Category Archives: Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

​​Elinvoimaista yrittäjän päivää!​

Nostot

Posted on by
Vastaus
Virtaavaa vettä metsän keskellä, sitaatti "elinvoimakeskuksen yrityspalvelut entistä sujuvammiksi yrityksille".

Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen edeltäjäorganisaatiot ovat tukeneet vuosien varrella useita tuhansia yrittäjiä ja edistäneet Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun merkittävää kasvua. Uudistamme palvelujamme, että voimme edelleen toimia yritysten kumppanina liiketoiminnan kehittämisessä ja kansainvälistymisessä. Elinvoimakeskuksen yrityspalvelut muodostavat jatkossa sujuvan palvelupolun, joka lähtee yrityksen tarpeista. Palvelupolku kokoaa kaikkien yrityspalvelutoimijoiden osaamisen ja palvelut yritysten tueksi sekä hyödyntää ennakointi- ja muuta tietoa osuvien palvelujen löytämisessä. Digitaaliset ratkaisut täydentävät palvelupolkua.

Yritysten neuvontapalveluun on otettu käyttöön uusi AI-agentti verkkosivujen, valtakunnallisen puhelinpalvelun sekä henkilökohtaisen neuvonnan rinnalle. Yritysten neuvonta-agentti neuvoo EU-rahoitusohjelmien edellytyksistä ja ehdoista sekä rahoitushauista ja ohjaa tarvittaessa sopivalle rahoitusasiantuntijalle tai muuhun neuvontapalveluun. Yritysten neuvonta-agentin antamat tiedot voivat olla virheellisiä etenkin näin käynnistysvaiheessa, eivätkä ne takaa rahoitusta tai muodosta sitovaa päätöstä. Neuvonta-agenttia kehitetään jatkuvasti käyttäjien antaman palautteen pohjalta.

Yritysten neuvonta-agentti - löydä rahoitus, tieto rahoitushauista, löydä asiantuntijat. kysy neuvoa, 24/7.

Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen koordinoima Team Finland -verkosto kokoaa yhteen kaikki julkiset kansainvälistymispalvelut, jotka auttavat suomalaisia yrityksiä kasvamaan ja menestymään maailmalla. Verkosto tarjoaa yrityksille palvelupolun aina neuvonnasta rahoitukseen sekä auttaa yrityksiä saamaan tietoa kansainvälisistä markkinoista ja verkostoitumaan ulkomaille. Kansainvälistä kasvua tavoittelevat yritykset voivat olla yhteydessä Team Finland-koordinaattoreihimme, jotka auttavat yrityksiä eteenpäin eri organisaatioiden tarjoamiin Team Finland -palveluihin.

Team Finland -verkostossa on parhaillaan käynnissä uudistus, jossa ulkoministeriön rooli vahvistuu. Hallituksen linjausten mukaisesti Business Finlandin ulkomaantoiminnot integroidaan osaksi ulkoasiainhallintoa, mikä yhdistää aiempaa tiiviimmin Suomen ulkomaanedustustojen, suurlähetystöjen ja vienninedistämisen osaamisen saman kokonaisuuden alle. Tavoitteena on tarjota suomalaisyrityksille entistä sujuvampia, vaikuttavampia ja paremmin koordinoituja palveluja kansainvälisillä markkinoilla sekä varmistaa, että yritykset saavat käyttöönsä koko Suomen maailmanlaajuisen verkoston osaamisen yhden yhteydenoton kautta.

Yritysten omistajanvaihdoksissa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ovat keskeisiä koordinoivia asiantuntijatahoja Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen lisäksi. Kainuun Yrittäjät kokoaa parhaillaan alueellista omistajanvaihdosfoorumia, jonka tavoitteena on mm. vahvistaa yhteistyötä ja osaamista entisestään kainuulaisten toimijoiden välillä. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjillä on yli viidentoista vuoden kokemus omistajanvaihdosten edistämisestä.

Kun omistajanvaihdos on harkinnassa, kannattaa olla ajoissa yhteydessä asiantuntijaan, riippumatta siitä, haetaanko ulkopuolista ostajaa vai suunnitellaanko sukupolvenvaihdosta. Aina ei puhuta pelkästään yrityksen arvosta, vaan myös toteutetaanko yrityskauppa liiketoiminta- vai osakekauppana ja onko yritykseen tehtävä muita järjestelyjä. Edellä mainitut yrittäjäjärjestöt ja Pohjois-Suomen elinvoimakeskus ovat hyviä ensimmäisiä neuvonantajia omistajanvaihdosta suunnitteleville.

Osana yrityspalveluja Pohjois-Suomen elinvoimakeskus edistää luovien alojen ja kulttuurialan yritysten liiketoiminnan kehittymistä, uusien liiketoimintamallien syntymistä ja verkostojen rakentamista. Asiantuntijamme tukevat luovien ja kulttuurialojen yrityksiä kasvussa, kansainvälistymisessä ja yhteistyössä muiden toimialojen yritysten kanssa. Ohjaamme asiakkaita tarkoituksenmukaisiin rahoitus-, TKI- ja kehittämispalveluihin sekä verkostoihin ja yhteistyöhankkeisiin. Tiedotamme avoimista hankehauista sekä muista kehittämismahdollisuuksista. Pyrimme osaltamme tukemaan kestäviä ratkaisuja, jotka vahvistavat alueen identiteettiä sekä elin- ja pitovoimaa.

Kirjoittajat:
Yksikön päällikkö Anne Ristioja ja yritysasiantuntijat, elinkeino- ja kotoutumisyksikkö
Johtava yritysasiantuntija Anne Pulkkinen, rahoitusyksikkö
Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Lisätietoja

Elinvoimakeskuksen, Team Finlandin, Business Finlandin ja Euroopan unionin osarahoittama -logot.

Yhdessä Kainuun luonnon puolesta

Nostot

Posted on by
Vastaus

– Kainuun LUMO-ohjelmatyön kuulumisia kesältä 2026 –

Kainuun luonnon monimuotoisuuden toimeenpanosuunnitelman (LUMO-ohjelman) valmistelua on tehty nyt noin puolentoista vuoden ajan. Työn aikana on koottu tietoa luonnon tilasta, tarkasteltu luonnon monimuotoisuutta sekä kuultu erilaisia näkemyksiä luonnon nykytilasta ja tulevaisuudesta. Tässä kirjoituksessa kurkistetaan Kainuun LUMO-ohjelmatyön tämänhetkisiin kuulumisiin sekä muutamiin kesän aikana tehtyihin havaintoihin Kainuun luonnosta.

Kainuun LUMO-ohjelman valmistelu käynnistyi helmikuussa 2025, ja sen jälkeen työ on edennyt monella rintamalla. Luonnon nykytilasta on koottu tietoa, paikkatietoaineistoja on käsitelty ja analysoitu sekä Kainuulle merkityksellisiä lajeja, luontotyyppejä ja muita luontoarvoja on tarkasteltu osana ohjelmatyötä. Työtä valmistellaan yhteistyössä Helmi-METSO-LUMO-yhteistyöryhmän kanssa sekä paikallisten ja valtakunnallisten asiantuntijoiden asiantuntemusta hyödyntäen.

Valmistelun lähtökohtana on ollut paitsi tietoon perustuva myös avoin ja osallistava prosessi. Ohjelmatyötä on esitelty erilaisissa tilaisuuksissa, siitä on keskusteltu sidosryhmien ja muiden toimijoiden kanssa sekä kuultu kainuulaisten näkemyksiä kyselyiden ja muun vuorovaikutuksen avulla.

Kartalta maastoon

Kun Kainuun luonnossa liikkuu vuoden eri aikoina, on helppo ymmärtää, miksi sen monimuotoisuudesta halutaan pitää huolta.

LUMO-ohjelman valmistelun aikana olen tarkastellut Kainuun luontoa monesta näkökulmasta. Osa työstä tapahtuu karttojen, paikkatietoaineistojen ja selvitysten äärellä. Kartalla näkyvät kohteet saavat kuitenkin usein aivan uuden merkityksen silloin, kun niitä pääsee näkemään myös luonnossa.

Näkymä Vuokatinvaaralta Sotkamossa. Kainuun vaaraluonto ja laajat metsäalueet ovat maakunnan luonnon vahvuuksia. Kuva: Titta Jylhänkangas.

Kahden kesän aikana on tullut liikuttua kaikissa Kainuun kunnissa ja nähtyä hyvin erilaisia luontokohteita. Mukaan on mahtunut soita, pienvesiä, vanhoja metsiä, vaaramaisemia, perinneympäristöjä sekä monia tunnettuja ja vähemmän tunnettuja kohteita.

Vesistöt ja pienvedet ovat tärkeä osa Kainuun luonnon monimuotoisuutta. Vasemmalla virtaavaa vesiluontoa Lentualla Kuhmossa ja oikealla Komulanköngäs Hyrynsalmella. Kuvat: Titta Jylhänkangas.

Luonnossa liikkuessa on tullut yhä selvemmäksi, kuinka monimuotoinen maakunta Kainuu on. Luonnon monimuotoisuudesta puhutaan usein yksittäisten lajien, luontotyyppien tai kohteiden kautta, mutta luonnossa liikkuessa kokonaisuus hahmottuu eri tavalla. Metsät, suot, vesistöt, vaaramaisemat, perinneympäristöt ja rakennetut alueet muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jonka varaan Kainuun luonnon monimuotoisuus rakentuu.

Kainuun monimuotoisia elinympäristöjä. Vasemmalla suoluontoa Suomussalmella ja oikealla harjumetsää Räätäkankaalla Sotkamossa. Kuvat: Titta Jylhänkangas.

Samalla on tullut yhä selvemmäksi, kuinka tärkeää luontoa on tarkastella myös koko maakunnan mittakaavassa. Kainuun luonnon vahvuuksia ovat laajat yhtenäiset luonnonalueet, monipuoliset elinympäristöt sekä niiden väliset yhteydet. Näiden luontoarvojen tunnistaminen, ymmärtäminen ja huomioiminen on yksi Kainuun LUMO-ohjelman valmistelun keskeisistä tavoitteista.

Kainuulaiset mukana ohjelmatyössä

Kainuun LUMO-ohjelmaa valmistellaan avoimesti ja yhteistyössä. Työn aikana käydään keskusteluja sidosryhmien ja keskeisten toimijoiden kanssa sekä kuullaan kainuulaisten näkemyksiä kyselyiden ja muun vuorovaikutuksen avulla.

Vuonna 2025 toteutettu avoin kansalaiskysely toi esiin kainuulaisten vahvan luontosuhteen ja sen, kuinka tärkeänä luonto koetaan osana hyvinvointia, identiteettiä ja maakunnan vetovoimaa. Vastauksissa näkyi myös huoli luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä sekä kiinnostus luonnon tilaa ja sen kehitystä kohtaan.

Tänä kesänä ohjelmatyötä on täydennetty metsänomistajille suunnatulla kyselyllä. Sen tavoitteena on kerätä maa- ja metsänomistajien näkemyksiä luonnon monimuotoisuuden huomioimisesta omilla alueillaan sekä tunnistaa ohjelmatyön kannalta tärkeitä kokemuksia, tarpeita ja kehittämisajatuksia.

Kyselyiden, keskustelujen ja muun osallistamisen kautta ohjelmatyöhön kertyy jatkuvasti arvokasta tietoa eri puolilta Kainuuta. Samalla on käynyt yhä selvemmäksi, että luontoa tarkastellaan Kainuussa hyvin monenlaisista lähtökohdista.

Monenlaisia näkökulmia samaan luontoon

Kainuulaisia kuunnellessa on tullut yhä selvemmäksi, kuinka monella eri tavalla luonto koetaan ja mitä merkityksiä siihen liittyy.

Yhdelle tärkein asia on lähimetsä ja siellä kulkevat polut. Toiselle arvokkaita ovat vesistöt, purot ja lähteet. Kolmas tarkastelee luontoa metsätalouden, maanomistuksen, virkistyskäytön tai elinkeinojen näkökulmasta.

Näkökulmat ovat erilaisia, mutta niitä yhdistää usein sama asia: Kainuun luonnon arvostus.

Luonnon monimuotoisuus koskettaa tavalla tai toisella meitä kaikkia. Siksi ohjelmatyössä on tärkeää ymmärtää mahdollisimman laajasti erilaisia kokemuksia, tarpeita ja näkemyksiä eri puolilta Kainuuta.

Katse syksyyn

LUMO-ohjelman valmistelu jatkuu syksyn aikana.Työssä edetään muun muassa kyselyaineistojen analysoinnilla, sidosryhmäyhteistyöllä sekä luonnon monimuotoisuutta koskevan tiedon kokoamisella ja jäsentämisellä. Kesän vaihtuessa syksyyn toivotan kaikille hyvää syksyä sekä antoisia hetkiä Kainuun luonnossa.

Syysterveisin,
Titta Jylhänkangas
Luonnonsuojeluasiantuntija
Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Vielä ehtii osallistua
– metsänomistajakysely on avoinna 9.9.2026 saakka.

Kysely on herättänyt runsaasti kiinnostusta, ja vastauksia on saatu jo yli 1 500. Mukaan ehtii kuitenkin edelleen hyvin.
Jos omistat maa- tai metsäalueita Kainuussa etkä ole vielä vastannut kyselyyn, jokainen näkökulma on arvokas. Metsänomistajien kokemukset ja ajatukset auttavat rakentamaan Kainuun LUMO-ohjelmaa mahdollisimman monipuolisen tiedon pohjalta.

Kyselyn tuloksia hyödynnetään ohjelmatyössä, ja niistä kerrotaan tarkemmin myöhemmin syksyn aikana Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen viestintäkanavissa.

Vastaa kyselyyn täällä:
Kysely Kainuun metsänomistajille

Haastava taloustilanne vaikuttaa Kainuuseen, mutta tulevaisuus näyttää valoisalta

Nostot

Posted on by
Vastaus
Teksti: Alueelliset kehitysnäkymät - kevät 2026, taustalla datakeskukseen liittyvä kuva ja elinvoimakeskuksen logo.

Kainuun kehitysnäkymiä varjostaa sama epävarmuus, joka haastaa koko Suomea. Epävakaa maailmanpoliittinen tilanne, pitkittynyt matalasuhdanne ja yritysten sekä kuluttajien varovaisuus näkyvät Kainuussakin. Suomen talouden käännettä parempaan on ennustettu jo kauan, mutta kasvu ei ole alkanut vieläkään kunnolla ja talousennusteita on heikennetty Iranin sodan vuoksi. Elinkeinoelämässä ja työmarkkinoilla ei ole näköpiirissä suurta käännettä lähiaikoina, mutta ensi vuodesta odotetaan hieman parempaa niin Kainuussa kuin koko maassa.

Konkursseja oli viime vuonna Kainuussa ja koko maassa eniten viimeisen reilun kahden vuosikymmenen vuoden aikana. Maakunnan yritykset ovat pääasiassa pienikokoisia, ja kasvuhakuisuus sekä innovointi on ollut pitkään valtakunnallista tasoa alhaisempaa. Pk-yritysbarometrin mukaan Kainuun pk-yritysten seuraavan vuoden suhdannenäkymät ovat negatiiviset ja melko selvästi koko maata heikommat.

Lisäksi maakunnan sisällä kehitys on eriytynyt voimakkaasti. Kehys-Kainuussa näkymät ovat huomattavasti Kajaanin seutukuntaa heikommat. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on huolestuttavaa niin Kainuussa ja koko maassa. Avoimiin työpaikkoihin on ollut paljon hakijoita, jolloin heikommassa työmarkkina-asemassa olevat kärsivät.

Myönteisiäkin kehityskulkuja on kuitenkin paljon. Maakunnan bruttokansantuote henkeä kohden on kasvanut maan nopeimmin viimeisen vuosikymmenen aikana, vaikka taso onkin edelleen alueista häntäpäässä ja matalasuhdanne on heikentänyt kasvua. Tulevaisuudessa nousu tulee jatkumaan. Monipuolinen elinkeinorakenne on parantanut maakunnan kriisinkestävyyttä, ja kasvu on nojannut useaan tukijalkaan: kaivannaisalaan ja kemianteollisuuteen, biotalouteen, matkailuun sekä teknologiateollisuuteen ja viime aikoina erityisesti datakeskuksiin. Miljardiluokan datakeskusinvestoinnit liitännäisvaikutuksineen työllistävät ja nostavat aluetaloutta – esimerkiksi rakennusalan tilanne on Kainuussa maan parhaimpien joukossa suurelta osin datakeskustyömaiden ansiosta.

Maakunnan työttömyys on kehittynyt pikkuhiljaa parempaan suuntaan viimeisen vuoden ajan, vaikka kolmen vuoden takainen ennätyksellisen matala taso onkin edelleen kaukana. Viimeisen vuosikymmenen aikana Kainuun työttömyyskehitys on ollut maan parasta heti Lapin jälkeen. Työllisyysaste oli Kainuussa pitkään maan heikoin, mutta on noussut lähelle maan keskiarvoa, vaikka heikko suhdanne on heikentänyt työllisyyttäkin.

Talouden piristyessä työttömyys ja työllisyys kehittyvät jälleen huomattavasti paremmin ja uusia ennätyksiä rikotaan tällä vuosikymmenellä. Tulevaa kehitystä haastavat edelleen vanhat tutut tekijät: väestön ikärakenne ja osaajapula. Rekrytointiongelmat olivat pitkään Kainuussa maan vaikeimmat, mutta viimeiset pari vuotta supistunut tekijätarve ja lisääntynyt työnhakijoiden määrä on helpottanut väliaikaisesti työvoiman saatavuutta. Tulevaisuudessa pula tekijöistä jälleen pahenee ja tälläkin hetkellä iso osa yrityksistä nostaa osaavan työvoiman saatavuuden keskeiseksi kasvun hidasteeksi.

Työikäisen väestön väheneminen on luonnollisesti tärkeä syy osaajapulan taustalla. Myös kohtaanto-ongelmaa on laajasti: avoimet paikat ja työvoiman tarjonta eivät kohtaa. Taustalla on paljon erilaisia tekijöitä, joista työnhakijoiden puutteellinen osaaminen on merkittävin. Koulutuksen ja jatkuvan oppimisen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Työpanosta ei ole myöskään varaa hukata iän, terveydellisten rajoitteiden, ennakkoluulojen tai muiden vastaavien syiden vuoksi. Täsmätyökykyiset, ikääntyneet ja maahanmuuttajat ovat liian usein sivussa työelämästä.

Muuttovoittoa on saatu viisi vuotta peräkkäin maahanmuuton ansiosta ja työperäinen maahanmuutto on välttämätöntä tulevaisuudessakin. Muuten huoltosuhde heikkenee edelleen huomattavasti, palvelut ovat vaarassa ja esimerkiksi investoinnit voivat pahimmillaan jopa peruuntua työvoimapulan vuoksi.

Kainuun, kuten koko Suomen, tilanne on tällä hetkellä monin tavoin haastava. Poikkeusajan voi katsoa jatkuneen jo kuusi vuotta – ensin tuli korona, sitten Ukrainan sota, Trump sekoitti markkinat muun muassa kasvattamalla tulleja ja nyt Iranin sota. Tämä näkyy väistämättä elinkeinoelämässä ja työmarkkinoilla. Maakunnan potentiaali on silti kiistaton ja taloustilanteen kääntyessä tilanne paranee selvästi. Valmisteilla olevat investoinnit luovat suuria mahdollisuuksia ja tärkeää on huolehtia alueen kilpailukyvystä sekä työvoiman saatavuudesta. Näin olemme valmiita kasvua varten.

Alueelliset kehitysnäkymät on elinvoimakeskusten johdolla muodostettu raportti maakuntien nykytilasta ja lähiajan näkymistä. Katsaus perustuu aluekehittäjien ja yritysten kehittämisen parissa toimivien henkilöiden näkemyksiin, tilastotietoon ja barometreihin. Raportti löytyy osoitteesta www.elinvoimakeskus.fi/alueelliset-kehitysnakymat.

Atte Laitinen, analyytikko
Elinkeinot ja osaaminen -osasto
Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Henkilökuva.

Talouden käänne pitkittyy Pohjois-Pohjanmaalla

Nostot

Posted on by
Vastaus

Helmikuun lopussa aloitetut sotatoimet Persianlahdella ovat osoittaneet talouden globaalin verkottuneisuuden ja haavoittuvuuden. Kyseessä on jo kolmas kerta tällä vuosikymmenellä, kun talous ja työmarkkinat kokevat merkittäviä negatiivisia muutoksia. Koronakausi, Ukrainan sota ja Persianlahden kriisi. Kaksi jälkimmäistä on vielä rauhan kannalta ratkaisematta.

Kansalliset ennustelaitokset ovat laskeneet talouden kasvuennusteitaan kevään aikana. Kaava on tuttu viime vuosilta. Näkymä alkuvuodesta loppuvuoteen on hyvin maltillinen ja talouskäänteen ja kasvun odotuksia ladataan seuraavalle vuodelle. Näin jälleen. Selvää on, että epäselvyys kansainvälisessä taloudessa jatkuu ja se heijastuu suoraan ja välillisesti myös Pohjois-Pohjanmaan toimialojen ja työmarkkinoiden näkymiin. Energian saatavuusvajeet heikentävät taloutta ja kiihdyttävät hintojen nousua. Kustannusnousu välittyy viiveellä lukuisille toimialoille ja kuluttajahintoihin. Vaikutusten vakavuus riippuu häiriön kestosta.

”On helpompi paikantaa kasvun jarruja kuin nimetä tekijöitä, jotka lyhyellä aikajänteellä edistäisivät talouden ripeää nousua ja työllisyyden reipasta kasvua.”

Viime vuodet ovat osoittaneet, että Pohjois-Pohjanmaalla on myös iskukestävyyttä matalasuhdanteessa. Maakunnassa ei ole toteutunut konkurssien merkittävää kasvua. Monet yritykset ovat pystyneet sopeuttamaan toimintojaan muuttuneessa markkinassa. Yrityksiä perustetaan yhä hyvää tahtia, vaikka määrissä on kunnittaisia ja toimialoittaisia eroja. Pitkittynyt matalasuhdanne pitää investoijat, sijoittajat ja kuluttajat yhä varovaisina. Useilla toimialoilla talouden rattaat pyörivät kuitenkin viime vuotta jouhevammin. Lähikuukausina laakereita ei saada kuitenkaan tulipunaisiksi. On helpompi paikantaa kasvun jarruja kuin nimetä tekijöitä, jotka lyhyellä aikajänteellä edistäisivät talouden ripeää nousua ja työllisyyden reipasta kasvua.

Alue- ja yrityskehittämisen keskiössä on tällä hetkellä kaksi kokonaisuutta, jotka linkittyvät vahvasti geopoliittiseen murrokseen. Puhtaan siirtymän investoinnit etenevät, kun Euroopassa halutaan lisätä omaa fossiilitonta energiatuotantoa ja vähentää tuontiriippuvuutta. Sähköistyminen etenee vauhdilla kaikkialla. Euroopan maiden on myös välttämätöntä tiivistää keskinäistä yhteistyötä ja vahvistaa omaa puolustusta ja kokonaisturvallisuutta merkittävästi. Molemmissa kokonaisuuksissa Pohjois-Pohjanmaalla on annettavaa.

Kasvava energiatuotanto vetää puoleensa teollista tuotantoa. Saamme uutisia muhkeista investointisuunnitelmista maakuntaamme. Hienoa – ne ovat tervetulleita. Moni hanke on vasta selvitys- tai suunnitteluvaiheessa, aikajänne on tuleville vuosille ja sitovia investointipäätöksiä ei ole vielä julkistettu. Pikaista helpotusta yritystoiminnan ja työllisyyden lähiajan kasvulle ne eivät siis pääosin tarjoa. Toteutuessaan ne tuovat merkittävän kysyntälisän. Osaavat tekijät rakentamiseen ja tuotantovaiheeseen myös tarvitaan – niiden tarjonta ja saatavuus on varmistettava ajoissa.

KEHA-keskus julkisti ”Alueelliset kehitysnäkymät” -raportin 6.5.2026. Se sisältää Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen laatiman katsauksen päätoimialojen ja työmarkkinoiden tilanteesta ja lähiajan näkymistä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Raportti löytyy Doriasta.

Jarkko Pietilä, asiantuntija
Elinkeinot ja osaaminen -osasto
Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Henkilökuva.

Hyvää yrittäjän päivää!

Nostot

Posted on by
Vastaus

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoitusyksikkö onnittelee yrittäjiä merkkipäivän johdosta. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on tukenut vuosien varrella useita tuhansia yrittäjiä ja edistänyt heidän kehittämistään ja investointejaan neuvoen, sparraten ja avustuksia myöntäen.

Kuumailmapalloja sinisellä taivaalla, blogiteksti sekä ELY-keskuksen ja Euroopan unionin osarahoittama -logot.

Työ yrittäjyyden edistämiseksi jatkuu entistä vahvempana tulevissa elinvoimakeskuksissa, jotka aloittavat toimintansa 1.1.2026. Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen toimialueena tulee olemaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat. Pohjois-Suomen elinvoimakeskus myöntää yrityksen kehittämisavustusta myös Lapin maakunnassa toimiville yrityksille samaan tapaan kuin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoitusyksikkö nytkin tekee. Avustusmuodot eivät muutu elinvoimakeskusten perustamisen myötä, mutta neuvontaan, sijoittumiseen ja investointien edistämiseen panostetaan jatkossa enemmän.

Kuluva syksy on rahoitusyksikössä työn täyteinen. Elinvoimakeskuksen rakentamisen lisäksi valtioneuvosto tulee päättämään kuluvan vuoden aikana komission antaman ReArm Europe -ehdotuksen käyttöönotosta. Mikäli ehdotus otetaan käyttöön, tulee nykyinen Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma laajenemaan kahdelle uudella toimintalinjalla, jotka kohdistuvat puolustusteollisuuden kapasiteetin vahvistamiseen ja sotilaallisen liikkuvuuden edistämiseen. Ohjelman kokonaiskehys ei muutu, jolloin määrärahat otettaisiin nykyisistä toimintalinjoista. Käytännössä se tarkoittaisi määrärahojen merkittävän pienemisen johdosta entistä tarkempia ja tiukempia linjauksia avustuksen myöntämiseen ja mahdollisesti määräaikaisten hakujen lisääntymiseen. Määrärahat ovat pilkkoutuneet tällä hetkellä EAKR:ssä kuuteen erityistavoitteeseen ja lisäksi JTF-ohjelmaan eli yhteensä seitsemään osaan. Määrärahojen vähentyessä suurien investointien rahoittaminen ohjelmakauden loppupuolella on aiempaa huomattavasti haasteellisempaa.

Kehotammekin yrityksiä käynnistämään suunnitelmissa olevat hankkeet nopeasti ja hyödyntämään avoinna olevia hakuja. Kasvun Kiitorata ja Pk-yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä uuden teknologian hyödyntämisen -haut päättyvät 26.9.2025. Jatkuvat yritystukihaut päättyvät puolestaan poikkeuksellisesti jo marraskuun lopussa. Meillä ei ole vielä tiedossa, miten pian saamme ensi vuonna uudet haut auki. Hakukatko on joka tapauksessa tavanomaista pidempi. Muistathan ottaa yhteyttä yritysasiantuntijaan ja käydä etukäteiskeskustelut ennen hakemuksen lähettämistä!

Euroopan komissio on julkaissut budjettiesityksen monivuotiseksi rahoituskehykseksi 2028–2034. Rahoitusyksikkö ja tuleva Pohjois-Suomen elinvoimakeskus ovat tiiviisti mukana uuden rahoituskauden valmistelussa, jotta meillä olisi tulevaisuudessakin mahdollisuus tukea alueemme yrittäjiä.

Kiireisestä syksystä huolimatta olemme teitä yrittäjiä varten ja haluamme aidosti edistää yritystenne kasvua ja kansainvälistymistä.

Rahoitusyksikön päällikkö Pasi Loukasmäki
Johtava yritysrahoitusasiantuntija Anne Pulkkinen

Lisätietoa: