Kainuun kehitysnäkymiä varjostaa sama epävarmuus, joka haastaa koko Suomea. Epävakaa maailmanpoliittinen tilanne, pitkittynyt matalasuhdanne ja yritysten sekä kuluttajien varovaisuus näkyvät Kainuussakin. Suomen talouden käännettä parempaan on ennustettu jo kauan, mutta kasvu ei ole alkanut vieläkään kunnolla ja talousennusteita on heikennetty Iranin sodan vuoksi. Elinkeinoelämässä ja työmarkkinoilla ei ole näköpiirissä suurta käännettä lähiaikoina, mutta ensi vuodesta odotetaan hieman parempaa niin Kainuussa kuin koko maassa.

Konkursseja oli viime vuonna Kainuussa ja koko maassa eniten viimeisen reilun kahden vuosikymmenen vuoden aikana. Maakunnan yritykset ovat pääasiassa pienikokoisia, ja kasvuhakuisuus sekä innovointi on ollut pitkään valtakunnallista tasoa alhaisempaa. Pk-yritysbarometrin mukaan Kainuun pk-yritysten seuraavan vuoden suhdannenäkymät ovat negatiiviset ja melko selvästi koko maata heikommat.

Lisäksi maakunnan sisällä kehitys on eriytynyt voimakkaasti. Kehys-Kainuussa näkymät ovat huomattavasti Kajaanin seutukuntaa heikommat. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on huolestuttavaa niin Kainuussa ja koko maassa. Avoimiin työpaikkoihin on ollut paljon hakijoita, jolloin heikommassa työmarkkina-asemassa olevat kärsivät.

Myönteisiäkin kehityskulkuja on kuitenkin paljon. Maakunnan bruttokansantuote henkeä kohden on kasvanut maan nopeimmin viimeisen vuosikymmenen aikana, vaikka taso onkin edelleen alueista häntäpäässä ja matalasuhdanne on heikentänyt kasvua. Tulevaisuudessa nousu tulee jatkumaan. Monipuolinen elinkeinorakenne on parantanut maakunnan kriisinkestävyyttä, ja kasvu on nojannut useaan tukijalkaan: kaivannaisalaan ja kemianteollisuuteen, biotalouteen, matkailuun sekä teknologiateollisuuteen ja viime aikoina erityisesti datakeskuksiin. Miljardiluokan datakeskusinvestoinnit liitännäisvaikutuksineen työllistävät ja nostavat aluetaloutta – esimerkiksi rakennusalan tilanne on Kainuussa maan parhaimpien joukossa suurelta osin datakeskustyömaiden ansiosta.

Maakunnan työttömyys on kehittynyt pikkuhiljaa parempaan suuntaan viimeisen vuoden ajan, vaikka kolmen vuoden takainen ennätyksellisen matala taso onkin edelleen kaukana. Viimeisen vuosikymmenen aikana Kainuun työttömyyskehitys on ollut maan parasta heti Lapin jälkeen. Työllisyysaste oli Kainuussa pitkään maan heikoin, mutta on noussut lähelle maan keskiarvoa, vaikka heikko suhdanne on heikentänyt työllisyyttäkin.

Talouden piristyessä työttömyys ja työllisyys kehittyvät jälleen huomattavasti paremmin ja uusia ennätyksiä rikotaan tällä vuosikymmenellä. Tulevaa kehitystä haastavat edelleen vanhat tutut tekijät: väestön ikärakenne ja osaajapula. Rekrytointiongelmat olivat pitkään Kainuussa maan vaikeimmat, mutta viimeiset pari vuotta supistunut tekijätarve ja lisääntynyt työnhakijoiden määrä on helpottanut väliaikaisesti työvoiman saatavuutta. Tulevaisuudessa pula tekijöistä jälleen pahenee ja tälläkin hetkellä iso osa yrityksistä nostaa osaavan työvoiman saatavuuden keskeiseksi kasvun hidasteeksi.

Työikäisen väestön väheneminen on luonnollisesti tärkeä syy osaajapulan taustalla. Myös kohtaanto-ongelmaa on laajasti: avoimet paikat ja työvoiman tarjonta eivät kohtaa. Taustalla on paljon erilaisia tekijöitä, joista työnhakijoiden puutteellinen osaaminen on merkittävin. Koulutuksen ja jatkuvan oppimisen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Työpanosta ei ole myöskään varaa hukata iän, terveydellisten rajoitteiden, ennakkoluulojen tai muiden vastaavien syiden vuoksi. Täsmätyökykyiset, ikääntyneet ja maahanmuuttajat ovat liian usein sivussa työelämästä.

Muuttovoittoa on saatu viisi vuotta peräkkäin maahanmuuton ansiosta ja työperäinen maahanmuutto on välttämätöntä tulevaisuudessakin. Muuten huoltosuhde heikkenee edelleen huomattavasti, palvelut ovat vaarassa ja esimerkiksi investoinnit voivat pahimmillaan jopa peruuntua työvoimapulan vuoksi.

Kainuun, kuten koko Suomen, tilanne on tällä hetkellä monin tavoin haastava. Poikkeusajan voi katsoa jatkuneen jo kuusi vuotta – ensin tuli korona, sitten Ukrainan sota, Trump sekoitti markkinat muun muassa kasvattamalla tulleja ja nyt Iranin sota. Tämä näkyy väistämättä elinkeinoelämässä ja työmarkkinoilla. Maakunnan potentiaali on silti kiistaton ja taloustilanteen kääntyessä tilanne paranee selvästi. Valmisteilla olevat investoinnit luovat suuria mahdollisuuksia ja tärkeää on huolehtia alueen kilpailukyvystä sekä työvoiman saatavuudesta. Näin olemme valmiita kasvua varten.

Alueelliset kehitysnäkymät on elinvoimakeskusten johdolla muodostettu raportti maakuntien nykytilasta ja lähiajan näkymistä. Katsaus perustuu aluekehittäjien ja yritysten kehittämisen parissa toimivien henkilöiden näkemyksiin, tilastotietoon ja barometreihin. Raportti löytyy osoitteesta www.elinvoimakeskus.fi/alueelliset-kehitysnakymat.

Atte Laitinen, analyytikko
Elinkeinot ja osaaminen -osasto
Pohjois-Suomen elinvoimakeskus