Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen tavoitteena on edistää alueen elinvoimaa, osaavan työvoiman saatavuutta sekä kansainvälisten osaajien ja heidän perheidensä onnistunutta kotoutumista. Kotoutuminen ei tarkoita ainoastaan työelämään kiinnittymistä, vaan myös turvallista arkea, hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskunnassa.

Monille maahan muuttaneille suomalainen vesistöympäristö voi olla uusi. Kaikilla ei ole mahdollisuutta oppia uimaan lapsuudessa, eikä vesillä liikkumiseen liittyviä turvallisuuskäytäntöjä välttämättä tunneta ennestään. Tämän vuoksi vesiturvallisuus voidaan nähdä myös osana kotoutumista ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua suomalaiseen arkeen.

Turvallisuus on yksi aluekehittämisen läpileikkaavista teemoista. Kokonaisturvallisuus rakentuu monista arjen taidoista ja valmiuksista, joihin kuuluu myös vesiturvallisuus. Suomessa vesistöt ovat näkyvä osa ympäristöä ja vapaa-aikaa, minkä vuoksi uimataito ja turvallinen toiminta vesillä ovat tärkeitä taitoja kaikille Suomessa asuville.

Viimeaikaiset traagiset hukkumistapaukset ovat herättäneet keskustelua siitä, miten vesiturvallisuustietoa välitetään paremmin myös kansainvälisille asukkaille. Ennaltaehkäisevä turvallisuustyö, uimataidon vahvistaminen sekä turvallisuuteen liittyvän tiedon saavutettavuus ovat tärkeitä keinoja vähentää onnettomuuksia.

Vesiturvallisuudessa korostuu myös yhteinen vastuu. Hätätilanteessa apua tulee uskaltaa pyytää rohkeasti, vaikka yhteistä kieltä ei olisi täydellisesti. Samalla ympärillä olevien ihmisten on tärkeää tunnistaa tilanteet, joissa joku saattaa tarvita apua.

Kun Suomessa asuville tarjotaan yhdenvertaisia mahdollisuuksia oppia uimataitoa ja vesiturvallisuutta, tuetaan samalla hyvinvointia, osallisuutta, kotoutumista ja turvallista arkea.

Nämä ovat myös keskeisiä tekijöitä siinä, että ihmiset voivat rakentaa tulevaisuuttaan ja kiinnittyä alueeseen pitkäjänteisesti. Vesiturvallisuutta voidaan tarkastella myös vesipätevyyden näkökulmasta. Vesipätevyys tarkoittaa laajempaa osaamista kuin pelkkää uimataitoa.

Vesipätevyys korostaa, että turvallinen toiminta vedessä edellyttää myös riskien tunnistamista, paikallisten olosuhteiden ymmärtämistä sekä kykyä toimia hätätilanteissa.

Vesiturvallisuudesta on saatavilla myös monikielisiä materiaaleja, joiden avulla tietoa voidaan jakaa eri kielillä esimerkiksi vastaanottokeskuksissa, oppilaitoksissa, järjestöissä ja kotoutumispalveluissa.

Vesiturvallisuudessa on tärkeää kiinnittää huomiota erityisesti:

• uimataidon merkitykseen ja oman osaamisen realistiseen arviointiin
• turvalliseen veneilyyn, suppailuun ja melontaan
• pelastusliivien käyttöön
• sääolosuhteiden huomioimiseen
• päihteettömyyteen vesillä liikuttaessa
• avun hälyttämiseen hätätilanteessa soittamalla numeroon 112

Vesiturvallisuus ei ole vain yksilön taito, vaan yhteiskunnallinen kysymys. Kun tarjoamme kaikille mahdollisuuden oppia ja ymmärtää vesillä toimimista, rakennamme samalla turvallisempaa, yhdenvertaisempaa ja elinvoimaisempaa Pohjois-Suomea.

Kamal Singh, asiantuntija, kansainvälisyys- ja kotoutumispalvelut
Elinkeinot ja osaaminen -osasto
Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Lähteet

1. Stallman, R., Moran, K., Quan, L. & Langendorfer, S. (2017). From Swimming Skill to Water Competence: Towards a More Inclusive Drowning Prevention Future.
2. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH): Vesipätevyys.
3. Viisaasti vesillä: Monikieliset yhteisöt.
4. Drowning Prevention Auckland: Water Competencies.