Elinvoimakeskus tuo alueelle merkittävän valtion panostuksen

Nostot

Vuoden 2026 alussa tapahtui suuri muutos valtion aluehallinnossa, kun 15 ELY-keskusta lakkasi ja tilalle syntyi 10 elinvoimakeskusta. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa valtion aluehallinnon toimija on nyt Pohjois-Suomen elinvoimakeskus. Elinvoimakeskus kokoaa yhteen elinkeinojen, ympäristön ja liikenteen tehtävät ja vahvistaa yhteyttä alueen kehittäjiin ja toimijoihin. Tuloksena on selkeämpi kokonaisuus ja ketterämpi tapa tehdä työtä alueen elinvoiman eteen.

Tehtävämme alueella on edistää elinvoimaa, ja tämän tapahtuu monin eri tavoin. Rahoitus on yksi merkittävä väline ja elinvoimakeskuksen hallinnonalan kautta kanavoituukin vuosittain lähes puoli miljardia euroa valtion ja Euroopan unionin varoja aluetalouteen. Kyse on merkittävästä taloudellisesta panoksesta, joka näkyy suoraan ja välillisesti alueen yritystoiminnassa, työllisyydessä, ympäristöhankkeissa ja liikennejärjestelmässä.

Vuonna 2025 rahoitus kohdentui suurin piirtein näin:

  • Liikenne: 118 miljoonaa euroa
  • Maatalous ja maaseutu: 61 miljoonaa euroa
  • Elinkeinojen kehittäminen: 32 miljoonaa euroa
  • Työllisyys, osallisuus ja kotoutuminen: 28 miljoonaa euroa
  • Ympäristö: 16 miljoonaa euroa
  • Viljelijätukia maksettiin Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen vuonna 2025 lähes 200 miljoonaa euroa

Maakunnittain tarkasteltuna noin 83 % rahoituksesta kohdentui Pohjois‑Pohjanmaalle ja 17 % Kainuuseen. Väestöön suhteutettuna Kainuu sai kuitenkin suhteellisesti enemmän panostuksia. Elinvoimakeskus toteuttaa toimialojen kehittämistä myös monin omin toimenpitein laajasti, joten rahoituksen kohdentuminen on vain yksi tapa tarkastella toiminnan vaikuttavuutta.

Yhteistyö on uuden viraston ytimessä

Elinvoimakeskuksen työtä ohjaavat lainsäädäntö, kulloinenkin hallitusohjelma, EU-ohjelmat sekä ministeriöiden linjaukset. Käytännön työ tehdään tiiviissä yhteistyössä alueen toimijoiden, kuten maakuntien liittojen, kuntien, oppilaitosten, kehittäjäorganisaatioiden ja yritysten kanssa.

Kumppanimme tuntevat parhaiten alueen tarpeet, potentiaalin ja kehittämismahdollisuudet, ja he ovat usein myös elinvoimakeskuksen rahoittamien hankkeiden keskeisiä hakijoita ja toteuttajia. Tässä kokonaisuudessa elinvoimakeskus toimii solmukohtana valtionhallinnon ja alueiden välillä.

Yhteistyö ei ole vain tapa toimia, vaan toimintamme vaikuttavuuden perusedellytys. Rahoituksen ja omien toimien ohella elinvoimakeskus edistää alueiden kehittymistä verkostotyön keinoin: kokoamalla toimijoita yhteen, vahvistamalla yhteistä tilannekuvaa ja tukemalla alueiden toimijoiden omaa kehittämisotetta. Verkostomaisessa toimintatavassa keskeistä on, että alueen tieto, osaaminen ja resurssit kohdentuvat oikeisiin tarpeisiin ja että kehittäminen on aidosti yhteistä.

Painopisteinä kestävä kasvu, puhdas siirtymä, turvallisuus ja hyvinvointi

Hallituksen tavoitteet määrittävät laajasti viraston toimintakenttää. Perinteisten elinkeinojen ja liikenteen kehittämisen rinnalla painopisteitä ovat viime vuosina olleet myös ilmasto, vihreä siirtymä, luonnon monimuotoisuus sekä varautuminen. Työllisyyspalveluiden järjestämisvastuun siirryttyä kunnille elinvoimakeskus keskittyy työllisyysasioissa työelämän kehittämiseen, osaamiseen ja työmarkkinoiden toimivuuteen yhdessä alueen elinkeino- ja koulutusverkostojen kanssa.

Elinvoimakeskuksen strategia ja ministeriöiden kanssa sovittu tulossopimus rakentuvat neljän teeman ympärille:

  • kestävä kasvu,
  • puhdas siirtymä,
  • varautuminen ja kokonaisturvallisuus sekä
  • hyvinvointi ja yhdenvertaisuus.

Nämä teemat muodostavat viraston työn perustan, ohjaavat rahoituksen, kehittämistoimien ja verkostotyön suuntaamista alueiden tarpeisiin.

Elinvoimakeskus tuo alueelle sekä resursseja että asiantuntemusta — ja ennen kaikkea mahdollisuuden vahvistaa Pohjois-Suomen elinvoimaa pitkäjänteisesti ja yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.

Ylijohtaja Jaana Korhonen
Viestintäpäällikkö Tuula Taipaleenmäki

Päällystysten kesä!

Nostot

Kuvituskuva.

On ilo kertoa, että tänä kesänä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maantieverkolla päällystetään poikkeuksellisen runsaasti korjausvelkarahoituksen mahdollistamana. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella maanteitä päällystetään noin 405 kilometriä sekä jalankulun ja pyöräilyn väyliä noin 40 kilometriä. Päällystysmäärät ovat moninkertaisia viime vuoteen verrattuna.

Tämän vuoden päällystysmäärällä korjausvelan kasvua saadaan hillittyä. Viime vuosina on pystytty päällystämään vain kaikkein vilkkainta verkkoa, mutta tänä vuonna saadaan päällystettyä myös paljon keskivilkasta verkkoa sekä tehtyä muutamia rakenteen parantamiskohteita alemmalla verkolla. Tämän kesän pisin yhtäjaksoinen päällystyskohde onkin keskivilkkaan seututie 793 Maliskylä–Haapavesi välin päällystäminen 21 km matkalta.

Jalankulun ja pyöräilyn väylien päällystyskohteet sijaitsevat Oulun, Kempeleen, Muhoksen, Iin ja Nivavalan alueella. Näillä alueilla jalankulun ja pyöräilyn väylien kunto paranee merkittävästi. Kaikki päällystyskohteet on valittu kuntomittausten, liikennemäärän, tien luokitusten ja maastokäyntien perusteella. Päällystyskohteet on suunniteltu huomioiden tierakenteen korjaustarpeet sekä kuivatuksen parantaminen. Päällystysten lisäksi tehdään myös paljon erityyppisiä koneellisia paikkauksia. Tällä tavoin pyritään pitämään myös vähäliikenteisiä maanteitä liikennettä tyydyttävässä kunnossa.

Vuoden merkittävimmät päällystyskohteet:

  • Vt 4 Oulun moottoritie, Oulu
  • Vt 4 Rantsila–Ojakylä, Siikalatva
  • Vt 6 Kontinjoki–Eevala, Sotkamo
  • Vt 8 Himanka–Rahja, Kalajoki
  • Vt 8 Pyhäjoki–Piehinki, Pyhäjoki
  • Vt 20 Panuma–Taipaleenharju, Pudasjärvi
  • Kt 86 Oulainen–Kilpua, Oulainen
  • Kt 86 Vihanti–Paavola, Siikalatva
  • St 793 Maliskylä–Haapavesi, Nivala/Haapavesi
  • St 899 Anttila–Vuokatti, Sotkamo
    Päällystyskohteet kartalla (arcgis.com)

Päällystysten lisäksi maanteillä tehdään myös muita maanteiden parantamiseen ja rakentamiseen liittyviä töitä. Alueellamme uusitaan ja korjataan myös useita siltoja. Jalankulun ja pyöräilyn väyliä rakennetaan Kuusamossa, Pudasjärvellä, Vaalassa ja Sotkamossa. Kesän aikana tehdään loppuun liittymäjärjestelyt Nivalassa Asematiellä ja alikulku Kalajoella Tapiontuvan kohdalla yhteistyössä kaupunkien kanssa. Oulun kaupunki toteuttaa liittymäjärjestelyjä Linnanmaalla ja Oulunsalossa. Kärsämäen kunta tekee jalankulkuun ja pyöräilyyn liittyviä järjestelyjä valtatiellä 28.

Hailuodon kiinteän yhteyden rakentaminen on lähtenyt liikkeelle toukokuussa. Rakentamisen aiheuttamat louhekuljetukset tulevat näkymään Oulun seudun liikenteessä pitkään. Kiinteä yhteys avautuu liikenteelle loppusyksystä 2026. Poikkimaantien parantamisen ensimmäinen vaihe valmistuu liikenteelle 2025 vuoden lopulle ja kakkosvaihe jatkuu vuoteen 2026 asti. Sekä Hailuodon että Poikkimaantien hankkeiden toteuttamisesta vastaa Väylävirasto.
Parantamishankkeet kartalla (arcgis.com)

Kesäkaudella maantieverkolla tapahtuu siis paljon. Liikennettä varoitetaan ja nopeuksia alennetaan työmaiden kohdalla liikenneturvallisuuden sekä työturvallisuuden näkökulmasta. Tienpitäjä korostaa tiellä liikkujille malttia työmaiden kohdalla. Kaikki tieverkolla tehtävä työ tähtää liikkumisolosuhteiden parantamiseen!

Risto Leppänen
Johtaja, liikenne ja infrastruktuuri
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Henkilökuva.

Vilkasta tienpidossa – kuluvana vuonna tehdään merkittäviä linjauksia liikennesektorilla

Timo Mäkikyrö on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikennejohtaja.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikennevastuualueen toiminnassa jatkuu positiivinen vire. Liikenteen substanssitoimintaan on rahoitusta käytettävissä kokonaisuudessaan 106 miljoonaa euroa.

Maantieverkolla toteutettiin viime vuonna mittavia parannustöitä: muun muassa tiepäällysteitä uusittiin ennätykselliset 500 km. Kuluvana vuonna ei päällysteiden uusimisessa päästä vastaavalle tasolle, mutta tekemisen meininki jatkuu ja lukuisia uusia hankkeita käynnistyy korvamerkityn rahoituksen turvin.  Tienpitoon on käytettävissä noin 83 miljoonaa euroa.

ELY-keskus tuottaa myös julkisen henkilöliikenteen palveluja, jotka tunnetaan perinteisesti termillä joukkoliikenne. Viime vuosina on kuntien kanssa tiiviissä yhteistyössä laadittu alueellisia palvelutasosuunnitelmia lähes koko toimialueellamme. Näihin suunnitelmiin perustuva liikenne on kilpailutettu ja uusi liikenne käynnistyy tulevana kesänä. Odotettavissa on parannuksia palvelutasoon. Julkisen henkilöliikenteeseen rahoitus on kasvanut viime vuodesta ja sitä on käytettävissä 9,2 miljoonaa euroa.

Yksityisteiden kunnostusten avustamiseen on kuluvana vuonna käytettävissä lähes 12 miljoonaa euroa. Rahoitus on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Avustuksen saaminen edellyttää järjestäytynyttä tiekuntaa tienpitäjänä sekä tiekunnan omaa rahoitusosuutta. Kannustankin tiekuntia aktivoitumaan toiminnassaan!

Kuluvana vuonna tehdään merkittäviä linjauksia liikennesektorilla. Valtioneuvosto päättää valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta antamalla sen selontekona eduskunnalle kuluvana keväänä. Suunnitelma määrittelee muun muassa tienpidon rahoituskehykset pitkällä aikajänteellä. Samanaikaisesti Väylävirasto valmistelee kahdeksanvuotista infrainvestointiohjelmaa.

Oulun ja Kemin välinen nelostien investointihanke valmistuu kuluvana vuonna. Investoinnin tuomasta parantuneesta palvelutasosta saamme jo nyt tuntuman aikaisempaa turvallisempien ja sujuvampien matkojen muodossa. Investoinnin valmistuttuakin kyseiselle tiejaksolle jää korostuneena palvelutasopuutteena muun muassa Iin taajaman kohta, jonka ohittamiseen tarvitaan noin sadan miljoonan euron investointi.  Tämän investoinnin, samoin kuin monen muun liikenneinfrainvestoinnin, toteutuksen rahoitus ja toteutusajankohta ovat päätöksentekijöiden pöydillä kuluvana vuonna.

Todella mielenkiintoista on loppuvuodesta tarkastella vuoden satoa!

Timo Mäkikyrö

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tienpidon ja liikenteen katsaus 2021