukset pintavesiin ovat yhä huonosti tunnettuja. Hankkeiden sijoittuessa entistä lähemmäs toisiaan myös niiden yhteisvaikutukset kasvavat. Vaikka yksittäisen hankkeen vaikutus ei olisi merkittävä, vaikutukset kasautuvat muiden hankkeiden sekä kaiken valuma-alueen aikaisemman maankäytön kanssa.

Pohjois-Pohjanmaalla tuulivoimahankkeet sijoittuvat pääasiassa maakunnan eteläosiin. Samoilla alueilla pintavesimuodostumien tila on heikentynyt etenkin maankuivatuksen, maa- ja metsätaloudesta sekä turvetuotannosta aiheutuvan kuormituksen sekä hydrologisten muutosten vuoksi. Esimerkiksi Kalajoelta Temmesjoelle ulottuvalla suunnittelualueella suurin osa vesimuodostumista ei joko ole saavuttanut hyvän ekologisen tilan tavoitetta tai niiden tila on riskissä heiketä. Vesienhoidossa tavoitteena on vähintään hyvän tilan saavuttaminen ja ylläpitäminen kaikissa vesimuodostumissa. Sen vuoksi on tärkeää varmistaa, että uudet hankkeet eivät osaltaan hidasta tilatavoitteiden saavuttamista jo valmiiksi kuormitetuissa vesistöissä.

Pohjois-Pohjanmaan kartalle on merkitty vesienhoidon suunnittelualueelle eri vesistöjen ekologinen tilatavoite, tulvariskialueet ja tuulivoimahankkeet (suunnitteilla/tuotannossa). — Oulujoen-Iijoen vesienhoidon suunnittelualueella tuulivoimarakentaminen painottuu lähelle vesimuodostumia, joiden hyvän ekologisen tilan tavoitetta ei ole vielä saavutettu. Tuulivoimahankkeiden tilanne 4/2024.

Vesistövaikutukset ovat moniulotteisia, kertautuvia ja usein vaikeita arvioida

Monista muista vaikutustyypeistä poiketen tuulivoimarakentamisen pintavesiin kohdistuvat vaikutukset eivät ole pistemäisiä, vaan ne voivat näkyä laajasti koko uomaverkoston tasolla. Tuulivoimahankkeissa rakennetaan ja peruskorjataan kantavia tieverkkoja, perustetaan laajoja pystytyskenttiä ja kaivetaan uusia ojia. Kohteesta riippuen rakentamisesta voi aiheutua hydrologisia muutoksia, vesistökuormituksen kasvua sekä muutoksia uomissa ja rantavyöhykkeissä.

Valuma-alueen hydrologiaa voivat muuttaa pitkäaikaisesti tai pysyvästi esimerkiksi metsän hakkuiden ja tiiviin pinnan lisääntymisen aiheuttamat valunnan muutokset, veden nopeampi poistuminen valuma-alueelta uusia ojia pitkin sekä virtausreittien katkeaminen tierakentamisen vuoksi. Maanmuokkauksesta, ojituksista ja mahdollisista voimaloiden perustusten massanvaihdosta aiheutuu etenkin turvevaltaisilla alueilla ja eroosioherkällä maaperällä lyhyt- ja pitkäaikaista kiintoaine-, ravinne- ja orgaanista kuormitusta. Lisäksi happamilla sulfaattimailla toimiessa riskinä on vesistöjen happamoituminen. Uomien tilaan voivat vaikuttaa esimerkiksi koneilla tehtävät vesistöylitykset, tierumpujen toteutustapa sekä rantavyöhykkeen muuttaminen. Kaikilla edellä mainituilla tekijöillä on vaikutusta vesieliöstön elinympäristöjen laatuun ja määrään, ja sitä kautta vesistön ekologiseen tilaan.

Tuulivoimalan juurella raivattua maata, vieressä kaistale metsää ja puro. — Puronvarsille tulee jättää riittävän leveät suojavyöhykkeet. Kuvassa voimalan pystytyskenttä sijaitsee lähellä puroa, jolloin puustoinen vyöhyke jää kapeaksi. Kuva: Anne-Mari Rytkönen.

Vaikutusmekanismit ovat monimutkaisia ja niiden merkitys vaihtelee alue- ja hankekohtaisesti. Pintavesivaikutusten arviointiin ole juurikaan yhtenäisesti käytettyjä menetelmiä tai indikaattoreita. Tuulivoimahankkeiden vesistövaikutuksia voidaan kuitenkin vähentää paljolti samoilla keinoilla kuin metsätalouden vesistövaikutuksia. Sijainninohjaus, eli rakentamisen sijoittaminen vähemmän herkille alueille, on yksi keskeisimmistä keinoista haittojen vähentämiseksi, sillä yksikin väärin sijoitettu voimala tai rumpu voi heikentää uoman tilaa tai eliöstön liikkuvuutta huomattavasti.

Vesiensuojelurakenteet kuten suojavyöhykkeet, kosteikot ja virtaamansäätöpadot vähentävät vaikutuksia tehokkaasti, kunhan niille varataan tilaa hankesuunnittelussa. Esiselvityksen keskeinen viesti liittyykin mahdollisten vesistövaikutusten ja niitä ennaltaehkäisevien ja lieventävien ratkaisujen tunnistamiseen riittävän aikaisessa vaiheessa suunnittelua. Tämän voidaan ajatella olevan etu myös hankkeen sujuvan etenemisen kannalta. Ennen kaikkea olisi tärkeää, että herkät pintavesikohteet, mahdolliset vesistöriskit ja tarkoituksenmukaiset vesiensuojeluratkaisut huomioidaan hankkeen kaikissa suunnitteluvaiheissa: ympäristövaikutusten arvioinnissa, kaavoituksessa, luvituksessa ja rakentamisen sekä toiminnan aikana.

Jatkotutkimusta aiheesta

Esiselvityksen aikana huomattiin tarve tutkimustiedolle ja maankäytön yhteisvaikutusten arvioinnin kehittämiselle valuma-aluetasolla. Aiheesta on alkanut uusi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteishanke, Tuulivoiman rakentamisen vesistövaikutukset muuttuvassa ilmastossa – riskinarviointi ja vesienhoidon vaihtoehdot (TURRI). Hankkeen tavoitteena on kerätä tietoa tuulivoiman ja muun maankäytön vesistövaikutuksista nykytilanteessa ja tulevaisuuden ilmastossa sekä selvittää yhteistyömahdollisuuksia vesienhoidon edistämiseen energiahankkeiden yhteydessä.

Teksti:
Elisa Kropsu
Vesitalousasiantuntija
Vesistöyksikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Yhteisen pöydän ääreen

Nostot

Posted on 14 toukokuun, 2025 by Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Vastaus

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tehtäviin kuuluu hyvien väestösuhteiden edistäminen. Kotoutumista edistävää työtä tekevät tiimiläiset pohtivat: ”Onnistuisiko esimerkiksi maahanmuuttoon, syrjintään tai rasismiin liittyvä keskustelu kiihkottomammin, jos useasta eri suunnasta maailmaa katsova pöytäseurue kokoontuisikin lähtökohtaisesti jonkin heitä yhdistävän asian ääreen?”

Liekö mutkattomampaa keinoa koota ihmisiä yhteen, kuin istahtaa syömään yhteisen pöydän ääreen. Tämä toimii tietysti helposti arjessa, työkavereiden kanssa lounaalla, perheen tai ystävien kanssa päivällisellä, mutta myös ventovieraiden kesken. Sen totesimme aiemmin keväällä, sopivasti valtakunnallisella rasismin vastaisella viikolla, kun Suomen Kulttuurienvälinen Yhteisö ry (SKY ry) ja Tuiran seurakunta järjestivät Iftar-tilaisuuden, jossa esiteltiin meneillään ollutta muslimien pyhää kuukautta Ramadania ja siihen liittyviä tapoja, kuten iftaria, yhteistä ruokahetkeä auringon laskettua.

Tilaisuuden teema oli Tapaamme yhteisen pöydän ääressä ja järjestäjät olivat kutsuneet paikalle reilut sata heille eri yhteyksistä tuttua henkilöä. Vastaavanlaisia tilaisuuksia järjestettiin eri puolilla Suomea ja tilaisuus, johon me pääsimme mukaan, oli paitsi informatiivinen niin myös lämminhenkinen ja tuttavallinen, vaikka suurin osa paikallaolijoista ja saman pöydän ääressä istuvista ei tuntenut entuudestaan toisiaan. Meitä, eritaustaisia ihmisiä tuntui yhdistävän avoimuus ja aito kiinnostus toisiamme kohtaan. Ja toki, ruokapöydässä kun oltiin, ruoka. Ja hyväähän se oli.

Nainen puhuu yleisölle, kankaalle heijastetussa diassa toivotetaan tervetulleeksi tapahtumaan. — Iftar-tilaisuudessa Oulussa puhujana Hanna Määttä. Kuva Liisa Saarelainen.

Vaikka Iftar-tilaisuuden tunnelma oli hyvinkin yhtenäinen, voi nykyisessä julkisessa keskustelussa helposti erottaa yhä vahvempaa mielipiteiden eriytymistä. Yhteiskunnan jakautuminen, polarisaatio, jopa ääriajattelu ovat sanoja, joilta ei voi välttyä uutisia lukiessa ja niitä esiintyy enenevissä määrin myös Suomen sisäistä ilmapiiriä kuvattaessa. Ajankohtaista aihetta on tutkittu ja onpa poliittisesta polarisaatiosta kirjoitettu vastikään käsikirjakin, Poliittisen polarisaation hahmottaminen ja mittaaminen – käsikirja ja kielioppi (Demokratian episteeminen kapasiteetti algoritmien aikakaudella -konsortion hanke). Sen mukaan jäämme yksilötasolla helposti oman, usein rajallisen kuplamme sisään, jolloin eriävä informaatio jää saavuttamatta. Ja niinhän se on, yhteisen pöydän ääreen kerääntyy helposti vain samaa mieltä olevia.

Iftar-tilaisuuden jälkeen jäimme miettimään, voitaisiinko yhteisen pöydän ääreen kokoontumista hyödyntää silloinkin, kun viritellään keskustelua niistä hankalammista, meitä eniten erottavista aiheista. Onnistuisiko esimerkiksi maahanmuuttoon, syrjintään tai rasismiin liittyvä keskustelu kiihkottomammin, jos useasta eri suunnasta maailmaa katsova pöytäseurue kokoontuisikin lähtökohtaisesti jonkin heitä yhdistävän asian ääreen?

Iftar-tilaisuus toi yhteen toisilleen vieraita ihmisiä useista eri kansalaisuus- ja kulttuuritaustoista ja madalsi osaltaan kynnystä kohdata uutta ja itselle vierasta. Alueellamme onkin useita toimijoita, erityisesti järjestöjä, jotka ovat osaltaan tehneet ihmisiä kohtauttavaa työtä jo pitkään. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun yhteisen Pohjois-Suomen etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) jäsenet järjestivät viime vuonna päättyneellä nelivuotiskaudella lukuisia tapahtumia, joissa tutut ja tuntemattomat kohtasivat eri teemojen äärellä, kahvitellen tai vaikka yhdessä askarrellen. Erityisen vaikuttavia ovat olleet viime vuoden puolella aloitetut alueelliset dialogikeskustelut, joissa nuoret ovat päässeet keskustelemaan eri viranomaisten ja päättäjien kanssa nuorten kohtaamasta rasismista sekä pohtimaan yhdessä ratkaisuehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Viimeisimmässä, Oulussa järjestetyssä dialogissa keskityttiin vastikään lanseeratun Oulun kaupungin rasisminvastaisen ohjelman konkreettisiin toimenpiteisiin nuorten näkökulmasta. Dialogeihin on saatu helposti mukaan osallistujia niin kuntapäättäjistä kuin viranomaistahoistakin, joten tahtoa rehelliseen ja rakentavaan keskusteluun on.

Maahanmuuttoasiantuntija perhetilaisuudessa, pöydän ympärille on kerääntynyt lapsia maalaamaan. — ETNOn perhetilaisuudessa Ylivieskassa Erja Leppälä vuonna 2024. Kuva Liisa Saarelainen.

ELY-keskuksen koordinoiman etnisten suhteiden neuvottelukunnan uusi toimikausi on pian alkamassa. Voimme yhdessä sen jäsenjärjestöjen kanssa keksiä lisää tapoja luoda kohtaamisia, joissa meitä yhdistävät asiat ovat keskiössä. Juuri sen kaltaista toimintaa nykyajassa tarvitaan: aloitetaan siitä mikä yhdistää, ei siitä, mikä erottaa.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus,
Elinkeinot, työvoima ja osaaminen

Erja Leppälä, maahanmuuttoasiantuntija

Hanna Määttä, ryhmäpäällikkö

Liisa Saarelainen, asiantuntija,
kotoutumispalvelut

Helmin päivänä kurkistus maakuntamme Helmi-kohteisiin

Nostot

Posted on 7 toukokuun, 2025 by Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Vastaus

Maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön käynnistämän luonnonsuojelua edistävän Helmi-elinympäristöohjelman kunnostus- ja hoitotyöt vuonna 2025 Pohjois-Pohjanmaalla kohdistuvat jo aiempina vuosina ohjelman piirissä mukana olleille kohteille. Uusia Helmi-kohteita ei kunnosteta Pohjois-Pohjanmaalla ELY-vetoisesti tämän vuoden aikana määrärahaleikkausten takia.

Kohteilla tehtävät toimet ovat tänä vuonna pääasiassa jatkuvaan hoitoon keskittyviä toimenpiteitä, kuten ruovikon niittoa niin koneilla kuin käsityönäkin. Laajamittaisia kunnostusraivauksia merenrantaniittyjen laajentamiseksi ei lähtökohtaisesti ole tänä vuonna tiedossa.

Traktori, hiekkaista rantamaisemaa ja kasvillisuutta. — Kalajokisuun Letonnokan jyrsintää vuonna 2022. Kuva U. Ahola.

Maakunnassamme kunnostetuille ja hoidetuille Helmi-kohteille pystytetään infokyltit kuluvan maastokauden aikana. Kylteistä löytyy kohteen lyhyen tai yksityiskohtaisemman esittelyn lisäksi myös kartta alueesta sekä mahdollisesti myös kohteelta otettuja kuvia eri vaiheissa kunnostus- ja hoitotoimenpiteitä.

Helmi-ohjelmassa luonnon monimuotoisuutta turvaavat hoitotoimet keskittyvät tärkeisiin, mutta samalla valitettavasti myös uhanalaisiin luonnon monimuotoisuutta ylläpitäviin elinympäristöihin, jotka jaetaan viiteen eri teemaan. Näitä ovat perinnebiotoopit, lintuvedet ja -kosteikot, pienvesi- ja rantaluonto sekä suot ja metsät. Pohjois-Pohjanmaan Helmi-kohteet ovat teemaltaan perinnebiotooppeja, lintuvesiä ja kosteikoita sekä rantaluontoa, ja ne keskittyvät rannikolle. Hoidettuja kohteita löytyy kuitenkin myös sisämaasta, Muhokselta, Pudasjärveltä ja Kuusamosta. Jotta Helmi-ohjelman kohteet eivät jäisi vain nimilistoiksi loputtomiin Excel-taulukoihin, esittelemme seuraavaksi muutaman Pohjois-Pohjanmaalla kunnostetun ja hoidetun Helmi-kohteen.

Helmi-ohjelman piktorgrammit. — Piktogrammit kuvaavat Helmi-elinympäristöohjelmassa kunnostettavien ja hoidettavien kohteiden elinympäristöjä. Kuvassa piktogrammit teemoista perinnebiotoopit, pienvesi- ja rantaluonto sekä lintuvedet ja kosteikot.

Kalajoen suisto ja Letonnokka

Ensimmäisenä kohde-esittelyssä kaksiosainen kohde Kalajoen suisto ja Letonnokka. Nämä alueet muodostavat yhdessä Vihas-Keihäslahden sekä lähellä olevien luontotyyppeinä suojeltujen alueiden kanssa arvokkaan ja monimuotoisen luontokokonaisuuden. Samaan laajaan luontokokonaisuuteen kuuluva Kalajoen suiston Natura 2000 -alue sijaitsee valtakunnallisesti merkittävän lintujen muuttoreitin varrella.

Kalajoen suisto ja Letonnokka kuuluu Helmi-teemoihin lintuvedet sekä rantaluonto. Helmityöt aloitettiin kohteella vuonna 2021, jolloin alueen dyyneiltä poistettiin mäntyä sekä raivattiin pensaikkoja ja lepikoita. Tämän jälkeen kunnostus- ja hoitotoimia jatkettiin maaperän jyrsinnöillä, joiden tarkoituksena on poistaa maaperästä juurakot. Tämä hidastaa alueen ei-toivotun kasvillisuuden takaisinkasvua.

Kuten lähes kaikilla rannikolla sijaitsevilla Helmi-kohteilla ja ranta-alueilla ylipäätään, myös tällä kohdekokonaisuudella ruovikoituminen on ollut yksi tärkeimpiä syitä hoitotoimien aloittamiselle. Lisääntyneistä ravinnekuormista ja vesien rehevöitymisestä hyötyvä järviruoko on levittäytynyt yhä laajemmille alueille, vieden elintilaa muilta rannan kasvilajeilta. Koska järviruoko on sitkeä ja vaikea hävitettävä, on sen niittoa tehtävä vuosittain, mikäli järviruoko halutaan pitää rannalta poissa. Tälläkin kohteella järviruo’on niittoa on tehty vuosittain.

Hoitotoimien tavoitteena on ehkäistä merenrantaniityn umpeenkasvu ja palauttaa hiekkaranta- ja dyynialueen avoimuus. Tämä lisää kyseisissä elinympäristöissä viihtyvien, uhanalaisienkin, lajien elinmahdollisuuksia. Rantojen avoimena pitäminen edesauttaa myös tiukasti suojellun luontotyypin, rannikon avoimien dyynien, säilymistä. Kalajokisuiston ja Letonnokan lähistössä sijaitsee lisäksi laaja lammaslaidun, joka on rajattu niin, ettei se aiheuta haittaa rannan virkistyskäytölle.

Pensoittunutta maastoa. — Kalajoen suisto ja Letonnokka kuvattuna vuonna 2020 ennen Helmi-ohjelman kunnostus- ja hoitotoimien aloittamista. Alue oli pensoittunut ja siellä kasvoi nuoria mäntyjä, jotka poistettiin kunnostusraivausten yhteydessä. Kuva: U. Ahola.

Kohteella oli pensaiden ja puiden taimien lisäksi laajalti ruovikkoa. Kuva: U. Ahola.

Niitetty rantamaisema. — Niittojälkeä Kalajoella, kuva: U. Ahola.

Ilmakuvassa Kalajoen suisto ja Letonnokka. — Kalajoen suisto ja Letonnokka kuvattuna hoitotoimien jälkeen syksyllä 2024. Kuva: U. Ahola.

Raahen Juholanranta

Toisena kohteena esittelyssä Raahessa sijaitseva Juholanranta, joka on merenrantaniitty-luontotyyppinä suojeltu kohde ja arvokas perinnebiotooppi. Juholanranta kuuluu Helmi-teemoihin perinnebiotoopit sekä rantaluonto.

Kohde on ollut aikoinaan laidunkäytössä, mutta laidunnuksen loputtua vuosikymmeniä sitten oli tämäkin alue pensoittunut tiheästi. Helmityöt kohteella aloitettiin vuonna 2022, jolloin alue kunnostusraivattiin. Tämän jälkeen aluetta on jatkohoidettu vuosittain niittämällä ja raivaamalla vesakoita. Tällä, ja useilla muillakin kohteilla kivikkoisuus vaikeuttaa hoitotoimenpiteitä, minkä takia laidunnus olisikin monin paikoin paras vaihtoehto Helmi-kohteiden hoitoon ja elinympäristöjen avoimuuden ylläpitoon.

Juholanrannan lajisto on merenrantaniitylle tyypillistä ja siellä tavataan mm. luhtakastikkaa, punanataa, rönsyrölliä, meriluikkaa, suolavihvilää ja erilaisia saroja. Kohteen itäosassa sijaitsee Raahen seudun laajin ruijannuokkuesikko-esiintymä. Alueella esiintyy myös Perämeren kotoperäistä lajistoa, jota edustavat kohteella perämerensilmäruoho sekä pohjanlahdenlauha.

Pensaiden peittämää kalliota. — Alue oli ennen kunnostus- ja hoitotoimien aloittamista vuonna 2021 pahoin pensoittunut. Kuva: U. Ahola.

Vaaleanpunaisia kukkia rantaniityllä. — Kohteessa on Raahen seudun laajin ruijannuokkuesikon esiintymä. Kuva: U. Ahola.

Juholanrannan kasvillisuutta. — Juholanranta syksyllä 2024. Kuva: S. Partanen.

Ilmakuva Juholanrannasta. — Juholanranta vuonna 2024. Kuva: Ulla Ahola.

Näiden kohde-esittelyjen myötä toivotamme kaikille mukavaa Helmin päivää, ja muistetaan samalla elinympäristömme helmiä, eli ainutlaatuisen luontomme monimuotoisuutta ylläpitäviä elinympäristöjä, jotka kipeästi tarvitsevat hoitoa, jos ei laiduneläinten, niin meidän ihmisten toimesta.

Kirjoittajat:

Jenni Pahkasalo
suunnittelija
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Ulla Ahola
luonnonhoidon asiantuntija
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Kulttuurista ja luovista aloista elinvoimaa Pohjois-Pohjanmaalle

Nostot

Posted on 8 huhtikuun, 2025 by Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Vastaus

Kesäinen ilmakuva merellisestä Oulusta ja torinrannasta.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on asettanut tälle vuodelle tavoitteekseen kulttuuri- ja luovien alojen elinkeinotoiminnan kehittämisen. Taustalla on ajatus siitä, että alueen pito- ja vetovoiman lisäämiseksi tarvitaan kovien arvojen lisäksi myös pehmeitä arvoja. Lisäksi näemme, että kulttuurista ja luovista aloista voidaan saada lisäarvoa myös muiden toimialojen kehitykselle, puhutaanpa matkailusta tai vaikkapa terveydenhuollostakin. Tulemme tänä vuonna parantamaan tietopohjaa toimialasta, järjestämään erilaisia infoja yritystoiminnasta ja rahoituksesta ja kohtauttamaan eri tahoja yritystoiminnan kehittämiseksi. Tavoitteena on luonnollisesti myös lisätä alan työpaikkoja.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa toimii kulttuuri ja luovat alat teemaryhmä. Ryhmän asiantuntemus yli hallinnon rajojen on selvästi parantanut kunkin toimijan hankkeiden laatua. Myös ELY-keskus on saanut omaan toimintaansa hyviä eväitä, esimerkiksi hankehakujen suuntaamiseen.

Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Vaikka nimessä onkin vain Oulun kaupungin nimi, on hanke koko maakunnan laajuinen. Mukana on myös kaikki Kainuun kunnat ja eräitä kuntia muista naapurimaakunnistakin. ELY-keskus pyrkii omalla toiminnallaan tukemaan hanketta ja siihen liittyviä tapahtumia ja kehityshankkeita. Elinkeinotoiminnan kautta voidaan saada kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumista ja kehityshankkeista pysyvää toimintaa alueellemme. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen vetämä alueellinen etnisten suhteiden neuvottelukunnan toiminnassa kulttuuri oli viime toimikaudella vahvasti mukana (mm. etnokahviloissa) ja olemme mukana Oulu2026-tapahtumien suunnittelussa järjestötoimijoiden kanssa.

ELY-keskuksen tavoitteena on alueen yhdenvertaisuuden ja monikulttuurisuuden edistäminen. Oman käsitykseni mukaan kulttuuri ja luovat alat -toimiala voisi olla merkittävä toimija tällä sektorilla. Kulttuuri tarjoaa mielekästä tekemistä ja kohtaamisia maahanmuuttajien ja valtaväestön välillä. Yhteinen toiminta myös tukee kielen oppimista sekä sosiaalisten suhteiden ja verkostojen rakentamista. Kulttuuri on myös oiva alusta toimijuudelle: vaikka suomen tai ruotsin kielen taito ei olisi vahva, niin maahanmuuttajataustaiset voivat olla itse toteuttamassa monenlaista kulttuurialan toimintaa ja tapahtumia. Yhtenä hienona tuoreena esimerkkinä ovat maahanmuuttajajärjestön vetämänä Oulussa ja Kuusamossa rasisminvastaisella viikolla toteutetut yhteiset Iftar-illalliset.

Meidän pitää tehdä yhdessä alueestamme hyvä paikka elää ja asua.

Tutustu ensimmäiseen kulttuurin ja luovien alojen teemauutiskirjeeseen, jossa kerromme ajankohtaisia asioita rahoitusmahdollisuuksista ja hakukierroksista, toimialan työllisistä, kulttuuriteemaryhmästä, esittelemme esimerkkejä muutamista rahoitetuista hankkeista sekä rakennusperinnön hoitoavustuskohteista.
Lue ja tilaa uutiskirje »

Petri Keränen, johtaja
Elinkeino, työvoima ja osaaminen
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Tieliikenteen onnettomuuksien määrä jatkaa laskuaan Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa

Nostot

Posted on 4 huhtikuun, 2025 by Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Vastaus

Kuva: Santeri Nevalainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

Liikenneturvallisuustyötä ohjaavat Suomessa kansalliset ja Euroopan Unionin tavoitteet. Kansallisen liikenneturvallisuusstrategian visiona on, että kaikki liikennemuodot ovat vuoteen 2050 mennessä niin turvallisia, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Suomi on myös sitoutunut muiden EU-maiden kanssa tavoittelemaan tieliikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten vähentämistä puolella vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tämä välitavoite ohjaa liikenneturvallisuustyötä kohti vuoden 2050 nollavisiota.

Kuolemaan johtaneiden tieliikenneonnettomuuksien määrä on nykyisin murto-osa 1970-luvun huippuvuosista. Suomessa kuoli tieliikenteessä vuonna 2024 ennakkotietojen mukaan 176 ihmistä, kun viitisenkymmentä vuotta sitten kuolleita oli yli tuhat vuosittain. Maanteiden liikenneonnettomuustilastojen valossa liikenneturvallisuus on kehittynyt myös Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa myönteiseen suuntaan. Pohjois-Pohjanmaalla tapahtui vuonna 2024 ennakkotietojen mukaan 153 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta, kun kymmenen vuotta sitten luku oli vielä 351. Kainuussa onnettomuudet ovat kymmenessä vuodessa vähentyneet puolella, määrän ollessa viime vuonna 40. Suhteutettuna 100 000 asukkaaseen onnettomuusmäärät ovat viimeisen viiden vuoden aikana pysyneet Pohjois-Pohjanmaalla koko maata pienempinä, mutta Kainuussa määrät ovat pääsääntöisesti olleet koko maata korkeammat.

Infografiikka. — **Kuva 1. Henkilövahinkoon johtaneet tieliikenneonnettomuudet Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa v. 2015–2024.**

Vuonna 2024 Pohjois-Pohjanmaalla tapahtui ennakkotietojen mukaan 12 kuolemaan johtanutta tieliikenteen onnettomuutta, joissa kuoli 12 ihmistä. Onnettomuuksien määrä on selkeästi laskenut vuosista 2021–2022, jolloin kyseisiä onnettomuuksia sattui 19 ja 17 kappaletta. Kainuussa kuolemaan johtavia tieliikenneonnettomuuksia on tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana 2–6 kappaletta vuosittain. Viime vuonna Kainuussa kuoli liikenteessä ennakkotietojen mukaan viisi ihmistä.

Lasten liikennekuolemia ja -loukkaantumisia edellisvuosia enemmän ‒ Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa tilanne koko maata parempi

Vuosi 2024 oli synkkä lasten liikennekuolemien suhteen Suomessa. Koko maassa kuoli ennakkotietojen mukaan yhdeksän alle 15-vuotiasta lasta. Määrä on korkein sitten vuoden 2016. Vastaava kehitys ei näy Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, missä ei ole kuollut liikenteessä yhtään 0–14-vuotiasta lasta viimeisen kahden vuoden aikana.

Viimeisen viiden vuoden aikana Suomessa on kuollut tai loukkaantunut tieliikenteessä noin viisi 0–14-vuotiasta lasta 100 000 asukkaan joukosta. Pääsääntöisesti tilanne on Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa ollut koko maata parempi. Ennakkotietojen mukaan viime vuonna lasten tieliikenne-kuolemien ja -loukkaantumisten määrä 100 000 asukkaaseen suhteutettuna oli Pohjois-Pohjanmaalla selkeästi edellisvuosia alhaisempi (2,2 lasta / 100 000 asukasta). Kainuussakin lasten henkilövahinkojen määrä on laskenut huomattavasti viiden vuoden takaisesta (2,9 lasta / 100 000 asukasta).

Onnettomuuksia tapahtuu Pohjois-Pohjanmaalla eniten marraskuussa ja useimmin nuorille

Onnettomuusaltteimmat kuukaudet vuonna 2024 Pohjois-Pohjanmaalla olivat marraskuu (14 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta) ja heinäkuu (12 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta). Marraskuussa onnettomuuksien määrää selittävät huonot keliolosuhteet, kuten pimeys ja liukkaus, kun taas heinäkuussa lomakautena tyypillisesti liikutaan enemmän, ja valoisissa hyvissä olosuhteissa ajonopeudetkin usein kasvavat. Kainuussa eniten henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia maanteillä tapahtui elokuussa (5 kpl).

Liikenteessä nuorten kuljettajien (15–24-vuotiaiden) kuolemanriski on kaksin-kolminkertainen koko väestöön verrattuna. Viimeisen kolmen vuoden aikana Suomessa kuoli liikenteessä keskimäärin 37 ja loukkaantui lähes 1100 nuorta vuosittain. Hyvää kehitystä on tapahtunut, sillä 15–24-vuotiaiden liikennekuolemat ovat vähentyneet kolmanneksella viimeisen kymmenen vuoden aikana ja loukkaantumisten määrä on puolittunut. (Lähde: Liikenneturva)

Nuoria on väestöstä vain noin 11 prosenttia, mutta he ovat muihin ikäryhmiin verrattuna yliedustettuina liikenneonnettomuustilastoissa. Ennakkotietojen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla kuoli tai loukkaantui viime vuonna 78 ja Kainuussa 11 nuorta. Suuremmissa ikäluokissa henkilövahinkojen määrät ovat huomattavasti pienempiä.

Jalankulun ja polkupyöräilyn liikenneonnettomuuksien määrä kasvoi niin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa kuin koko maassakin

Henkilövahinkoon johtaneita jalankulun ja polkupyöräilyn onnettomuuksia tapahtuu Suomessa noin 800–900 kappaletta vuosittain. Onnettomuuksien määrä on laskenut vuosina 2020–2023, mutta viime vuonna ennakkotietojen mukaan onnettomuuksia tapahtui edeltäviä kolmea vuotta enemmän. Pohjois-Pohjanmaalla jalankulun ja polkupyöräilyn onnettomuusmäärä on ollut kasvussa viimeisen viiden vuoden ajan. Vuonna 2020 onnettomuuksia tapahtui 40 kappaletta, kun taas viime vuonna niitä tapahtui ennakkotietojen mukaan 60 kappaletta. Kainuussa jalankulun ja polkupyöräilyn henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrässä palattiin laskevan kehityksen jälkeen viime vuonna takaisin vuoden 2020 tasolle, jolloin onnettomuuksia tapahtui yhdeksän kappaletta.

Suomessa tapahtuu kuolemaan tai loukkaantumiseen johtavia jalankulun ja polkupyöräilyn liikenneonnettomuuksia vuosittain noin 15 kappaletta jokaista 100 000 asukasta kohti. Pohjois-Pohjanmaalla vastaava määrä on viimeisen viiden vuoden aikana ollut pääsääntöisesti hieman koko maata alempi (10–15 kappaletta). Kainuussa tilanne on parempi, sillä 100 000 asukkaaseen suhteutettuna siellä on viimeisen viiden vuoden aikana tapahtunut jalankulun ja polkupyöräilyn henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia selkeästi koko maata vähemmän (8–13 kappaletta).

Merja Vaaramaa, liikenneturvallisuusasiantuntija
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Kasvuforum 2025 – kumppanit ja opit onnistuneeseen vientiin

Nostot

Posted on 13 helmikuun, 2025 by Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Vastaus

Pohjois-Pohjanmaan Kasvuforum 2025 sekä ELY-keskuksen, ulkoministeriön, Business Finlandin ja Finnveran logot.

4.2.2025 pidettiin yli 100 osallistujaa kerännyt järjestyksessään kahdeksas Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen järjestämä Kasvuforum-webinaari. Päivän puheenjohtajana toimi ELY-keskuksen johtaja Petri Keränen. Webinaarissa oli viisi osiota eri teemoilla: vienti ja kansainvälistyminen, TKI, yrityspalvelut työllisyysalueilla, Mittelstand sekä paneelikeskustelu viennistä ja kansainvälistymisestä.

ELY-keskuksen verkostoihin muutoksia

Tilaisuuden avauksessa puheenjohtaja Keränen kertoi TE24- muutoksesta, jossa TE-toimistot lakkautettiin ja niiden palvelut siirtyivät kunnille tämän vuoden alusta. Tämä muutos vaikuttaa myös Team Finland -palveluihin, jossa aiemmin TE-toimisto oli kumppanina. ELY-keskuksen vetämät verkostot ja yhteistyöelimet joudutaan päivittämään. Webinaarissa kuultiinkin kahden työllisyysalueen, Raahen ja Oulun seudun alueiden, sekä Kuntaliiton elinvoimajohtaja Mikko Härkösen ajankohtaiset yrityspalveluista työllisyysalueilla. Keränen mainitsi myös odotetusta Pohjoisen ohjelmasta, joka alkaa nyt konkretisoitumaan – mm. vihreä siirtymä on tärkeä edistettävä toimenpide tässä kasvuohjelmassa.

Toinen iso muutos Team Finland -palveluissa tänä vuonna on Business Finlandin ulkomaan toimintojen integroiminen ulkoministeriöön – tämä vahvistaa Team Finland -toimijoiden vientipalveluja entisestään. Ulkoministeriöllä on jo ennestään vahva kansainvälinen edustustoverkosto yritysten käytössä, noin 90 toimipistettä. Finnveran puheenvuorossa mainittiin Finnpartnership-ohjelma, joka tukee mm. Ukrainaan suuntautuvien hankkeiden alkuvaiheen kuluja. ELY-keskuksen tarjoamalla kehittämisavustuksella voidaan tukea yritysten laajentumista uusille kansainvälisille markkinoille. Team Finland -kokonaisuutta koordinoi maakunnittain ELY-keskukset, Pohjois-Pohjanmaalla siitä vastaa kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori Juha Elf – yritysten ei siis tarvitse miettiä keneen Team Finland -toimijaan ottaa yhteyttä.

Lisää vientiyrityksiä

Kasvuforumissa kuultiin neljä erinomaista yrityscasea, jotka osoittivat, miten yritykset voivat menestyä hyvällä osaamisella ja toimivilla kumppanuuksilla sekä sopeutumalla muuttuviin markkinoihin.

Usealla paikkakunnalla toimiva Patria Group toimii strategisena kumppanina Suomen puolustusvoimille. Patria vetää Business Finlandin osarahoittamaa eALLIANCE-hanketta, joka edistää suomalaisten siviili- ja puolustusteknologiayritysten yhteistyötä NATOn kanssa.

Pudasjärveläinen Kontiotuote Oy, tai paremmin tunnettu Kontiona, on maailman suurin hirsirakennusten valmistaja. Toimitusjohtaja Mika Rytkyn mukaan kansainvälistymisessä menestyminen edellyttää vahvaa tuotetarjoamaa. Yrityksen vientimenestys perustuu mm. suomalaisiin referensseihin ja hiilineutraaliin puurakentamiseen.

Kempeleläinen Cactos Oy hyödyntää sähköistyvän yhteiskunnan tarpeita liiketoimintansa kasvattamisessa. Oululainen Profilence Oy, joka syntyi Nokia Mobile Phonesin raunioista, on kansainvälinen ohjelmistotekniikan ja testauksen asiantuntija. Yritykset korostivat korkeakoulujen TKI-toiminnan hyödyntämistä, case-esimerkkinä kuultiin Oulun ammattikorkeakoulun TKI, josta kertoi tutkimusjohtaja Noora Jansson.

EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen esitteli Mittelstand-ohjelmaa, jonka tavoitteena on tuplata keskisuuren yrityskokoluokan, ns. Mittelstand-yritysten määrä vuoteen 2030, koska ”Mittelstandit” yleensä pyrkivät tavoittelemaan uusia vientimarkkinoita. Huovinen kuvasi hyvin Suomen yritysrakennetta tällä hetkellä: ”Suomen yrityskanta on kuin Eiffel-torni. Se on alhaalta leveä, mutta ylhäältä liian kapea.” Eli Suomessa syntyy kohtuullisesti yrityksiä, mutta paljon yksinyrityksiä, joilla ei ole aina kasvuhaluja tai edellytyksiä tehdä vientikauppaa.

Paneelikeskustelu: julkisten toimijoiden tuki yritysten vientitavoitteissa

Panelistit Kasvuforum 2025 -webinaarissa Teamsissa. — Paneelissa Mika Rytky Kontiosta (keskellä vasemmalla) haastoi Team Finland -toimijoita: (vasemmalta oikealle) Anne Pulkkinen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Arto Pussinen Business Finland, Jyrki Nissilä ulkoministeriö ja Pasi Vartiainen Finnvera.

Webinaarin paneelikeskustelun moderaattorina toimi Kontion Rytky ja osallistujina aiemmin esiintyneet Team Finland -toimijat. Paneelin tavoitteena oli kuulla, miten julkiset toimijat voisivat paremmin tukea yrityksiä viennissä. Maailmanpoliittinen tilanne ei ole syy, etteikö yritykset voisi kasvattaa vientiä.

Kaikki toimijat kannustivat yrityksiä pitkäjänteiseen T&K-toimintaan ja tutustua vientikohdemaiden toimintatapoihin. Finnvera näkee pk-yrityksissä vientivolyymien positiivisen käänteen viime vuonna, joka näkyi mm. Finnveran vientikaupan rahoituspajoissa eri puolella Suomea. Pajoissa yritykset saavat tietoa esimerkiksi viennin käyttöpääoman rahoitus- ja toimitusvakuusmahdollisuuksista. Keskustelussa korostui myös tuotteiden jalostaminen pidemmälle jo kotimaassa, sillä korkeamman jalostusasteen tuotteiden vienti voi tuottaa enemmän tuloja. Ukrainan jälleenrakentamisessa panelistien mukaan on yritysten tärkeää perehtyä sodan mukana tulleisiin vientikaupan riskeihin.

Oli hienoa kuulla, miten Team Finland toimijoiden kesken asiakastiedot liikkuvat luottamuksellisesti ja nopeasti mm. yhteisen CRM-järjestelmän kautta. Webinaaripäivänä sattui muuten mukavasti 12 kuukauden euriborin isoin päivälasku sitten viime elokuun – tästä on hyvä jatkaa vuotta 2025!

teksti:
Yritysasiantuntija Tommi Sirviö
Elinkeino, työvoima ja osaaminen
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

ELY-keskuksen, ulkoministeriön, Business Finlandin ja Finnveran logot.

Rahoitusyksikön joulutervehdys 

Nostot

Posted on 19 joulukuun, 2024 by Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Vastaus

Sinisessä hämärässä jouluisia valoja ja tähtinauhaa lumella.

Saamme laskeutua piakkoin joulun rauhaan ja juhlistaa vuoden 2025 alkamista. Haluamme kiittää kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta!

Vuonna 2024 rakennerahastojen toiminta on ollut täydessä vauhdissa ja kuluva ohjelmakausi 2021–2027 on ylittänyt jo puolen välin. Kuluneena vuonna on kaikkien käytettävissä olevien rahoitusinstrumenttien avulla vahvistettu Pohjois-Suomen elinvoimaa monipuolisesti. Yritystuista ja ESR-kehittämisrahoituksesta on tehty merkittävä määrä rahoituspäätöksiä. Ympäristö- ja infrarahoituksilla on voitu edesauttaa mm. entisten turvetuotantoalueiden ennallistamista ja liikenteellisten haasteiden ratkeamista.

Yritysrahoitus 

Yritysrahoituksen osalta on saatu purettua hakemusruuhkat ja uusien hakemusten käsittelyyn päästään nyt huomattavasti nopeammin kuin viime vuonna. Kuluvana vuonna avustuksia on myönnetty EAKR- ja JTF-rahastoista koko Pohjois-Suomeen yhteensä noin 54 miljoonaa euroa, josta Pohjois-Pohjanmaalle 25 miljoonaa euroa, Lappiin 23 miljoonaa euroa ja Kainuuseen 5 miljoonaa euroa. Päätöksiä on tehty yhteensä 272 kappaletta.

Määrärahoja on ollut käytössä ennätysmäärä vuosina 2023–2024 ja niitä siirtyy ensi vuodelle arviolta 18 milj. € Pohjois-Pohjanmaalle, 5 milj. € Lappiin ja 1 milj. € Kainuuseen. Uusia määrärahoja saadaan Pohjois-Pohjanmaalle 14,6 milj. €, Lappiin 12,5 milj. € ja Kainuuseen 4,4 milj. €. Rahoitusta on edelleen hyvin käytettävissä, mutta erityisesti isommista investointihankkeista kannattaa keskustelut käynnistää hyvissä ajoin yritysasiantuntijoidemme kanssa.

Vuonna 2025 pääpaino on EAKR-rahoituksessa, johon avataan tammikuussa jatkuva haku koko Pohjois-Suomeen. Pohjois-Pohjanmaalla JTF-rahoitusta on muita maakuntia enemmän käytössä, joten se avataan vielä jatkuvana hakuna. Lapissa JTF-haku avataan määräaikaisena ja se kohdistetaan ympärivuotisen matkailun kehittämiseen erityisesti ohjelmapalveluyritysten toimintojen kehittämiseksi. Matkailualan toimijoita halutaan haastaa toteuttamaan innovatiivisia hankkeita, joiden avulla voidaan uudistaa matkailualaa, kehittää uusia tuotteita ja palveluja tai ratkaista matkailun haasteita ja lieveilmiöitä.

Vuonna 2025 painopisteenä ovat erityisesti tutkimus- ja kehittämishankkeet, joille avataan erillinen määräaikaisen haku tammikuussa. Rahoitettavissa hankkeissa yritys voi kehittää uusia tuotteita, palveluita, materiaaleja, valmistaa prototyyppejä tai kehittää tuotantomenetelmiä. Hankkeissa yritys voi ostaa myös tutkimuspalveluita tai investoida uusimpaan teknologiaan.

Yrityksillä on nyt erinomainen mahdollisuus suunnata katse tulevaan ja panostaa tutkimuksen hyödyntämiseen!  Yritysasiantuntijamme keskustelevat mielellään uusista hankkeista etukäteen, joten otathan yhteyttä meihin. Järjestämme 16.1.2025 kello 15–16 Teamsillä infotilaisuuden vuoden 2025 painotuksista ja hauista.

Liity tilaisuuteen tästä linkistä (Teams)

ESR-kehittämishankkeet 

ESR-rahoituksen kysyntä on jatkunut vilkkaana vuoden 2024 aikana: hakemuksia on saatu paljon sekä alueosiossa että valtakunnallisissa teemoissa. Myös oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) osaamista ja työllisyyttä edistävä hankerahoitus on saatu hyvin käyntiin.  Vuoden aikana ESR-tyyppisiä hankkeita on rahoitettu yhteensä noin 36,1 milj. € arvosta. Rahoituksesta kohdentui noin 10,8 milj. € Pohjois-Pohjanmaalle, 7,6 milj. € Lappiin, 4,6 milj. € Kainuuseen sekä 0,9 milj. € ylimaakunnallisiin hankkeisiin. Lisäksi valtakunnallisia työelämän kehittämisen ja jatkuvan oppimisen teemoja on rahoitettu yhteensä noin 12,2 milj. € arvosta.

Kaikkiaan Pohjois-Suomessa on käynnistynyt paljon erilaisia ESR-kehittämishankkeita, jotka vastaavat hyvin ajankohtaisiin tarpeisiin. Vuoden 2024 aikana on rahoitettu hankkeita mm. uusiutuvan energian, tekoälyn, digitaalisten taitojen ja vastuullisen liiketoiminnan osaamiseen liittyen. Hankkeilla kehitetään myös matkailuosaamista ja matalan kynnyksen palveluja vieraskielisten asettautumisen, kotoutumisen sekä työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaannon parantamiseksi.

Toisaalta hankkeita suuntautuu nuorten hyvinvointiin ja sote-alan alan osaamisen kehittämiseen. Useassa hankkeessa hyödynnetään ja kehitetään kulttuurin keinoja työllisyyden ja osallisuuden parantamisessa. Myös lastensuojelun palveluiden kehittämisen toimintalinja on saatu käyntiin vuoden 2024 aikana.

Pohjois-Suomen toimijat ovat hyvin mukana myös Työelämän kehittämisen ja Jatkuvan oppimisen valtakunnallisissa teemoissa.

Tähän mennessä rahoitetuilla ESR-hankkeilla tavoitellaan laasti osallistujia:

9 781 työtöntä henkilöä
5 889 osallistuvaa yritystä
17 878 työssä olevaa henkilöä
2 748 työmarkkinoiden ulkopuolella olevaa henkilöä

Tulevan vuoden 2025 aikana hankkeiden rahoitus jatkuu vilkkaana. Vuoden alkupuolella tehdään päätökset loppuvuodesta 2024 saapuneisiin hakemuksiin. Lisäksi käynnistetään uusia hankehakuja sekä alueosion ESR:stä että valtakunnallista teemoista. ESR-hankehaku työllisyyteen ja osallisuuteen toteutetaan 16.1.–27.3.2025. JTF-rahoituksessa (osaaminen ja työllisyys) on käynnissä jatkuva haku syyskuun loppuun saakka.

Ajankohtaisiin, hyvin valmisteltuihin kehittämishankkeisiin on siis vielä hyvin rahoitusta haettavissa.

Ympäristö- ja ennallistamishankkeet 

JTF-rahoituksella voidaan tukea myös turvetuotannosta poistuneiden alueiden ennallistamista ympäristö- ja päästövaikutusten vähentämiseksi. Ennallistamiseen ja muuhun ympäristöpainotteisten hankkeiden tukemiseen vuoden 2024 aikana on suunnattu alueellista rahoitusta noin 3,5 milj. €. Lisäksi valtakunnallisissa vihreän siirtymän teemoissa on saatu paljon hakemuksia, joihin saadaan päätökset vuoden 2025 alkupuolella.

Infrahankkeet 

Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin uusiin infrahankkeisiin on myönnetty rahoitusta vuonna 2024 yhteensä noin 4,6 milj. €, josta kohdistuu Pohjois-Pohjanmaalle 1,9 milj. € ja Lappiin 2,7 milj. €. Hankkeilla on tuettu tuotannollisten ja matkailuyritysten saavutettavuutta sekä liikenneturvallisuutta kohdealueilla. Seuraava hankkeiden haku aukeaa helmikuussa 2025.

Uudet hankehaut tuovat monia mahdollisuuksia Pohjois-Suomen kehittämiseen! 

Rauhallista joulun aikaa ja kehittämisintoa vuodelle 2025! 
Terveisin Pasi Loukasmäki, Riitta Ilola ja Anne Pulkkinen
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoitusyksikkö 

ELY-keskuksen ja Euroopan unionin osarahoittama -logot.