Tag Archives: Kainuu

Vesiturvallisuus tukee kotoutumista, hyvinvointia ja alueen turvallisuutta

Nostot

Posted on by
Vastaus
Aikuinen ja lapsi kastautumassa rantavedessä ilta-auringossa.

Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen tavoitteena on edistää alueen elinvoimaa, osaavan työvoiman saatavuutta sekä kansainvälisten osaajien ja heidän perheidensä onnistunutta kotoutumista. Kotoutuminen ei tarkoita ainoastaan työelämään kiinnittymistä, vaan myös turvallista arkea, hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskunnassa.

Monille maahan muuttaneille suomalainen vesistöympäristö voi olla uusi. Kaikilla ei ole mahdollisuutta oppia uimaan lapsuudessa, eikä vesillä liikkumiseen liittyviä turvallisuuskäytäntöjä välttämättä tunneta ennestään. Tämän vuoksi vesiturvallisuus voidaan nähdä myös osana kotoutumista ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua suomalaiseen arkeen.

Turvallisuus on yksi aluekehittämisen läpileikkaavista teemoista. Kokonaisturvallisuus rakentuu monista arjen taidoista ja valmiuksista, joihin kuuluu myös vesiturvallisuus. Suomessa vesistöt ovat näkyvä osa ympäristöä ja vapaa-aikaa, minkä vuoksi uimataito ja turvallinen toiminta vesillä ovat tärkeitä taitoja kaikille Suomessa asuville.

Viimeaikaiset traagiset hukkumistapaukset ovat herättäneet keskustelua siitä, miten vesiturvallisuustietoa välitetään paremmin myös kansainvälisille asukkaille. Ennaltaehkäisevä turvallisuustyö, uimataidon vahvistaminen sekä turvallisuuteen liittyvän tiedon saavutettavuus ovat tärkeitä keinoja vähentää onnettomuuksia.

Vesiturvallisuudessa korostuu myös yhteinen vastuu. Hätätilanteessa apua tulee uskaltaa pyytää rohkeasti, vaikka yhteistä kieltä ei olisi täydellisesti. Samalla ympärillä olevien ihmisten on tärkeää tunnistaa tilanteet, joissa joku saattaa tarvita apua.


Kun Suomessa asuville tarjotaan yhdenvertaisia mahdollisuuksia oppia uimataitoa ja vesiturvallisuutta, tuetaan samalla hyvinvointia, osallisuutta, kotoutumista ja turvallista arkea.

Nämä ovat myös keskeisiä tekijöitä siinä, että ihmiset voivat rakentaa tulevaisuuttaan ja kiinnittyä alueeseen pitkäjänteisesti. Vesiturvallisuutta voidaan tarkastella myös vesipätevyyden näkökulmasta. Vesipätevyys tarkoittaa laajempaa osaamista kuin pelkkää uimataitoa.

Vesipätevyyteen kuuluu 15 eri osa-aluetta turvallisesta veteen menosta uintitekniikoihin ja hengenpelastustaitoihin.
Kuva. Vesipätevyyden 15 osa-aluetta. Lähde: Drowning Prevention Auckland (2017).

Vesipätevyys korostaa, että turvallinen toiminta vedessä edellyttää myös riskien tunnistamista, paikallisten olosuhteiden ymmärtämistä sekä kykyä toimia hätätilanteissa.

Vesiturvallisuudesta on saatavilla myös monikielisiä materiaaleja, joiden avulla tietoa voidaan jakaa eri kielillä esimerkiksi vastaanottokeskuksissa, oppilaitoksissa, järjestöissä ja kotoutumispalveluissa.

Vesiturvallisuudessa on tärkeää kiinnittää huomiota erityisesti:

  • uimataidon merkitykseen ja oman osaamisen realistiseen arviointiin
  • turvalliseen veneilyyn, suppailuun ja melontaan
  • pelastusliivien käyttöön
  • sääolosuhteiden huomioimiseen
  • päihteettömyyteen vesillä liikuttaessa
  • avun hälyttämiseen hätätilanteessa soittamalla numeroon 112

Vesiturvallisuus ei ole vain yksilön taito, vaan yhteiskunnallinen kysymys. Kun tarjoamme kaikille mahdollisuuden oppia ja ymmärtää vesillä toimimista, rakennamme samalla turvallisempaa, yhdenvertaisempaa ja elinvoimaisempaa Pohjois-Suomea.

Kamal Singh, asiantuntija, kansainvälisyys- ja kotoutumispalvelut
Elinkeinot ja osaaminen -osasto
Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Lähteet

  1. Stallman, R., Moran, K., Quan, L. & Langendorfer, S. (2017). From Swimming Skill to Water Competence: Towards a More Inclusive Drowning Prevention Future.
  2. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH): Vesipätevyys.
  3. Viisaasti vesillä: Monikieliset yhteisöt.
  4. Drowning Prevention Auckland: Water Competencies.

Haastava taloustilanne vaikuttaa Kainuuseen, mutta tulevaisuus näyttää valoisalta

Nostot

Posted on by
Vastaus
Teksti: Alueelliset kehitysnäkymät - kevät 2026, taustalla datakeskukseen liittyvä kuva ja elinvoimakeskuksen logo.

Kainuun kehitysnäkymiä varjostaa sama epävarmuus, joka haastaa koko Suomea. Epävakaa maailmanpoliittinen tilanne, pitkittynyt matalasuhdanne ja yritysten sekä kuluttajien varovaisuus näkyvät Kainuussakin. Suomen talouden käännettä parempaan on ennustettu jo kauan, mutta kasvu ei ole alkanut vieläkään kunnolla ja talousennusteita on heikennetty Iranin sodan vuoksi. Elinkeinoelämässä ja työmarkkinoilla ei ole näköpiirissä suurta käännettä lähiaikoina, mutta ensi vuodesta odotetaan hieman parempaa niin Kainuussa kuin koko maassa.

Konkursseja oli viime vuonna Kainuussa ja koko maassa eniten viimeisen reilun kahden vuosikymmenen vuoden aikana. Maakunnan yritykset ovat pääasiassa pienikokoisia, ja kasvuhakuisuus sekä innovointi on ollut pitkään valtakunnallista tasoa alhaisempaa. Pk-yritysbarometrin mukaan Kainuun pk-yritysten seuraavan vuoden suhdannenäkymät ovat negatiiviset ja melko selvästi koko maata heikommat.

Lisäksi maakunnan sisällä kehitys on eriytynyt voimakkaasti. Kehys-Kainuussa näkymät ovat huomattavasti Kajaanin seutukuntaa heikommat. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on huolestuttavaa niin Kainuussa ja koko maassa. Avoimiin työpaikkoihin on ollut paljon hakijoita, jolloin heikommassa työmarkkina-asemassa olevat kärsivät.

Myönteisiäkin kehityskulkuja on kuitenkin paljon. Maakunnan bruttokansantuote henkeä kohden on kasvanut maan nopeimmin viimeisen vuosikymmenen aikana, vaikka taso onkin edelleen alueista häntäpäässä ja matalasuhdanne on heikentänyt kasvua. Tulevaisuudessa nousu tulee jatkumaan. Monipuolinen elinkeinorakenne on parantanut maakunnan kriisinkestävyyttä, ja kasvu on nojannut useaan tukijalkaan: kaivannaisalaan ja kemianteollisuuteen, biotalouteen, matkailuun sekä teknologiateollisuuteen ja viime aikoina erityisesti datakeskuksiin. Miljardiluokan datakeskusinvestoinnit liitännäisvaikutuksineen työllistävät ja nostavat aluetaloutta – esimerkiksi rakennusalan tilanne on Kainuussa maan parhaimpien joukossa suurelta osin datakeskustyömaiden ansiosta.

Maakunnan työttömyys on kehittynyt pikkuhiljaa parempaan suuntaan viimeisen vuoden ajan, vaikka kolmen vuoden takainen ennätyksellisen matala taso onkin edelleen kaukana. Viimeisen vuosikymmenen aikana Kainuun työttömyyskehitys on ollut maan parasta heti Lapin jälkeen. Työllisyysaste oli Kainuussa pitkään maan heikoin, mutta on noussut lähelle maan keskiarvoa, vaikka heikko suhdanne on heikentänyt työllisyyttäkin.

Talouden piristyessä työttömyys ja työllisyys kehittyvät jälleen huomattavasti paremmin ja uusia ennätyksiä rikotaan tällä vuosikymmenellä. Tulevaa kehitystä haastavat edelleen vanhat tutut tekijät: väestön ikärakenne ja osaajapula. Rekrytointiongelmat olivat pitkään Kainuussa maan vaikeimmat, mutta viimeiset pari vuotta supistunut tekijätarve ja lisääntynyt työnhakijoiden määrä on helpottanut väliaikaisesti työvoiman saatavuutta. Tulevaisuudessa pula tekijöistä jälleen pahenee ja tälläkin hetkellä iso osa yrityksistä nostaa osaavan työvoiman saatavuuden keskeiseksi kasvun hidasteeksi.

Työikäisen väestön väheneminen on luonnollisesti tärkeä syy osaajapulan taustalla. Myös kohtaanto-ongelmaa on laajasti: avoimet paikat ja työvoiman tarjonta eivät kohtaa. Taustalla on paljon erilaisia tekijöitä, joista työnhakijoiden puutteellinen osaaminen on merkittävin. Koulutuksen ja jatkuvan oppimisen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Työpanosta ei ole myöskään varaa hukata iän, terveydellisten rajoitteiden, ennakkoluulojen tai muiden vastaavien syiden vuoksi. Täsmätyökykyiset, ikääntyneet ja maahanmuuttajat ovat liian usein sivussa työelämästä.

Muuttovoittoa on saatu viisi vuotta peräkkäin maahanmuuton ansiosta ja työperäinen maahanmuutto on välttämätöntä tulevaisuudessakin. Muuten huoltosuhde heikkenee edelleen huomattavasti, palvelut ovat vaarassa ja esimerkiksi investoinnit voivat pahimmillaan jopa peruuntua työvoimapulan vuoksi.

Kainuun, kuten koko Suomen, tilanne on tällä hetkellä monin tavoin haastava. Poikkeusajan voi katsoa jatkuneen jo kuusi vuotta – ensin tuli korona, sitten Ukrainan sota, Trump sekoitti markkinat muun muassa kasvattamalla tulleja ja nyt Iranin sota. Tämä näkyy väistämättä elinkeinoelämässä ja työmarkkinoilla. Maakunnan potentiaali on silti kiistaton ja taloustilanteen kääntyessä tilanne paranee selvästi. Valmisteilla olevat investoinnit luovat suuria mahdollisuuksia ja tärkeää on huolehtia alueen kilpailukyvystä sekä työvoiman saatavuudesta. Näin olemme valmiita kasvua varten.

Alueelliset kehitysnäkymät on elinvoimakeskusten johdolla muodostettu raportti maakuntien nykytilasta ja lähiajan näkymistä. Katsaus perustuu aluekehittäjien ja yritysten kehittämisen parissa toimivien henkilöiden näkemyksiin, tilastotietoon ja barometreihin. Raportti löytyy osoitteesta www.elinvoimakeskus.fi/alueelliset-kehitysnakymat.

Atte Laitinen, analyytikko
Elinkeinot ja osaaminen -osasto
Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Henkilökuva.

Elinvoimakeskus tuo alueelle merkittävän valtion panostuksen

Nostot

Posted on by
Vastaus

Vuoden 2026 alussa tapahtui suuri muutos valtion aluehallinnossa, kun 15 ELY-keskusta lakkasi ja tilalle syntyi 10 elinvoimakeskusta. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa valtion aluehallinnon toimija on nyt Pohjois-Suomen elinvoimakeskus. Elinvoimakeskus kokoaa yhteen elinkeinojen, ympäristön ja liikenteen tehtävät ja vahvistaa yhteyttä alueen kehittäjiin ja toimijoihin. Tuloksena on selkeämpi kokonaisuus ja ketterämpi tapa tehdä työtä alueen elinvoiman eteen.

Tehtävämme alueella on edistää elinvoimaa, ja tämän tapahtuu monin eri tavoin. Rahoitus on yksi merkittävä väline ja elinvoimakeskuksen hallinnonalan kautta kanavoituukin vuosittain lähes puoli miljardia euroa valtion ja Euroopan unionin varoja aluetalouteen. Kyse on merkittävästä taloudellisesta panoksesta, joka näkyy suoraan ja välillisesti alueen yritystoiminnassa, työllisyydessä, ympäristöhankkeissa ja liikennejärjestelmässä.

Vuonna 2025 rahoitus kohdentui suurin piirtein näin:

  • Liikenne: 118 miljoonaa euroa
  • Maatalous ja maaseutu: 61 miljoonaa euroa
  • Elinkeinojen kehittäminen: 32 miljoonaa euroa
  • Työllisyys, osallisuus ja kotoutuminen: 28 miljoonaa euroa
  • Ympäristö: 16 miljoonaa euroa
  • Viljelijätukia maksettiin Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen vuonna 2025 lähes 200 miljoonaa euroa

Maakunnittain tarkasteltuna noin 83 % rahoituksesta kohdentui Pohjois‑Pohjanmaalle ja 17 % Kainuuseen. Väestöön suhteutettuna Kainuu sai kuitenkin suhteellisesti enemmän panostuksia. Elinvoimakeskus toteuttaa toimialojen kehittämistä myös monin omin toimenpitein laajasti, joten rahoituksen kohdentuminen on vain yksi tapa tarkastella toiminnan vaikuttavuutta.

Yhteistyö on uuden viraston ytimessä

Elinvoimakeskuksen työtä ohjaavat lainsäädäntö, kulloinenkin hallitusohjelma, EU-ohjelmat sekä ministeriöiden linjaukset. Käytännön työ tehdään tiiviissä yhteistyössä alueen toimijoiden, kuten maakuntien liittojen, kuntien, oppilaitosten, kehittäjäorganisaatioiden ja yritysten kanssa.

Kumppanimme tuntevat parhaiten alueen tarpeet, potentiaalin ja kehittämismahdollisuudet, ja he ovat usein myös elinvoimakeskuksen rahoittamien hankkeiden keskeisiä hakijoita ja toteuttajia. Tässä kokonaisuudessa elinvoimakeskus toimii solmukohtana valtionhallinnon ja alueiden välillä.

Yhteistyö ei ole vain tapa toimia, vaan toimintamme vaikuttavuuden perusedellytys. Rahoituksen ja omien toimien ohella elinvoimakeskus edistää alueiden kehittymistä verkostotyön keinoin: kokoamalla toimijoita yhteen, vahvistamalla yhteistä tilannekuvaa ja tukemalla alueiden toimijoiden omaa kehittämisotetta. Verkostomaisessa toimintatavassa keskeistä on, että alueen tieto, osaaminen ja resurssit kohdentuvat oikeisiin tarpeisiin ja että kehittäminen on aidosti yhteistä.

Painopisteinä kestävä kasvu, puhdas siirtymä, turvallisuus ja hyvinvointi

Hallituksen tavoitteet määrittävät laajasti viraston toimintakenttää. Perinteisten elinkeinojen ja liikenteen kehittämisen rinnalla painopisteitä ovat viime vuosina olleet myös ilmasto, vihreä siirtymä, luonnon monimuotoisuus sekä varautuminen. Työllisyyspalveluiden järjestämisvastuun siirryttyä kunnille elinvoimakeskus keskittyy työllisyysasioissa työelämän kehittämiseen, osaamiseen ja työmarkkinoiden toimivuuteen yhdessä alueen elinkeino- ja koulutusverkostojen kanssa.

Elinvoimakeskuksen strategia ja ministeriöiden kanssa sovittu tulossopimus rakentuvat neljän teeman ympärille:

  • kestävä kasvu,
  • puhdas siirtymä,
  • varautuminen ja kokonaisturvallisuus sekä
  • hyvinvointi ja yhdenvertaisuus.

Nämä teemat muodostavat viraston työn perustan, ohjaavat rahoituksen, kehittämistoimien ja verkostotyön suuntaamista alueiden tarpeisiin.

Elinvoimakeskus tuo alueelle sekä resursseja että asiantuntemusta — ja ennen kaikkea mahdollisuuden vahvistaa Pohjois-Suomen elinvoimaa pitkäjänteisesti ja yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.

Ylijohtaja Jaana Korhonen
Viestintäpäällikkö Tuula Taipaleenmäki

Sorateiden hoito osana koko maantieverkon liikennöitävyyden varmistamista

Nostot

Posted on by
Vastaus

Viime aikoina sorateiden hoito on saanut osakseen kritiikkiä julkisuudessa. Tässä kirjoituksessa avataan hoidon periaatteita ja taustoja.

Soratien kunnostusta Pyhäjärvellä. Kuva Eetu Vattulainen.

Suomessa on noin 27 000 kilometriä sorateitä, mikä on merkittävä osa maantieverkostoa. Kuitenkin liikennesuoritteesta vain noin 2 % tapahtuu sorateillä. Tämä tarkoittaa, että suurin osa liikenteestä kulkee päällystetyillä teillä, erityisesti vilkkailla pääväylillä ja taajamien läheisyydessä.

Tienpitäjän tehtävänä on huolehtia koko maantieverkon liikennöitävyydestä – myös harvaan liikennöidyistä sorateistä. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että veronmaksajien varoja käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hoitotoimenpiteitä kohdennetaan ensisijaisesti sinne, missä liikennettä on eniten ja missä vaikutukset ovat suurimmat.

Pääteiden kuntoon ja hoitoon tienkäyttäjät ovatkin pääosin tyytyväisiä. Sen sijaan vähäliikenteisen verkon kuntoon ja hoitoon ollaan tyytymättömämpiä. Mitä pohjoisempaan ja idemmäksi Suomessa mennään, sitä enemmän vähäliikenteisen maantieverkon merkitys korostuu. Vaihtoehtoisia kulkumuotoja ei ole, ja etäisyydet ovat pitkiä.

Nykyisessä rahoitustilanteessa ELY-keskus tienpitäjänä joutuu priorisoimaan maanteiden hoidon ja kunnostamisen resurssit tarkasti. Vähäliikenteisemmillä teillä joudutaan siksi sallimaan enemmän huonokuntoisuutta. Turvallinen liikkuminen varmistetaan kuitenkin kaikilla teillä.

Kuva: Päivi Hautaniemi.

Miten sorateitä hoidetaan?

Sorateiden hoito on ympärivuotista ja sääolosuhteista riippuvaista. Hoitotoimenpiteillä vaikutetaan tien pinnan kuntoon ja sitä kautta ajomukavuuteen ja turvallisuuteen. Keskeisiä toimenpiteitä ovat:

  • tien muotoilu, pinnan tasaus ja paikkaaminen
  • sorastus ja pölynsidonta
  • pintakelirikon ja routavaurioiden hoito
  • ojien ja rumpujen kunnossapito
  • niitto ja vesakon raivaus

Keväällä soratien sulaessa ollaan pitkälti säiden armoilla. Kelirikosta voi tulla lyhyt, mikäli sää on kuiva ja tuulinen. Sateisena keväänä kelirikkokaudella tiet voivat mennä erittäin huonoon kuntoon. Silloin teiden pahempaa vaurioitumista ehkäistään painorajoituksilla ja liikennöinnin katkeaminen pyritään välttämään lisäämällä murskeita pehmeimpiin kohtiin, jos tie kestää murskeen ajoa. Oikein huonossa tilanteessa ei auta muu kuin odotella suosiollisia säitä ja tien kuivumista. Tien rungossa oleva routa sulaa ja voi aiheuttaa arvaamattomia muutoksia tien muotoon, josta varoitellaan kelirikkomerkein, yleensä pitkälle kesäkuuhun. Kun pintakelirikkovaihe on ohi, tien pintakerros muotoillaan tasaiseksi ja oikeaan kaltevuuteen, ja pölyämistä ehkäistään suolalla.

Kesällä hoitotoimet riippuvat säästä. Kuivina kausina pölynsidontaa voidaan joutua uusimaan, ja sateet voivat aiheuttaa runsasta kuoppaisuutta, jolloin tarvitaan tasausta. Raskaita tasoituksia ei tehdä kuivaan aikaan, koska tien pinta ei silloin kiinteydy ja siitä seuraa pitkäksi aikaa pölyämis- ja irtokiviongelmaa. Kesällä tehdään myös niittoa, vesakon raivausta, ojien perkauksia ja rumpujen uusimista.

Syksyllä valmistaudutaan talveen tasaamalla tien pinta ja lisäämällä tarvittaessa mursketta. Ilmastonmuutoksen myötä pintakelirikko on yleistynyt syksyisin, ja sen torjuminen on tärkeää ennen pakkasten tuloa. Syksyisin suurin haaste on löytää tien tasaamiselle oikea hetki, sillä tietä ei voi tasata liian märkänä eikä juuri ennen sateita, ettei tie mene liejuiseksi. Myöskään jäistä tietä ei voi enää tasata. Aikaikkuna työlle on monesti hyvin lyhyt. Pahin syksyn skenaario on pitkälle marraskuulle venyvä talven tulo, jossa lämpötilat sahaavat nollan molemmin puolin ja tie on jatkuvasti märkänä. Silloin tielle syntyy kuoppia ja mahdollisuuksia tasaamiseen on vähän.

Sorateitä koskevat palautteet; kaikki huomioidaan, mutta vain osa johtaa toimenpiteisiin

Tienkäyttäjät antavat aktiivisesti palautetta maanteiden hoidosta. Hoitokaudella 1.10.2024-1.10.2025 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelta saatiin urakkaviestejä noin 12 500 kpl. Näistä noin 480 yhteydenottoa koski sorateiden hoitoa. Kaikki yhteydenotot käydään läpi, ja ne tarjoavat arvokasta tietoa tienpidon tilasta ja tienkäyttäjien kokemuksista. Kuitenkin vain osa palautteista johtaa konkreettisiin toimenpiteisiin, sillä kunnossapidon sopimuksissa määräytyvä laatutaso ei aina vastaa tienkäyttäjien odotuksia.

Yksi yleisimmistä sorateiden hoidon palautteiden aiheista on sorateiden epätasaisuus, kuoppaisuus, joka herättää huolta ja turhautumista. Kuoppaisuutta voi esiintyä ilman, että se automaattisesti tarkoittaa poikkeamaa kunnossapidon sopimuksessa määritellystä laatutasosta. Tämä aiheuttaa ristiriitaa tienkäyttäjien kokemusten ja kunnossapidon käytäntöjen välillä.

Myös tienpitäjälle, eli Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle osoitetaan palautteita ja toimenpide-ehdotuksia, jotka liittyvät mm. maanteiden hoitoluokitukseen ja hoidon laatuvaatimuksiin, nopeusrajoituksiin sekä tieverkon kehittämiseen ja investointien kohdentamiseen. Vuonna 2024 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelta saatiin noin 1 700 palautetta ja ehdotusta. Näistä noin 130 koski sorateiden hoitoa ja kuntoa.

Tienkäyttäjien yhteydenottoja vastaanotetaan siis kahdessa eri kanavassa: osa ohjautuu suoraan urakoitsijalle, osa taas ELY-keskukselle tilaajatehtävien hoitoon.

  • Urakoitsijalle suunnatut palautteet koskevat konkreettisia ja kiireellisiä kunnossapidon epäkohtia, kuten kuoppia, lanaustarvetta tai liukkautta. Palautteet ohjautuvat suoraan maanteiden hoidon urakoitsijoille.
  • Tilaajalle suunnatut palautteet ja toimenpide-ehdotukset liittyvät laajempiin ja pidemmän aikavälin kysymyksiin, kuten hoitoluokkiin, päällystämistarpeisiin tai liikenneturvallisuuteen sekä tieverkon kehittämiseen ja investointien kohdentamiseen. Näitä palautteita hyödynnetään esimerkiksi suunnittelussa.

Kuka pitää tiet kunnossa – ja miten tienkäyttäjä voi antaa palautetta?

ELY-keskukset hankkivat maanteiden kunnossapidon urakoitsijoilta laatuvastuullisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että ELY-keskus ja urakoitsija sopivat, missä kunnossa tien pitää olla, mutta eivät määrittele tarkasti, miten kunnossapito tulee suorittaa. Urakoitsija toteuttaa tienpidon parhaaksi katsomallaan tavalla.

Hoitourakoitsija tarkastaa alueensa soratiestön säännöllisesti ja tekee tarvittavat hoitotoimenpiteet laatutason säilyttämiseksi. Kelirikkoaikana pehmenneissä kohdissa sorateiden normaalit laatuvaatimukset eivät ole voimassa. ELY-keskusten maanteiden hoidon projektipäälliköt sekä erilliset pistokoevalvontakonsultit valvovat urakoitsijoiden toimia pistokokein. Laajan tieverkon takia ei jokaista tiejaksoa voida valvoa jatkuvasti paikan päällä.

Tienkäyttäjillä on mahdollisuus ilmoittaa tien kunnossa havaitsemistaan puutteista. Ilmoitukset välitetään tietä hoitavalle urakoitsijalle, joka ottaa ne huomioon hoitotoimenpiteitä kohdentaessaan. Ilmoitukset eivät kuitenkaan ole tilauksia, joiden mukaan urakoitsija automaattisesti ryhtyy välittömiin korjaustoimenpiteisiin. Tien kunnosta ja hoidosta saatuja palautteita hyödynnetään tienhoidon suunnittelussa sekä valvonnassa.

Tienpitäjänä haluamme olla avoimia ja kuunnella palautetta. Sorateiden hoito on osa maanteiden hoidon laajempaa kokonaisuutta, jossa pyritään palvelemaan koko yhteiskuntaa mahdollisimman tasapainoisesti ja vastuullisesti – määrärahojen puitteissa. Sorateiden hoito on tasapainottelua resurssien, sääolosuhteiden ja käyttäjäkokemusten välillä.

Liikenne ja infrastruktuuri,
kehittämispäällikkö Päivi Hautaniemi
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja
kunnossapitovastaava Joona Peltoniemi
Lapin ELY-keskus

Ilmoituksen tien liikennettä vaarantavasta huonosta kunnosta voi tehdä Tienkäyttäjän linjalle puh. 0200 2100 (auki 24/7).


Voit jättää viestin
Palauteväylä-palvelussa osoitteessa:
www.palautevayla.fi


Fintraffic Mobiili -sovelluksen
avulla voit helposti ilmoittaa tien kuntoon liittyvistä havainnoista. Voit myös antaa yleisempää palautetta tai tehdä toimenpide-ehdotuksen. Sovellus tarjoaa myös ajantasaiset tiedot mm. kelikameroista, tietöistä, ruuhkista ja ajokelistä. Lataa Fintraffic Mobiili maksutta sovelluskaupasta.

Hyvää yrittäjän päivää!

Nostot

Posted on by
Vastaus

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoitusyksikkö onnittelee yrittäjiä merkkipäivän johdosta. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on tukenut vuosien varrella useita tuhansia yrittäjiä ja edistänyt heidän kehittämistään ja investointejaan neuvoen, sparraten ja avustuksia myöntäen.

Kuumailmapalloja sinisellä taivaalla, blogiteksti sekä ELY-keskuksen ja Euroopan unionin osarahoittama -logot.

Työ yrittäjyyden edistämiseksi jatkuu entistä vahvempana tulevissa elinvoimakeskuksissa, jotka aloittavat toimintansa 1.1.2026. Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen toimialueena tulee olemaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat. Pohjois-Suomen elinvoimakeskus myöntää yrityksen kehittämisavustusta myös Lapin maakunnassa toimiville yrityksille samaan tapaan kuin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoitusyksikkö nytkin tekee. Avustusmuodot eivät muutu elinvoimakeskusten perustamisen myötä, mutta neuvontaan, sijoittumiseen ja investointien edistämiseen panostetaan jatkossa enemmän.

Kuluva syksy on rahoitusyksikössä työn täyteinen. Elinvoimakeskuksen rakentamisen lisäksi valtioneuvosto tulee päättämään kuluvan vuoden aikana komission antaman ReArm Europe -ehdotuksen käyttöönotosta. Mikäli ehdotus otetaan käyttöön, tulee nykyinen Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma laajenemaan kahdelle uudella toimintalinjalla, jotka kohdistuvat puolustusteollisuuden kapasiteetin vahvistamiseen ja sotilaallisen liikkuvuuden edistämiseen. Ohjelman kokonaiskehys ei muutu, jolloin määrärahat otettaisiin nykyisistä toimintalinjoista. Käytännössä se tarkoittaisi määrärahojen merkittävän pienemisen johdosta entistä tarkempia ja tiukempia linjauksia avustuksen myöntämiseen ja mahdollisesti määräaikaisten hakujen lisääntymiseen. Määrärahat ovat pilkkoutuneet tällä hetkellä EAKR:ssä kuuteen erityistavoitteeseen ja lisäksi JTF-ohjelmaan eli yhteensä seitsemään osaan. Määrärahojen vähentyessä suurien investointien rahoittaminen ohjelmakauden loppupuolella on aiempaa huomattavasti haasteellisempaa.

Kehotammekin yrityksiä käynnistämään suunnitelmissa olevat hankkeet nopeasti ja hyödyntämään avoinna olevia hakuja. Kasvun Kiitorata ja Pk-yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä uuden teknologian hyödyntämisen -haut päättyvät 26.9.2025. Jatkuvat yritystukihaut päättyvät puolestaan poikkeuksellisesti jo marraskuun lopussa. Meillä ei ole vielä tiedossa, miten pian saamme ensi vuonna uudet haut auki. Hakukatko on joka tapauksessa tavanomaista pidempi. Muistathan ottaa yhteyttä yritysasiantuntijaan ja käydä etukäteiskeskustelut ennen hakemuksen lähettämistä!

Euroopan komissio on julkaissut budjettiesityksen monivuotiseksi rahoituskehykseksi 2028–2034. Rahoitusyksikkö ja tuleva Pohjois-Suomen elinvoimakeskus ovat tiiviisti mukana uuden rahoituskauden valmistelussa, jotta meillä olisi tulevaisuudessakin mahdollisuus tukea alueemme yrittäjiä.

Kiireisestä syksystä huolimatta olemme teitä yrittäjiä varten ja haluamme aidosti edistää yritystenne kasvua ja kansainvälistymistä.

Rahoitusyksikön päällikkö Pasi Loukasmäki
Johtava yritysrahoitusasiantuntija Anne Pulkkinen

Lisätietoa:

Kesän tietyöt käynnissä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa

Nostot

Posted on by
Vastaus

Kesän tietyöt ovat täydessä vauhdissa Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Maanteillä tehdään päällystystöitä, siltoja uusitaan ja korjataan sekä investointihankkeita viedään eteenpäin. Työmaiden kohdalla liikennettä ohjataan varoitusmerkein ja nopeuksia alennetaan sekä liikenneturvallisuuden että työturvallisuuden varmistamiseksi. Tienpitäjä toivoo tienkäyttäjiltä malttia työmaiden kohdalla – kaikki työ tähtää liikkumisolosuhteiden parantamiseen!

Päällystystöitä ja siltojen kunnostusta

Eduskunta on myöntänyt lisärahoitusta korjausvelan kasvun hillitsemiseksi myös tälle vuodelle. Painopiste on edelleen päällysteiden uusimisessa, mutta osa rahoituksesta kohdistuu myös huonokuntoisten siltojen korjaukseen. Tänä kesänä päällystetään noin 320 kilometriä maanteitä, joista noin 30 km on jalankulku- ja pyöräilyväyliä. Tänäkin vuonna pystymme päällystämään kaikkein vilkkaimman verkon osan lisäksi myös paljon keskivilkasta tiestöä, ja saamme tehtyä muutamia rakenteen parantamiskohteita vähäliikenteisemmällä tieverkolla.

Korjausvelkarahoituksen turvin pääsemme tänä vuonna korjaamaan myös pintaa syvemmältä – se tarkoittaa, että pelkän asfaltin uusimisen lisäksi on muutamissa kohteissa mahdollisuus parantaa myös tien rakenteita. Myös siltojen kunto-ongelmat ovat usein näkymättömissä: ne eivät välttämättä näy tienkäyttäjälle päällepäin, mutta vaativat silti toimenpiteitä turvallisuuden ja pitkäikäisyyden varmistamiseksi.

Siltoja uusitaan ja korjataan

Valtatielle 4 Iin Kuivaniemellä rakennetaan kokonaan uusi silta. Uusi silta on pidempi ja leveämpi kuin nykyinen, ja siihen tulee nelimetrinen jalankulku- ja pyöräilyväylä. Työmaan kohdalla liikenne ohjataan kiertotielle. Valmista on syksyllä 2026.

Autoliikennettä sillan kiertotiellä.
Kuivajoen sillan kiertotie valtatiellä 4 Iissä. Kuva Henri Maarala.

Hyrynsalmella on käynnissä Tiikkajansalmen sillan kaksivuotinen peruskorjaus. Silta korjataan kaista kerrallaan ja liikenne ohjataan liikennevalo-ohjauksella yhdelle kaistalle.

Tiikkajansalmen silta, kannen muotovalu 21.5.2025. Kuva Henri Maarala.

Lisäksi vesistösiltoja korjataan Nivalassa ja Pyhäjärvellä ja kahdeksan huonokuntoista putkisiltaa uusitaan eri puolilla aluetta. Ylläpidollisia siltatöitä tehdään noin 20–30 kohteessa.

Turpeenojan putkisilta Siikajoella, uusien putkien asennusta 10.6.2025. Kuva Juha Typpö.

Maanteillä tehdään myös muita parannustöitä. Jalankulku- ja pyöräilyväyliä rakennetaan Oulaisiin ja Kalajoelle. Oulussa parannetaan liittymäjärjestelyjä ja rakennetaan alikulkuja Oulun seudun MAL-sopimuksen mukaisesti valtatiellä 20 Purontien kohdalla ja valtatiellä 22 Pikkaralassa. Kalajoella tehdään liittymäjärjestelyjä valtatiellä 8 osin EAKR-rahoituksella ja Vaalassa uusitaan rumpuja Nuojuankoskentiellä.

Muita parannustöitä

Valtatie 22, Pikkarala, Oulu, liittymäjärjestelyt ja alikulku: 20.5.2025 kiertotie ja 9.6.2025 alikulun peruslaatan valu. Kuvat Harri Hoppula.

Valtatiellä 8 Kalajoella parannetaan Satamatien liittymää erikoiskuljetusten tarpeisiin, kuva Janne Sundqvist 3.6.2025. Lisäksi rakennetaan jalankulku- ja pyöräilyväylää (EAKR) sekä korjataan valtatien kiertoliittymiä, kuva Juha Typpö 2.6.2025.

Risto Leppänen
Johtaja, liikenne ja infrastruktuuri
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Henkilökuva.

Tieliikenteen onnettomuuksien määrä jatkaa laskuaan Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa

Nostot

Posted on by
Vastaus
Kuva: Santeri Nevalainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

Liikenneturvallisuustyötä ohjaavat Suomessa kansalliset ja Euroopan Unionin tavoitteet. Kansallisen liikenneturvallisuusstrategian visiona on, että kaikki liikennemuodot ovat vuoteen 2050 mennessä niin turvallisia, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Suomi on myös sitoutunut muiden EU-maiden kanssa tavoittelemaan tieliikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten vähentämistä puolella vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tämä välitavoite ohjaa liikenneturvallisuustyötä kohti vuoden 2050 nollavisiota.

Kuolemaan johtaneiden tieliikenneonnettomuuksien määrä on nykyisin murto-osa 1970-luvun huippuvuosista. Suomessa kuoli tieliikenteessä vuonna 2024 ennakkotietojen mukaan 176 ihmistä, kun viitisenkymmentä vuotta sitten kuolleita oli yli tuhat vuosittain. Maanteiden liikenneonnettomuustilastojen valossa liikenneturvallisuus on kehittynyt myös Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa myönteiseen suuntaan. Pohjois-Pohjanmaalla tapahtui vuonna 2024 ennakkotietojen mukaan 153 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta, kun kymmenen vuotta sitten luku oli vielä 351. Kainuussa onnettomuudet ovat kymmenessä vuodessa vähentyneet puolella, määrän ollessa viime vuonna 40. Suhteutettuna 100 000 asukkaaseen onnettomuusmäärät ovat viimeisen viiden vuoden aikana pysyneet Pohjois-Pohjanmaalla koko maata pienempinä, mutta Kainuussa määrät ovat pääsääntöisesti olleet koko maata korkeammat.

Infografiikka.
Kuva 1. Henkilövahinkoon johtaneet tieliikenneonnettomuudet Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa v. 2015–2024.

Infografiikka.
Kuva 2. Henkilövahinkoon johtaneet tieliikenneonnettomuudet / 100 000 asukasta koko maassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa v. 2020–2024.

Vuonna 2024 Pohjois-Pohjanmaalla tapahtui ennakkotietojen mukaan 12 kuolemaan johtanutta tieliikenteen onnettomuutta, joissa kuoli 12 ihmistä. Onnettomuuksien määrä on selkeästi laskenut vuosista 2021–2022, jolloin kyseisiä onnettomuuksia sattui 19 ja 17 kappaletta. Kainuussa kuolemaan johtavia tieliikenneonnettomuuksia on tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana 2–6 kappaletta vuosittain. Viime vuonna Kainuussa kuoli liikenteessä ennakkotietojen mukaan viisi ihmistä.

Infografiikka.
Kuva 3. Kuolemaan johtaneet tieliikenteen onnettomuudet Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa vuosina 2020–2024.

Lasten liikennekuolemia ja -loukkaantumisia edellisvuosia enemmän ‒ Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa tilanne koko maata parempi

Vuosi 2024 oli synkkä lasten liikennekuolemien suhteen Suomessa. Koko maassa kuoli ennakkotietojen mukaan yhdeksän alle 15-vuotiasta lasta. Määrä on korkein sitten vuoden 2016. Vastaava kehitys ei näy Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, missä ei ole kuollut liikenteessä yhtään 0–14-vuotiasta lasta viimeisen kahden vuoden aikana.

Viimeisen viiden vuoden aikana Suomessa on kuollut tai loukkaantunut tieliikenteessä noin viisi 0–14-vuotiasta lasta 100 000 asukkaan joukosta. Pääsääntöisesti tilanne on Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa ollut koko maata parempi. Ennakkotietojen mukaan viime vuonna lasten tieliikenne-kuolemien ja -loukkaantumisten määrä 100 000 asukkaaseen suhteutettuna oli Pohjois-Pohjanmaalla selkeästi edellisvuosia alhaisempi (2,2 lasta / 100 000 asukasta). Kainuussakin lasten henkilövahinkojen määrä on laskenut huomattavasti viiden vuoden takaisesta (2,9 lasta / 100 000 asukasta).

Infografiikka.
Kuva 4. Tieliikenteen henkilövahingot 0–14-vuotiaissa / 100 000 asukasta koko maassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa v. 2020–2024.

Onnettomuuksia tapahtuu Pohjois-Pohjanmaalla eniten marraskuussa ja useimmin nuorille

Onnettomuusaltteimmat kuukaudet vuonna 2024 Pohjois-Pohjanmaalla olivat marraskuu (14 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta) ja heinäkuu (12 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta). Marraskuussa onnettomuuksien määrää selittävät huonot keliolosuhteet, kuten pimeys ja liukkaus, kun taas heinäkuussa lomakautena tyypillisesti liikutaan enemmän, ja valoisissa hyvissä olosuhteissa ajonopeudetkin usein kasvavat. Kainuussa eniten henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia maanteillä tapahtui elokuussa (5 kpl).

Infografiikka.
Kuva 5. Maanteiden henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet kuukausittain Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa vuonna 2024.

Liikenteessä nuorten kuljettajien (15–24-vuotiaiden) kuolemanriski on kaksin-kolminkertainen koko väestöön verrattuna. Viimeisen kolmen vuoden aikana Suomessa kuoli liikenteessä keskimäärin 37 ja loukkaantui lähes 1100 nuorta vuosittain. Hyvää kehitystä on tapahtunut, sillä 15–24-vuotiaiden liikennekuolemat ovat vähentyneet kolmanneksella viimeisen kymmenen vuoden aikana ja loukkaantumisten määrä on puolittunut. (Lähde: Liikenneturva)

Nuoria on väestöstä vain noin 11 prosenttia, mutta he ovat muihin ikäryhmiin verrattuna yliedustettuina liikenneonnettomuustilastoissa. Ennakkotietojen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla kuoli tai loukkaantui viime vuonna 78 ja Kainuussa 11 nuorta. Suuremmissa ikäluokissa henkilövahinkojen määrät ovat huomattavasti pienempiä.

Infografiikka.
Kuva 6. Tieliikenneonnettomuuksien henkilövahingot ikäryhmittäin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa v. 2024.

Jalankulun ja polkupyöräilyn liikenneonnettomuuksien määrä kasvoi niin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa kuin koko maassakin

Henkilövahinkoon johtaneita jalankulun ja polkupyöräilyn onnettomuuksia tapahtuu Suomessa noin 800–900 kappaletta vuosittain. Onnettomuuksien määrä on laskenut vuosina 2020–2023, mutta viime vuonna ennakkotietojen mukaan onnettomuuksia tapahtui edeltäviä kolmea vuotta enemmän. Pohjois-Pohjanmaalla jalankulun ja polkupyöräilyn onnettomuusmäärä on ollut kasvussa viimeisen viiden vuoden ajan. Vuonna 2020 onnettomuuksia tapahtui 40 kappaletta, kun taas viime vuonna niitä tapahtui ennakkotietojen mukaan 60 kappaletta. Kainuussa jalankulun ja polkupyöräilyn henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrässä palattiin laskevan kehityksen jälkeen viime vuonna takaisin vuoden 2020 tasolle, jolloin onnettomuuksia tapahtui yhdeksän kappaletta.

Suomessa tapahtuu kuolemaan tai loukkaantumiseen johtavia jalankulun ja polkupyöräilyn liikenneonnettomuuksia vuosittain noin 15 kappaletta jokaista 100 000 asukasta kohti. Pohjois-Pohjanmaalla vastaava määrä on viimeisen viiden vuoden aikana ollut pääsääntöisesti hieman koko maata alempi (10–15 kappaletta). Kainuussa tilanne on parempi, sillä 100 000 asukkaaseen suhteutettuna siellä on viimeisen viiden vuoden aikana tapahtunut jalankulun ja polkupyöräilyn henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia selkeästi koko maata vähemmän (8–13 kappaletta).

Infografiikka.
Kuva 7. Henkilövahinkoon johtaneet jalankulun ja polkupyöräilyn onnettomuudet / 100 000 asukasta koko maassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa v. 2020–2024.


Merja Vaaramaa, liikenneturvallisuusasiantuntija
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Henkilökuva.

Rahoitusyksikön joulutervehdys 

Nostot

Posted on by
Vastaus
Sinisessä hämärässä jouluisia valoja ja tähtinauhaa lumella.

Saamme laskeutua piakkoin joulun rauhaan ja juhlistaa vuoden 2025 alkamista. Haluamme kiittää kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta!

Vuonna 2024 rakennerahastojen toiminta on ollut täydessä vauhdissa ja kuluva ohjelmakausi 2021–2027 on ylittänyt jo puolen välin. Kuluneena vuonna on kaikkien käytettävissä olevien rahoitusinstrumenttien avulla vahvistettu Pohjois-Suomen elinvoimaa monipuolisesti. Yritystuista ja ESR-kehittämisrahoituksesta on tehty merkittävä määrä rahoituspäätöksiä. Ympäristö- ja infrarahoituksilla on voitu edesauttaa mm. entisten turvetuotantoalueiden ennallistamista ja liikenteellisten haasteiden ratkeamista.

Yritysrahoitus 

Kuvituskuva.

Yritysrahoituksen osalta on saatu purettua hakemusruuhkat ja uusien hakemusten käsittelyyn päästään nyt huomattavasti nopeammin kuin viime vuonna. Kuluvana vuonna avustuksia on myönnetty EAKR- ja JTF-rahastoista koko Pohjois-Suomeen yhteensä noin 54 miljoonaa euroa, josta Pohjois-Pohjanmaalle 25 miljoonaa euroa, Lappiin 23 miljoonaa euroa ja Kainuuseen 5 miljoonaa euroa. Päätöksiä on tehty yhteensä 272 kappaletta.

Määrärahoja on ollut käytössä ennätysmäärä vuosina 2023–2024 ja niitä siirtyy ensi vuodelle arviolta 18 milj. € Pohjois-Pohjanmaalle, 5 milj. € Lappiin ja 1 milj. € Kainuuseen. Uusia määrärahoja saadaan Pohjois-Pohjanmaalle 14,6 milj. €, Lappiin 12,5 milj. € ja Kainuuseen 4,4 milj. €. Rahoitusta on edelleen hyvin käytettävissä, mutta erityisesti isommista investointihankkeista kannattaa keskustelut käynnistää hyvissä ajoin yritysasiantuntijoidemme kanssa.

Vuonna 2025 pääpaino on EAKR-rahoituksessa, johon avataan tammikuussa jatkuva haku koko Pohjois-Suomeen. Pohjois-Pohjanmaalla JTF-rahoitusta on muita maakuntia enemmän käytössä, joten se avataan vielä jatkuvana hakuna. Lapissa JTF-haku avataan määräaikaisena ja se kohdistetaan ympärivuotisen matkailun kehittämiseen erityisesti ohjelmapalveluyritysten toimintojen kehittämiseksi. Matkailualan toimijoita halutaan haastaa toteuttamaan innovatiivisia hankkeita, joiden avulla voidaan uudistaa matkailualaa, kehittää uusia tuotteita ja palveluja tai ratkaista matkailun haasteita ja lieveilmiöitä.

Vuonna 2025 painopisteenä ovat erityisesti tutkimus- ja kehittämishankkeet, joille avataan erillinen määräaikaisen haku tammikuussa. Rahoitettavissa hankkeissa yritys voi kehittää uusia tuotteita, palveluita, materiaaleja, valmistaa prototyyppejä tai kehittää tuotantomenetelmiä. Hankkeissa yritys voi ostaa myös tutkimuspalveluita tai investoida uusimpaan teknologiaan.

Yrityksillä on nyt erinomainen mahdollisuus suunnata katse tulevaan ja panostaa tutkimuksen hyödyntämiseen!  Yritysasiantuntijamme keskustelevat mielellään uusista hankkeista etukäteen, joten otathan yhteyttä meihin. Järjestämme 16.1.2025 kello 15–16 Teamsillä infotilaisuuden vuoden 2025 painotuksista ja hauista.

ESR-kehittämishankkeet 

Kuvituskuva.

ESR-rahoituksen kysyntä on jatkunut vilkkaana vuoden 2024 aikana: hakemuksia on saatu paljon sekä alueosiossa että valtakunnallisissa teemoissa. Myös oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) osaamista ja työllisyyttä edistävä hankerahoitus on saatu hyvin käyntiin.  Vuoden aikana ESR-tyyppisiä hankkeita on rahoitettu yhteensä noin 36,1 milj. € arvosta. Rahoituksesta kohdentui noin 10,8 milj. € Pohjois-Pohjanmaalle, 7,6 milj. € Lappiin, 4,6 milj. € Kainuuseen sekä 0,9 milj. € ylimaakunnallisiin hankkeisiin. Lisäksi valtakunnallisia työelämän kehittämisen ja jatkuvan oppimisen teemoja on rahoitettu yhteensä noin 12,2 milj. € arvosta.

Kaikkiaan Pohjois-Suomessa on käynnistynyt paljon erilaisia ESR-kehittämishankkeita, jotka vastaavat hyvin ajankohtaisiin tarpeisiin. Vuoden 2024 aikana on rahoitettu hankkeita mm. uusiutuvan energian, tekoälyn, digitaalisten taitojen ja vastuullisen liiketoiminnan osaamiseen liittyen. Hankkeilla kehitetään myös matkailuosaamista ja matalan kynnyksen palveluja vieraskielisten asettautumisen, kotoutumisen sekä työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaannon parantamiseksi.

Toisaalta hankkeita suuntautuu nuorten hyvinvointiin ja sote-alan alan osaamisen kehittämiseen. Useassa hankkeessa hyödynnetään ja kehitetään kulttuurin keinoja työllisyyden ja osallisuuden parantamisessa. Myös lastensuojelun palveluiden kehittämisen toimintalinja on saatu käyntiin vuoden 2024 aikana.

Pohjois-Suomen toimijat ovat hyvin mukana myös Työelämän kehittämisen ja Jatkuvan oppimisen valtakunnallisissa teemoissa.

Tähän mennessä rahoitetuilla ESR-hankkeilla tavoitellaan laasti osallistujia:

  • 9 781 työtöntä henkilöä
  • 5 889 osallistuvaa yritystä
  • 17 878 työssä olevaa henkilöä
  • 2 748 työmarkkinoiden ulkopuolella olevaa henkilöä

Tulevan vuoden 2025 aikana hankkeiden rahoitus jatkuu vilkkaana. Vuoden alkupuolella tehdään päätökset loppuvuodesta 2024 saapuneisiin hakemuksiin. Lisäksi käynnistetään uusia hankehakuja sekä alueosion ESR:stä että valtakunnallista teemoista. ESR-hankehaku työllisyyteen ja osallisuuteen toteutetaan 16.1.–27.3.2025. JTF-rahoituksessa (osaaminen ja työllisyys) on käynnissä jatkuva haku syyskuun loppuun saakka.

Ajankohtaisiin, hyvin valmisteltuihin kehittämishankkeisiin on siis vielä hyvin rahoitusta haettavissa.

Ympäristö- ja ennallistamishankkeet 

Kuvituskuva.

JTF-rahoituksella voidaan tukea myös turvetuotannosta poistuneiden alueiden ennallistamista ympäristö- ja päästövaikutusten vähentämiseksi. Ennallistamiseen ja muuhun ympäristöpainotteisten hankkeiden tukemiseen vuoden 2024 aikana on suunnattu alueellista rahoitusta noin 3,5 milj. €. Lisäksi valtakunnallisissa vihreän siirtymän teemoissa on saatu paljon hakemuksia, joihin saadaan päätökset vuoden 2025 alkupuolella.

Infrahankkeet  

Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin uusiin infrahankkeisiin on myönnetty rahoitusta vuonna 2024 yhteensä noin 4,6 milj. €, josta kohdistuu Pohjois-Pohjanmaalle 1,9 milj. € ja Lappiin 2,7 milj. €. Hankkeilla on tuettu tuotannollisten ja matkailuyritysten saavutettavuutta sekä liikenneturvallisuutta kohdealueilla. Seuraava hankkeiden haku aukeaa helmikuussa 2025.

Uudet hankehaut tuovat monia mahdollisuuksia Pohjois-Suomen kehittämiseen! 

Rauhallista joulun aikaa ja kehittämisintoa vuodelle 2025! 
Terveisin Pasi Loukasmäki, Riitta Ilola ja Anne Pulkkinen
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoitusyksikkö 

ELY-keskuksen ja Euroopan unionin osarahoittama -logot.

JTF-rahoitus vauhdittaa turvetuotantoalueiden ennallistamista ja uutta osaamista

Nostot

Posted on by
Vastaus

Euroopan unioni rahoittaa Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF-rahasto, Just Transition Fund) turvetuotannosta poistuvien soiden ennallistamista ja uusia tapoja jälkikäyttöön. Ennallistamisen tavoitteena on parantaa vesistöjen tilaa, vähentää hiilidioksidipäästöjä ja lisätä luonnon monimuotoisuutta, ja sitä kautta hillitä ilmastonmuutosta. Pohjois-Suomessa on tällä hetkellä käynnissä kuusi JTF-ennallistamishanketta.

Hankkeissa ennallistetaan kosteikoiksi 14 entistä turvetuotantoaluetta, yhteensä 459,7 ha. Määrä voi tuntua isolta, mutta niin ovat tavoitteetkin: JTF-ennallistamistuella on tarkoitus muuttaa 3700 ha Pohjois-Suomen turvesoita mm. monimuotoisiksi kosteikoiksi ja soiksi. Tämän lisäksi on käynnissä kolme tutkimukseen, neuvontaan ja aktivointiin painottuvaa JTF-hanketta.

Ennallistamishankkeita toteuttavat Metsähallitus, Suomen Riistanhoito-säätiö, Luonnonperintösäätiö yhdessä John Nurmisen säätiön kanssa sekä Oulun kaupunki, Kokkolan Energia ja Forest Holding Finland Ky. Pyysimme kuulumisia hanketoteuttajilta ja saimmekin niitä runsaasti!

Kartalle on merkitty 14 Pohjois-Suomen ennallistamishanketta kuntien alueilla.
JTF-ennallistamishankkeet ja niiden toteuttajat. Kartta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

Suokeidas-hanke ennallistaa soistamalla

Luonnonperintösäätiön ja John Nurmisen säätiön Suokeidas-yhteishankkeessa ennallistetaan Ranualla kaksi entistä Turveruukki Oy:n tuotantoaluetta. Karsikkosuon (numero 2. kartalla) ja Raakunsuon (1) ennallistaminen tapahtuu vettämällä, eli patoamalla ojia, mikä nostaa pohjaveden pinnan tasoa ja mahdollistaa suokasvillisuuden palautumisen alueelle. John Nurmisen Säätiö vastaa ennallistamisen toteuttamisesta, ja Luonnonperintösäätiö hankkii alueet omistukseensa ja varmistaa niiden pysyvän suojelun. Turvetuotantoalueiden maahankinta saatiin kesän aikana päätökseen ja lisäalueiden kartoitus on jo käynnissä. Lisäksi ennallistamissuunnitelman laadinta on aloitettu, ja se päästään toteuttamaan viimeistään syksyllä 2025.

Kasvillisuutta ja vettä entisellä turvetuotantoalueella.
Karsikkosuo kesäkuussa 2024 ennen ennallistamistoimenpiteitä. Kuva: Anna Saarentaus.

Oulun kaupunki pilotoi turvetuotantoalueiden ennallistamisen toimintamallia

Oulun kaupungin vetämä Tupas-hankkeen kohdealueet ovat Sanginjoen valuma-alueen Turvesuo, Miehonsuo ja Haarasuo sekä Iijoen valuma-alueen Ahvensuo. Hankkeen tavoitteena on tuottaa toimintamalli turvetuotannosta palautuvien alueiden ennallistamiseen ja kestävän jatkokäytön suunnitteluun ja toteutukseen. Hankkeen ensimmäisessä osassa ennallistetaan Turvesuo, jonne rakennetaan syksyn 2024 aikana noin 15 ha kosteikko. Hankkeessa toteutettavat ennallistamiskohteet toimivat tutkimuskohteina ilmastopäästöjen, vesistövaikutusten ja luonnon biodiversiteetin palautumisen osalta. Hankkeessa tuotetaan myös tietoa turvetuotannon historiasta, tapahtuvasta rakennemuutoksesta, nykyisestä ennallistamisvaiheesta sekä kestävästä jatkokäytöstä. Materiaali suunnataan koulujen, oppilaitosten, alueella matkailevien, sidosryhmien ja kaikkien kuntalaisten käyttöön.

Ilmakuvassa Turvesuolle rakennettu kosteikko.
Turvesuo kesäkuussa 2024. Kuva: Oulun kaupunki.

Iso-Lamminnevalle suunnitteilla kosteikko

Forest Holding Finland Ky:n hankkeessa ennallistetaan Iso-Lamminneva, joka sijaitsee Kärsämäellä. Hankkeessa on edetty suunnittelijan valintaan, joka on alan kokenut toimija Kosteikkomaailma Oy. Toteuttamissuunnitelma laadittiin maastossa esisuunnitelman pohjalta, toki hyödyntäen valmiita paikkatietoaineistoja kuten korkeus, virtaama- ja valuma-aluemalleja. Suunnitelman laadinnan yhteydessä huomasimme, että alueelle on mahdollista toteuttaa hieman alkuperäistä suurempi kosteikko. Korkeusvaihtelun perusteella tulemme jakamaan kosteikon neljään eri osa-alueeseen, tavoitteena yhteensä 16 hehtaaria.

Ilmakuva entisestä turvetuotantoalueesta.
Kärsämäen Iso-Lamminnevan lounaispuolta kesällä 2024. Kuva: Juha Siekkinen, Kosteikkomaailma Oy.

Puronnevan turvetuotantoalueen istutetaan rahkasammalta

Ennallistamisalueen yksityiskohtainen suunnitelma valmistui alkukesästä 2024. Alueen jälkikäyttömuodoksi valittiin vesittäminen kosteikoksi. Hankealueelle päätettiin istuttaa rahkasammaletta noin 17,4 hehtaarin soistettavalle alueelle. Rahkasammalen viljelyn onnistumiseksi keväällä 2024 toteutettiin lohkolla 5 pienimuotoinen rahkasammaleen istutuskokeilu. Patopenkereitä alettiin rakentaa keväällä 2024 ja ne valmistuivat toukokuussa. Alueet odottavat nyt ulkopuolisten vesien ohjaamista lohkoille. Kuivaksi jääville patopenkereille kylvettiin kasvittumisen nopeuttamiseksi niittysiemenseosta, joka sisälsi sekä yksivuotisia, että monivuotisia niittykasvilajeja sekä osmankäämiä.

Entisellä turvetuotantoalueella on vettä ja maapenkereitä.
Patopenkereitä Puronnevan entisellä turvetuotantoalueella, Sievi. Kuva: Kokkolan energia Oy.

ENARI tutkii turvetuotantoalueiden ennallistamisen vaikutuksia

ENARI-hankkeessa tavoitteena on arvioida turvetuotannosta poistuneiden alueiden ennallistamisen ja vettämisen ympäristövaikutuksia. Vaikutuksia arvioidaan alueiden kasvihuonekaasumittausten ja kasvillisuusmuutosten seurannalla. Lisäksi tarkastellaan ennallistamisen ja vettämisen vaikutuksia alueiden alapuolisten vesistöjen ekologiseen tilaan esimerkiksi veden laadun, vesistön päällyslevien, vesimikrobien ja pohjaeläimistön seurannan avulla.

ENARI-hanke on käynnistynyt toukokuun alussa. Hankkeeseen on valittu 20 seurantakohdetta, jotka ovat erilaisissa ennallistamisen vaiheissa. Ensimmäiset kasvihuonekaasumittaukset, kasvillisuusinventoinnit sekä dronekuvaukset on näillä neljällä kohteella tehty. Kaikkien 20 kohteen alapuolisissa vesistöissä tehdään elo-syyskuun vaihteessa biologiseen seurantaan keskittyvä näytteenottokierros. ENARI-hanketta tekevät yhteistyössä Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja Oulun yliopisto.

Entisellä turvetuotantoalueella on mittausrakenteita.
Kasvihuonekaasujen mittauspaikkoja Joutsensuon entisellä turvetuotantoalueella. Kuva: Miro Kankare, Luonnonvarakeskus.

Turpo vauhdittaa turvetuotannosta poistuvien alueiden ennallistamista ja erilaisia jatkokäyttömuotoja

Turvetuotannosta poistuvia tai poistuneita alueita Pudasjärven ja Iin alueella on yhteensä noin 4000 ha. Hankkeessa lisätään maanomistajien tietoutta eri jälkikäyttömuodoista ja pyritään tuomaan innovatiivisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja juuri heidän omistamalleen alueelle räätälöitynä. Hanke luo yhteyksiä toimijoiden välille ja tuottaa kohdekohtaisen esityksen mahdollisiksi jatkotoimenpiteiksi. Lisäksi tavoite on laatia vähintään viidelle kohteelle alustavat jälkikäyttösuunnitelmat. Kesän aikana turvetuotantoalueita on kartoitettu maastokäynneillä ja kohteista tehdään jälkikäytön suunnittelua helpottavia infokortteja. Maanomistajia ja turvetuotannon toimijoita on haastateltu ja hanke on esillä alueiden kylätapahtumissa kontaktoimassa maanomistajia sekä tiedottamassa kyläläisiä. Turpo-hanketta toteuttaa Iin Micropolis ja Pudasjärven kaupunki.

Entinen turvetuotantosuo ja tupasvilloja.
Pudasjärven Haukkasuo, jolta turvetuotanto on päättynyt vuonna 2020. Kuva: Turpo-hanke.

Uula kouluttaa uutta osaamista

Uula-hankkeen tavoitteena on tuoda uusia työvälineitä ja palveluita työllisyyden kasvuun ja uuden osaamisen hankkimismahdollisuuksia vihreän siirtymän aloille ja erityisesti turvetoimialan toimijoiden murrokseen Pohjois-Pohjanmaalla. Hankkeessa toteutetaan Ennallistamisen- ja turvetuotantoalueiden jälkikäytön koulutuksia syksyn 2024 ja kevään 2025 aikana. Syyskuussa on alkamassa kaksi maksutonta koulutusta turve- ja sen liitännäisalojen toimijoille, metsä- ja maarakennusalojen toimijoille ja opiskelijoille sekä luonnonhoitotöitä suunnitteleville. Koulutuksiin ilmoittaudutaan sähköisesti: Uula – uutta osaamista vihreän siirtymän aloille (osao.fi).

Hankkeen koordinaattorina toimii Koulutuskuntayhtymä OSAO. Ryhmähankkeen muut osatoteuttajat ovat Oulun Ammattikorkeakoulu, Oulun Yliopisto ja Koillis-Suomen Aikuiskoulutus.

Uusien JTF-hankkeiden hakuaikaa jatketaan vuodelle 2025

Ennallistamiseen on varattu Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta n. 8,8 miljoonaa euroa. Myöntövaltuuksia on vielä reilusti jäljellä kaikissa pohjoisen maakunnissa: Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Hakijana voivat olla kunnat, kuntayhtymät, kehitysyhtiöt ja muut julkiset organisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yritykset, yhdistykset ja säätiöt. Hakemusta varten tarvitaan huolellisesti tehty ennakkosuunnitelma ja kustannusarvio. Hankkeet voivat olla myös ylimaakunnallisia.

Jatkuva hankehaku on käynnissä. Hakemukset otetaan kootusti käsittelyyn ja seuraavana ovat vuorossa 16.12.2024 mennessä jätetyt hakemukset, jotka otetaan viranomaiskäsittelyyn seuraavana arkipäivänä. Hakua jatketaan vuoden 2025 puolelle. Hankkeilla on toteutusaikaa ohjelmakauden loppuun asti.

Teksti:
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoitusasiantuntijat Tanja Jylänki, Paula Alho ja Verna Piirainen sekä hanketoteuttajat.

Lisätietoja

Toimintaa ja tuloksia Pohjois-Suomesta. Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027. ELY-keskuksen ja Euroopan unionin osarahoittama -logot.

Voinko minä vaikuttaa turvallisuuteen liikenteessä?

Nostot

Posted on by
Vastaus

Kuinka turvalliseksi koet olosi liikenteessä? Entä kuinka turvallisena kuljettajana pidät itseäsi? Suomessa tapahtuu vuosittain yli kolme tuhatta tieliikenneonnettomuutta, jotka johtavat loukkaantumiseen tai kuolemaan. Nämä luvut ovat poliisin tietoon tulleita onnettomuuksia eli todellinen lukumäärä on tätäkin suurempi. Noin puolet henkilövahinkoon johtavista tieliikenteen onnettomuuksista tapahtuu taajamissa. Suuressa osassa vakavista onnettomuuksista yhtenä taustasyynä on ylinopeus.

Liikenneturvan toteuttaman tutkimuksen mukaan kolme neljästä autoilijasta pitää itseään erittäin hyvänä auton kuljettajana. Neljä viidestä kuljettajasta ajaa kuitenkin ylinopeutta koulujen lähellä alueella, jossa on 30 km/h -nopeusrajoitus ja suojateitä. Siis alueella, jossa liikkuvat juuri ne pienimmät ja haavoittuvimmassa asemassa olevat tienkäyttäjät! Kolme neljästä suomalaisesta pitää ylinopeutta taajamassa maan tapana. Tarvitseeko näin olla? Usein toistuvasti ylinopeutta ajavat ovat paikallisia asukkaita.

Lapsia ja 30 km/h -liikennemerkit kesällä.
Kuva: Santeri Nevalainen,Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

Ylinopeus on tutkitusti yksi merkittävimmistä, ellei jopa merkittävin liikenneturvallisuuteen vaikuttava tekijä. Ajonopeuksien rauhoittamisella saadaan jalankulkijan riskiä kuolla törmäystilanteessa pienennettyä huomattavasti. Esimerkiksi 30 km/h ajava kuski saa äkkijarrutuksessa ajoneuvonsa pysäytettyä 12 metrin matkalla, kun siinä vaiheessa on 40 km/h -ajonopeudella ajanut kuski vasta aloittanut jarrutuksen, ja nopeus on vielä 37,5 km/h (Lähde: Liikenneturva). Suomessa onkin kiinnitetty huomiota taajamien nopeusrajoituksiin ja yhä kasvavassa määrin asetetaan 30 km/h -nopeusrajoituksia taajamien kaduille alueilla, joissa liikutaan paljon kävellen ja pyöräillen.

Kevyen liikenteen väylä ja pyöräkatos telineineen.
Kuva: Santeri Nevalainen,Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikennevastuualueella tehdään toimenpiteitä liikenneturvallisuuden parantamiseksi valtion teillä. Toiminta-aluettamme ovat Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Tienpidon toimilla huolehdimme siitä, että tieverkolla olisi mahdollisimman sujuvaa ja turvallista kulkea. Huonokuntoisia teitä päällystetään, teitä aurataan, rakennetaan alikulkuja ja suojateitä, nopeusrajoitukset asetetaan tieympäristöön sopiviksi ja liikennemerkit niille kuuluville paikoilleen, näin muutamia mainitakseni. Kunnat puolestaan huolehtivat liikennejärjestelmän toimivuudesta omalla katuverkollaan. Tienpidon toimilla ei kuitenkaan voida vaikuttaa asenteisiin. Valistustyötä ELY-keskus toteuttaa liikenneturvallisuustyöryhmissä kuntien, Liikenneturvan, poliisin, pelastuslaitosten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Työryhmien kautta tavoitetaan mm. lapset, nuoret ja vanhukset.

Maantie maaseudulla.
Kuva: Santeri Nevalainen,Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

Suomen kansallisena tavoitteena on ns. nollavisio, minkä mukaan kenenkään ei tulisi kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä vuoteen 2050 mennessä. Suomessa on pitkäjänteisen työn tuloksena päästy kahtena edellisenä vuonna tilanteeseen, jossa tieliikenteessä kuolee alle 200 ihmistä vuodessa. Vastaava tilanne oli tätä ennen viimeksi 1930-luvulla. Eräällä työreissulla ajaessamme liikenneturvallisuuskokoukseen pohdimme kollegojeni kanssa, että loppuuko työmme, jos tämä nollavisio saavutetaan. Kollegani tuumasi osuvasti, että ”Työ liikenneturvallisuuden eteen ei lopu koskaan. Tavoitteeseen päästyämme on sitä tilaa myös ylläpidettävä.”

Liikenneturvallisuustyöryhmien kautta valistetaan erityisesti lapsia ja nuoria turvallisesta liikkumisesta. Vaikeimmin tavoitettava ikäryhmä ovat työikäiset, eli juuri me, jotka siellä ratin takana olemme. Turvallisuus lähtee omasta asenteesta. Eli vastauksena otsikon kysymykseen: Kyllä, juuri minä voin tehdä liikenteestä turvallisemman. Katso siis Liikenneturvan tuottama kampanjavideo aiheesta ja pohdi, millaisena kuljettajana sinut nähdään!

Henkilökuva.

Merja Vaaramaa
Liikenneturvallisuusasiantuntija
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus