Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on asettanut tälle vuodelle tavoitteekseen kulttuuri- ja luovien alojen elinkeinotoiminnan kehittämisen. Taustalla on ajatus siitä, että alueen pito- ja vetovoiman lisäämiseksi tarvitaan kovien arvojen lisäksi myös pehmeitä arvoja. Lisäksi näemme, että kulttuurista ja luovista aloista voidaan saada lisäarvoa myös muiden toimialojen kehitykselle, puhutaanpa matkailusta tai vaikkapa terveydenhuollostakin. Tulemme tänä vuonna parantamaan tietopohjaa toimialasta, järjestämään erilaisia infoja yritystoiminnasta ja rahoituksesta ja kohtauttamaan eri tahoja yritystoiminnan kehittämiseksi. Tavoitteena on luonnollisesti myös lisätä alan työpaikkoja.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa toimii kulttuuri ja luovat alat teemaryhmä. Ryhmän asiantuntemus yli hallinnon rajojen on selvästi parantanut kunkin toimijan hankkeiden laatua. Myös ELY-keskus on saanut omaan toimintaansa hyviä eväitä, esimerkiksi hankehakujen suuntaamiseen.
Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Vaikka nimessä onkin vain Oulun kaupungin nimi, on hanke koko maakunnan laajuinen. Mukana on myös kaikki Kainuun kunnat ja eräitä kuntia muista naapurimaakunnistakin. ELY-keskus pyrkii omalla toiminnallaan tukemaan hanketta ja siihen liittyviä tapahtumia ja kehityshankkeita. Elinkeinotoiminnan kautta voidaan saada kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumista ja kehityshankkeista pysyvää toimintaa alueellemme. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen vetämä alueellinen etnisten suhteiden neuvottelukunnan toiminnassa kulttuuri oli viime toimikaudella vahvasti mukana (mm. etnokahviloissa) ja olemme mukana Oulu2026-tapahtumien suunnittelussa järjestötoimijoiden kanssa.
ELY-keskuksen tavoitteena on alueen yhdenvertaisuuden ja monikulttuurisuuden edistäminen. Oman käsitykseni mukaan kulttuuri ja luovat alat -toimiala voisi olla merkittävä toimija tällä sektorilla. Kulttuuri tarjoaa mielekästä tekemistä ja kohtaamisia maahanmuuttajien ja valtaväestön välillä. Yhteinen toiminta myös tukee kielen oppimista sekä sosiaalisten suhteiden ja verkostojen rakentamista. Kulttuuri on myös oiva alusta toimijuudelle: vaikka suomen tai ruotsin kielen taito ei olisi vahva, niin maahanmuuttajataustaiset voivat olla itse toteuttamassa monenlaista kulttuurialan toimintaa ja tapahtumia. Yhtenä hienona tuoreena esimerkkinä ovat maahanmuuttajajärjestön vetämänä Oulussa ja Kuusamossa rasisminvastaisella viikolla toteutetut yhteiset Iftar-illalliset.
Meidän pitää tehdä yhdessä alueestamme hyvä paikka elää ja asua.
Tutustu ensimmäiseen kulttuurin ja luovien alojen teemauutiskirjeeseen, jossa kerromme ajankohtaisia asioita rahoitusmahdollisuuksista ja hakukierroksista, toimialan työllisistä, kulttuuriteemaryhmästä, esittelemme esimerkkejä muutamista rahoitetuista hankkeista sekä rakennusperinnön hoitoavustuskohteista. Lue ja tilaa uutiskirje »
Petri Keränen, johtaja Elinkeino, työvoima ja osaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Liikenneturvallisuustyötä ohjaavat Suomessa kansalliset ja Euroopan Unionin tavoitteet. Kansallisen liikenneturvallisuusstrategian visiona on, että kaikki liikennemuodot ovat vuoteen 2050 mennessä niin turvallisia, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Suomi on myös sitoutunut muiden EU-maiden kanssa tavoittelemaan tieliikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten vähentämistä puolella vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tämä välitavoite ohjaa liikenneturvallisuustyötä kohti vuoden 2050 nollavisiota.
Kuolemaan johtaneiden tieliikenneonnettomuuksien määrä on nykyisin murto-osa 1970-luvun huippuvuosista. Suomessa kuoli tieliikenteessä vuonna 2024 ennakkotietojen mukaan 176 ihmistä, kun viitisenkymmentä vuotta sitten kuolleita oli yli tuhat vuosittain. Maanteiden liikenneonnettomuustilastojen valossa liikenneturvallisuus on kehittynyt myös Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa myönteiseen suuntaan. Pohjois-Pohjanmaalla tapahtui vuonna 2024 ennakkotietojen mukaan 153 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta, kun kymmenen vuotta sitten luku oli vielä 351. Kainuussa onnettomuudet ovat kymmenessä vuodessa vähentyneet puolella, määrän ollessa viime vuonna 40. Suhteutettuna 100 000 asukkaaseen onnettomuusmäärät ovat viimeisen viiden vuoden aikana pysyneet Pohjois-Pohjanmaalla koko maata pienempinä, mutta Kainuussa määrät ovat pääsääntöisesti olleet koko maata korkeammat.
Kuva 1. Henkilövahinkoon johtaneet tieliikenneonnettomuudet Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa v. 2015–2024.
Kuva 2. Henkilövahinkoon johtaneet tieliikenneonnettomuudet / 100 000 asukasta koko maassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa v. 2020–2024.
Vuonna 2024 Pohjois-Pohjanmaalla tapahtui ennakkotietojen mukaan 12 kuolemaan johtanutta tieliikenteen onnettomuutta, joissa kuoli 12 ihmistä. Onnettomuuksien määrä on selkeästi laskenut vuosista 2021–2022, jolloin kyseisiä onnettomuuksia sattui 19 ja 17 kappaletta. Kainuussa kuolemaan johtavia tieliikenneonnettomuuksia on tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana 2–6 kappaletta vuosittain. Viime vuonna Kainuussa kuoli liikenteessä ennakkotietojen mukaan viisi ihmistä.
Kuva 3. Kuolemaan johtaneet tieliikenteen onnettomuudet Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa vuosina 2020–2024.
Lasten liikennekuolemia ja -loukkaantumisia edellisvuosia enemmän ‒ Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa tilanne koko maata parempi
Vuosi 2024 oli synkkä lasten liikennekuolemien suhteen Suomessa. Koko maassa kuoli ennakkotietojen mukaan yhdeksän alle 15-vuotiasta lasta. Määrä on korkein sitten vuoden 2016. Vastaava kehitys ei näy Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, missä ei ole kuollut liikenteessä yhtään 0–14-vuotiasta lasta viimeisen kahden vuoden aikana.
Viimeisen viiden vuoden aikana Suomessa on kuollut tai loukkaantunut tieliikenteessä noin viisi 0–14-vuotiasta lasta 100 000 asukkaan joukosta. Pääsääntöisesti tilanne on Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa ollut koko maata parempi. Ennakkotietojen mukaan viime vuonna lasten tieliikenne-kuolemien ja -loukkaantumisten määrä 100 000 asukkaaseen suhteutettuna oli Pohjois-Pohjanmaalla selkeästi edellisvuosia alhaisempi (2,2 lasta / 100 000 asukasta). Kainuussakin lasten henkilövahinkojen määrä on laskenut huomattavasti viiden vuoden takaisesta (2,9 lasta / 100 000 asukasta).
Kuva 4. Tieliikenteen henkilövahingot 0–14-vuotiaissa / 100 000 asukasta koko maassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa v. 2020–2024.
Onnettomuuksia tapahtuu Pohjois-Pohjanmaalla eniten marraskuussa ja useimmin nuorille
Onnettomuusaltteimmat kuukaudet vuonna 2024 Pohjois-Pohjanmaalla olivat marraskuu (14 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta) ja heinäkuu (12 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta). Marraskuussa onnettomuuksien määrää selittävät huonot keliolosuhteet, kuten pimeys ja liukkaus, kun taas heinäkuussa lomakautena tyypillisesti liikutaan enemmän, ja valoisissa hyvissä olosuhteissa ajonopeudetkin usein kasvavat. Kainuussa eniten henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia maanteillä tapahtui elokuussa (5 kpl).
Kuva 5. Maanteiden henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet kuukausittain Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa vuonna 2024.
Liikenteessä nuorten kuljettajien (15–24-vuotiaiden) kuolemanriski on kaksin-kolminkertainen koko väestöön verrattuna. Viimeisen kolmen vuoden aikana Suomessa kuoli liikenteessä keskimäärin 37 ja loukkaantui lähes 1100 nuorta vuosittain. Hyvää kehitystä on tapahtunut, sillä 15–24-vuotiaiden liikennekuolemat ovat vähentyneet kolmanneksella viimeisen kymmenen vuoden aikana ja loukkaantumisten määrä on puolittunut. (Lähde: Liikenneturva)
Nuoria on väestöstä vain noin 11 prosenttia, mutta he ovat muihin ikäryhmiin verrattuna yliedustettuina liikenneonnettomuustilastoissa. Ennakkotietojen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla kuoli tai loukkaantui viime vuonna 78 ja Kainuussa 11 nuorta. Suuremmissa ikäluokissa henkilövahinkojen määrät ovat huomattavasti pienempiä.
Kuva 6. Tieliikenneonnettomuuksien henkilövahingot ikäryhmittäin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa v. 2024.
Jalankulun ja polkupyöräilyn liikenneonnettomuuksien määrä kasvoi niin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa kuin koko maassakin
Henkilövahinkoon johtaneita jalankulun ja polkupyöräilyn onnettomuuksia tapahtuu Suomessa noin 800–900 kappaletta vuosittain. Onnettomuuksien määrä on laskenut vuosina 2020–2023, mutta viime vuonna ennakkotietojen mukaan onnettomuuksia tapahtui edeltäviä kolmea vuotta enemmän. Pohjois-Pohjanmaalla jalankulun ja polkupyöräilyn onnettomuusmäärä on ollut kasvussa viimeisen viiden vuoden ajan. Vuonna 2020 onnettomuuksia tapahtui 40 kappaletta, kun taas viime vuonna niitä tapahtui ennakkotietojen mukaan 60 kappaletta. Kainuussa jalankulun ja polkupyöräilyn henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrässä palattiin laskevan kehityksen jälkeen viime vuonna takaisin vuoden 2020 tasolle, jolloin onnettomuuksia tapahtui yhdeksän kappaletta.
Suomessa tapahtuu kuolemaan tai loukkaantumiseen johtavia jalankulun ja polkupyöräilyn liikenneonnettomuuksia vuosittain noin 15 kappaletta jokaista 100 000 asukasta kohti. Pohjois-Pohjanmaalla vastaava määrä on viimeisen viiden vuoden aikana ollut pääsääntöisesti hieman koko maata alempi (10–15 kappaletta). Kainuussa tilanne on parempi, sillä 100 000 asukkaaseen suhteutettuna siellä on viimeisen viiden vuoden aikana tapahtunut jalankulun ja polkupyöräilyn henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia selkeästi koko maata vähemmän (8–13 kappaletta).
Kuva 7. Henkilövahinkoon johtaneet jalankulun ja polkupyöräilyn onnettomuudet / 100 000 asukasta koko maassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa v. 2020–2024.
4.2.2025 pidettiin yli 100 osallistujaa kerännyt järjestyksessään kahdeksas Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen järjestämä Kasvuforum-webinaari. Päivän puheenjohtajana toimi ELY-keskuksen johtaja Petri Keränen. Webinaarissa oli viisi osiota eri teemoilla: vienti ja kansainvälistyminen, TKI, yrityspalvelut työllisyysalueilla, Mittelstand sekä paneelikeskustelu viennistä ja kansainvälistymisestä.
ELY-keskuksen verkostoihin muutoksia
Tilaisuuden avauksessa puheenjohtaja Keränen kertoi TE24- muutoksesta, jossa TE-toimistot lakkautettiin ja niiden palvelut siirtyivät kunnille tämän vuoden alusta. Tämä muutos vaikuttaa myös Team Finland -palveluihin, jossa aiemmin TE-toimisto oli kumppanina. ELY-keskuksen vetämät verkostot ja yhteistyöelimet joudutaan päivittämään. Webinaarissa kuultiinkin kahden työllisyysalueen, Raahen ja Oulun seudun alueiden, sekä Kuntaliiton elinvoimajohtaja Mikko Härkösen ajankohtaiset yrityspalveluista työllisyysalueilla. Keränen mainitsi myös odotetusta Pohjoisen ohjelmasta, joka alkaa nyt konkretisoitumaan – mm. vihreä siirtymä on tärkeä edistettävä toimenpide tässä kasvuohjelmassa.
Toinen iso muutos Team Finland -palveluissa tänä vuonna on Business Finlandin ulkomaan toimintojen integroiminen ulkoministeriöön – tämä vahvistaa Team Finland -toimijoiden vientipalveluja entisestään. Ulkoministeriöllä on jo ennestään vahva kansainvälinen edustustoverkosto yritysten käytössä, noin 90 toimipistettä. Finnveran puheenvuorossa mainittiin Finnpartnership-ohjelma, joka tukee mm. Ukrainaan suuntautuvien hankkeiden alkuvaiheen kuluja. ELY-keskuksen tarjoamalla kehittämisavustuksella voidaan tukea yritysten laajentumista uusille kansainvälisille markkinoille. Team Finland -kokonaisuutta koordinoi maakunnittain ELY-keskukset, Pohjois-Pohjanmaalla siitä vastaa kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori Juha Elf – yritysten ei siis tarvitse miettiä keneen Team Finland -toimijaan ottaa yhteyttä.
Lisää vientiyrityksiä
Kasvuforumissa kuultiin neljä erinomaista yrityscasea, jotka osoittivat, miten yritykset voivat menestyä hyvällä osaamisella ja toimivilla kumppanuuksilla sekä sopeutumalla muuttuviin markkinoihin.
Usealla paikkakunnalla toimiva Patria Group toimii strategisena kumppanina Suomen puolustusvoimille. Patria vetää Business Finlandin osarahoittamaa eALLIANCE-hanketta, joka edistää suomalaisten siviili- ja puolustusteknologiayritysten yhteistyötä NATOn kanssa.
Pudasjärveläinen Kontiotuote Oy, tai paremmin tunnettu Kontiona, on maailman suurin hirsirakennusten valmistaja. Toimitusjohtaja Mika Rytkyn mukaan kansainvälistymisessä menestyminen edellyttää vahvaa tuotetarjoamaa. Yrityksen vientimenestys perustuu mm. suomalaisiin referensseihin ja hiilineutraaliin puurakentamiseen.
Kempeleläinen Cactos Oy hyödyntää sähköistyvän yhteiskunnan tarpeita liiketoimintansa kasvattamisessa. Oululainen Profilence Oy, joka syntyi Nokia Mobile Phonesin raunioista, on kansainvälinen ohjelmistotekniikan ja testauksen asiantuntija. Yritykset korostivat korkeakoulujen TKI-toiminnan hyödyntämistä, case-esimerkkinä kuultiin Oulun ammattikorkeakoulun TKI, josta kertoi tutkimusjohtaja Noora Jansson.
EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen esitteli Mittelstand-ohjelmaa, jonka tavoitteena on tuplata keskisuuren yrityskokoluokan, ns. Mittelstand-yritysten määrä vuoteen 2030, koska ”Mittelstandit” yleensä pyrkivät tavoittelemaan uusia vientimarkkinoita. Huovinen kuvasi hyvin Suomen yritysrakennetta tällä hetkellä: ”Suomen yrityskanta on kuin Eiffel-torni. Se on alhaalta leveä, mutta ylhäältä liian kapea.” Eli Suomessa syntyy kohtuullisesti yrityksiä, mutta paljon yksinyrityksiä, joilla ei ole aina kasvuhaluja tai edellytyksiä tehdä vientikauppaa.
Paneelikeskustelu: julkisten toimijoiden tuki yritysten vientitavoitteissa
Paneelissa Mika Rytky Kontiosta (keskellä vasemmalla) haastoi Team Finland -toimijoita: (vasemmalta oikealle) Anne Pulkkinen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Arto Pussinen Business Finland, Jyrki Nissilä ulkoministeriö ja Pasi Vartiainen Finnvera.
Webinaarin paneelikeskustelun moderaattorina toimi Kontion Rytky ja osallistujina aiemmin esiintyneet Team Finland -toimijat. Paneelin tavoitteena oli kuulla, miten julkiset toimijat voisivat paremmin tukea yrityksiä viennissä. Maailmanpoliittinen tilanne ei ole syy, etteikö yritykset voisi kasvattaa vientiä.
Kaikki toimijat kannustivat yrityksiä pitkäjänteiseen T&K-toimintaan ja tutustua vientikohdemaiden toimintatapoihin. Finnvera näkee pk-yrityksissä vientivolyymien positiivisen käänteen viime vuonna, joka näkyi mm. Finnveran vientikaupan rahoituspajoissa eri puolella Suomea. Pajoissa yritykset saavat tietoa esimerkiksi viennin käyttöpääoman rahoitus- ja toimitusvakuusmahdollisuuksista. Keskustelussa korostui myös tuotteiden jalostaminen pidemmälle jo kotimaassa, sillä korkeamman jalostusasteen tuotteiden vienti voi tuottaa enemmän tuloja. Ukrainan jälleenrakentamisessa panelistien mukaan on yritysten tärkeää perehtyä sodan mukana tulleisiin vientikaupan riskeihin.
Oli hienoa kuulla, miten Team Finland toimijoiden kesken asiakastiedot liikkuvat luottamuksellisesti ja nopeasti mm. yhteisen CRM-järjestelmän kautta. Webinaaripäivänä sattui muuten mukavasti 12 kuukauden euriborin isoin päivälasku sitten viime elokuun – tästä on hyvä jatkaa vuotta 2025!
teksti: Yritysasiantuntija Tommi Sirviö Elinkeino, työvoima ja osaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Saamme laskeutua piakkoin joulun rauhaan ja juhlistaa vuoden 2025 alkamista. Haluamme kiittää kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta!
Vuonna 2024 rakennerahastojen toiminta on ollut täydessä vauhdissa ja kuluva ohjelmakausi 2021–2027 on ylittänyt jo puolen välin. Kuluneena vuonna on kaikkien käytettävissä olevien rahoitusinstrumenttien avulla vahvistettu Pohjois-Suomen elinvoimaa monipuolisesti. Yritystuista ja ESR-kehittämisrahoituksesta on tehty merkittävä määrä rahoituspäätöksiä. Ympäristö- ja infrarahoituksilla on voitu edesauttaa mm. entisten turvetuotantoalueiden ennallistamista ja liikenteellisten haasteiden ratkeamista.
Yritysrahoitus
Yritysrahoituksen osalta on saatu purettua hakemusruuhkat ja uusien hakemusten käsittelyyn päästään nyt huomattavasti nopeammin kuin viime vuonna. Kuluvana vuonna avustuksia on myönnetty EAKR- ja JTF-rahastoista koko Pohjois-Suomeen yhteensä noin 54 miljoonaa euroa, josta Pohjois-Pohjanmaalle 25 miljoonaa euroa, Lappiin 23 miljoonaa euroa ja Kainuuseen 5 miljoonaa euroa. Päätöksiä on tehty yhteensä 272 kappaletta.
Määrärahoja on ollut käytössä ennätysmäärä vuosina 2023–2024 ja niitä siirtyy ensi vuodelle arviolta 18 milj. € Pohjois-Pohjanmaalle, 5 milj. € Lappiin ja 1 milj. € Kainuuseen. Uusia määrärahoja saadaan Pohjois-Pohjanmaalle 14,6 milj. €, Lappiin 12,5 milj. € ja Kainuuseen 4,4 milj. €. Rahoitusta on edelleen hyvin käytettävissä, mutta erityisesti isommista investointihankkeista kannattaa keskustelut käynnistää hyvissä ajoin yritysasiantuntijoidemme kanssa.
Vuonna 2025 pääpaino on EAKR-rahoituksessa, johon avataan tammikuussa jatkuva haku koko Pohjois-Suomeen. Pohjois-Pohjanmaalla JTF-rahoitusta on muita maakuntia enemmän käytössä, joten se avataan vielä jatkuvana hakuna. Lapissa JTF-haku avataan määräaikaisena ja se kohdistetaan ympärivuotisen matkailun kehittämiseen erityisesti ohjelmapalveluyritysten toimintojen kehittämiseksi. Matkailualan toimijoita halutaan haastaa toteuttamaan innovatiivisia hankkeita, joiden avulla voidaan uudistaa matkailualaa, kehittää uusia tuotteita ja palveluja tai ratkaista matkailun haasteita ja lieveilmiöitä.
Vuonna 2025 painopisteenä ovat erityisesti tutkimus- ja kehittämishankkeet, joille avataan erillinen määräaikaisen haku tammikuussa. Rahoitettavissa hankkeissa yritys voi kehittää uusia tuotteita, palveluita, materiaaleja, valmistaa prototyyppejä tai kehittää tuotantomenetelmiä. Hankkeissa yritys voi ostaa myös tutkimuspalveluita tai investoida uusimpaan teknologiaan.
Yrityksillä on nyt erinomainen mahdollisuus suunnata katse tulevaan ja panostaa tutkimuksen hyödyntämiseen! Yritysasiantuntijamme keskustelevat mielellään uusista hankkeista etukäteen, joten otathan yhteyttä meihin. Järjestämme 16.1.2025 kello 15–16 Teamsillä infotilaisuuden vuoden 2025 painotuksista ja hauista.
ESR-rahoituksen kysyntä on jatkunut vilkkaana vuoden 2024 aikana: hakemuksia on saatu paljon sekä alueosiossa että valtakunnallisissa teemoissa. Myös oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) osaamista ja työllisyyttä edistävä hankerahoitus on saatu hyvin käyntiin. Vuoden aikana ESR-tyyppisiä hankkeita on rahoitettu yhteensä noin 36,1 milj. € arvosta. Rahoituksesta kohdentui noin 10,8 milj. € Pohjois-Pohjanmaalle, 7,6 milj. € Lappiin, 4,6 milj. € Kainuuseen sekä 0,9 milj. € ylimaakunnallisiin hankkeisiin. Lisäksi valtakunnallisia työelämän kehittämisen ja jatkuvan oppimisen teemoja on rahoitettu yhteensä noin 12,2 milj. € arvosta.
Kaikkiaan Pohjois-Suomessa on käynnistynyt paljon erilaisia ESR-kehittämishankkeita, jotka vastaavat hyvin ajankohtaisiin tarpeisiin. Vuoden 2024 aikana on rahoitettu hankkeita mm. uusiutuvan energian, tekoälyn, digitaalisten taitojen ja vastuullisen liiketoiminnan osaamiseen liittyen. Hankkeilla kehitetään myös matkailuosaamista ja matalan kynnyksen palveluja vieraskielisten asettautumisen, kotoutumisen sekä työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaannon parantamiseksi.
Toisaalta hankkeita suuntautuu nuorten hyvinvointiin ja sote-alan alan osaamisen kehittämiseen. Useassa hankkeessa hyödynnetään ja kehitetään kulttuurin keinoja työllisyyden ja osallisuuden parantamisessa. Myös lastensuojelun palveluiden kehittämisen toimintalinja on saatu käyntiin vuoden 2024 aikana.
Pohjois-Suomen toimijat ovat hyvin mukana myös Työelämän kehittämisen ja Jatkuvan oppimisen valtakunnallisissa teemoissa.
Tähän mennessä rahoitetuilla ESR-hankkeilla tavoitellaan laasti osallistujia:
9 781 työtöntä henkilöä
5 889 osallistuvaa yritystä
17 878 työssä olevaa henkilöä
2 748 työmarkkinoiden ulkopuolella olevaa henkilöä
Tulevan vuoden 2025 aikana hankkeiden rahoitus jatkuu vilkkaana. Vuoden alkupuolella tehdään päätökset loppuvuodesta 2024 saapuneisiin hakemuksiin. Lisäksi käynnistetään uusia hankehakuja sekä alueosion ESR:stä että valtakunnallista teemoista. ESR-hankehaku työllisyyteen ja osallisuuteen toteutetaan 16.1.–27.3.2025. JTF-rahoituksessa (osaaminen ja työllisyys) on käynnissä jatkuva haku syyskuun loppuun saakka.
Ajankohtaisiin, hyvin valmisteltuihin kehittämishankkeisiin on siis vielä hyvin rahoitusta haettavissa.
Ympäristö- ja ennallistamishankkeet
JTF-rahoituksella voidaan tukea myös turvetuotannosta poistuneiden alueiden ennallistamista ympäristö- ja päästövaikutusten vähentämiseksi. Ennallistamiseen ja muuhun ympäristöpainotteisten hankkeiden tukemiseen vuoden 2024 aikana on suunnattu alueellista rahoitusta noin 3,5 milj. €. Lisäksi valtakunnallisissa vihreän siirtymän teemoissa on saatu paljon hakemuksia, joihin saadaan päätökset vuoden 2025 alkupuolella.
Infrahankkeet
Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin uusiin infrahankkeisiin on myönnetty rahoitusta vuonna 2024 yhteensä noin 4,6 milj. €, josta kohdistuu Pohjois-Pohjanmaalle 1,9 milj. € ja Lappiin 2,7 milj. €. Hankkeilla on tuettu tuotannollisten ja matkailuyritysten saavutettavuutta sekä liikenneturvallisuutta kohdealueilla. Seuraava hankkeiden haku aukeaa helmikuussa 2025.
Uudet hankehaut tuovat monia mahdollisuuksia Pohjois-Suomen kehittämiseen!
Rauhallista joulun aikaa ja kehittämisintoa vuodelle 2025! Terveisin Pasi Loukasmäki, Riitta Ilola ja Anne Pulkkinen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoitusyksikkö
Almanakassa ei ole enää kovin monta päivää jäljellä tätä vuotta. Voimme hyvillä mielin tehdä katsausta kuluneeseen vuoteen sekä suunnata ajatuksia tulevaan.
Viime aikoina on alueellamme julkaistu tiedotteita mielenkiintoisista uusista hankkeista, kuten datakeskuksista, vetyhankkeista ja vetyputkihankkeista. Näiden suunnitelmien taustalla oleva yhteistyö eri toimijoiden kesken on ollut erityisen hedelmällistä. Investoinnit eivät tule alueellemme sattumalta vaan uusiutuvan energian eturivissä kulkeminen mahdollistaa myös sähköä hyödyntävien innovatiivisten investointien toteutumisen. Näiden hankkeiden osalta teemme yhteistyötä kumppaneidemme kanssa poikkihallinnollisesti, hankerahoituksen, työllisyyden, saavutettavuuden ja ympäristöasioiden parissa.
Pohjois-Suomen toimijoiden välisen yhteistyön tarpeellisuutta ja voimaa korostaa myös hallitusohjelman mukaisen Pohjoisen ohjelman laatiminen. Tarkoituksena on edistää pohjoisen Suomen mahdollisuuksia esimerkiksi alueellisen elinvoiman ja investointien vauhdittamisen osalta täysimääräisesti. Ohjelma tulisi julkaista vuoden lopulla ja varsinainen toteutustyö aloitetaan ensi vuonna.
Yhteistyön merkitys korostuu entisestään myös luonnon monimuotoisuuden edistämisessä erityisesti Helmi-hankerahoituksen saralla sekä vesienhoidon puolella, jotta vesien hyvän tilan tavoite saavutetaan.
Liikenteen ja alueidenkäytön puolella Oulun seudun MAL-sopimuksen (maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus) laatiminen on hieno yhteisponnistus, jonka kautta vähähiilisen liikkumisen hankkeita voidaan toteuttaa. Liikenteen osalta on todettava, että tienpidon korjausvelan hillitsemiseksi alueellemme saatu 33 miljoonan euron lisämääräraha tuli todella tarpeeseen. Korjausvelkarahoitusta on luvassa myös ensi vuodelle ja sitä tullaan kohdentamaan päällysteiden lisäksi myös siltoihin.
Kuluvaa vuotta on paljolti määrittänyt muutoksiin valmistautuminen myös sidosryhmäyhteistyössä. Näkyvimpänä muutoksena on työllisyyspalvelujen siirtyminen pääosin työllisyysalueiden vastuulle vuoden 2025 alusta lähtien. Uudistuksen onnistuminen edellyttää monialaista ja rehtiä kumppanuutta, jotta saamme varmistettua työttömille töitä ja uusiin investointeihin osaavaa työvoimaa.
Vuoden 2026 alusta tapahtuu aluehallinnon muutos, jossa muodostetaan valtakunnallinen lupa- ja valvontavirasto sekä 10 elinvoimakeskusta. Tällä hetkellä eri määrän vastuualueita sisältäviä ELY-keskuksia on kaikkiaan 15, joten elinvoimakeskusten alueet tulevat olemaan suuremmat kuin nykyisten ELY-keskusten alueet. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu muodostavat Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen. Lupa- ja valvontavirasto muodostuu pääasiassa ELY-keskusten ympäristötehtävistä, aluehallintovirastoista sekä Valviran tehtävistä. ELY-keskuksista lupa- ja valvontavirastoon siirtyvät ympäristövastuualueen viranomaistehtävistä ympäristölupien valvonta, YVA- tehtävät, alueidenkäytön tehtävät, luonnonsuojelun sekä vesienhoidon viranomaistehtävät. Liikenteen joukkoliikennetehtävät siirtyvät Traficomiin. Muilta osin ELY-keskusten tehtävärepertuaari siirtyy elinvoimakeskuksiin.
Lisäksi olemme yhteistyössä muiden valtion toimijoiden kanssa valmistelemassa Senaatin johdolla toimitilauudistusta, jossa yli 1 000 henkilöä jatkossa työskentelisi nykyisissä ELY-keskusten ja AVI:en tiloissa. Tämän muutoksen aikaikkuna on vuodessa 2027.
Venäjän hyökkäysota Ukrainaan jatkuu jo kolmatta vuotta, samoin kuin Venäjän hybridivaikuttaminen, josta osansa on saanut myös Suomi. Varautumisen osalta hyvä viranomaisyhteistyö samoin kuin hyvä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa jatkuu alueellamme edelleen – kiitos siitä teille kaikille.
Muutokset ja niihin liittyvä epävarmuus voivat koetella meitä niin yksilö- kuin yhteiskunnallisella tasolla. Vaikka jouluperinteetkin voivat ajan saatossa muuttua, Suomessa joulu ja joulun aika on jo pitkään ollut myös almanakassa ajanjakso, jolloin on ollut mahdollisuus rauhoittua ja hengähtää arkisen aherruksen keskellä. Olkaamme kiitollisia tästä mahdollisuudesta.
Arvoisat yhteistyökumppanimme − Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kiittää teitä kaikkia panoksestanne ja yhteistyöstänne alueemme elinvoiman, liikenteen ja ympäristön kehittämiseksi kuluneena vuonna 2024 ja toivottaa teille rauhallista joulua sekä onnellista uutta vuotta 2025!
Jonas Liimatta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ylijohtaja
Ilmaston lämpeneminen tuo mukanaan sekä mahdollisuuksia että haasteita maataloudelle. Kasvukauden pidentyminen mahdollistaa satoisampien kasvilajikkeiden viljelyn, mutta toisaalta esimerkiksi kuivuusjaksot ja muut sään ääri-ilmiöt aiheuttavat riskejä sadontuotannolle. Viljelijät tarvitsevat konkreettisia keinoja muuttuviin olosuhteisiin sopeutumiseksi, mutta miten sopeutumista voidaan parhaiten edistää? Mitkä ovat vaikuttavimmat tavat, joilla maatalousyrittäjät saadaan pohtimaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia omalla tilallaan, entä sopeutumistoimien toteuttamista?
Kuva: Pia Lehmusvuori.
Vastauksia tähän kysymykseen pohdittiin 13.11.2024 työpajassa maatalouden ympäristötiedon vaihtopäivillä, jossa lähes kolmikymmenpäinen joukko alan asiantuntijoita kokoontui ideoimaan vaikuttavampia tapoja. Keskusteluissa korostuivat erityisesti viljelijöiden motivointi, vertaisoppimisen merkitys sekä taloudelliset kannustimet. Näistä jokainen tarjoaa omanlaisensa vipuvoiman sopeutumisen tueksi.
Selkeä viestintä ja käytännön esimerkit ovat avainasemassa
Viljelijöiden motivoimiseksi tarvitaan selkeätä, ajantasaista ja riittävän yksinkertaisessa muodossa tarjottavaa tietoa sopeutumismahdollisuuksista. Tietoa on välitettävä myönteisillä viesteillä ja ratkaisumahdollisuuksia korostaen – syyllistämistä on vältettävä. Sopeutumiskeinoja ja niiden taloudellisia hyötyjä pitäisi esittää käytännön esimerkein. Pelejä, listauksia, laskureita ja laskelmia hyödyntämällä viljelijät voivat pohtia oman tilansa toimintaa muuttuvassa ilmastossa ja tehdä päätöksiä tilakohtaisesti.
Vertaisoppiminen vahvistaa osaamista
Kokemusten jako muiden viljelijöiden kanssa on vaikuttava tapa kannustaa sopeutumistoimiin. Käytännössä toteutetut muiden viljelijöiden esimerkit kannustavat miettimään omalle tilalle soveltuvia sopeutumiskeinoja. Mentorointi, pienryhmätoiminta ja pellonpiennartapahtumat tarjoavat viljelijöille mahdollisuuden oppia toisiltaan ja tukea toinen toisiaan. Tutkijoiden, neuvojien ja viljelijöiden yhteistyö auttaa tuomaan ilmastoviisaita toimia käytäntöön.
Taloudelliset kannustimet auttavat muutoksissa
Sopeutumistoimien käytäntöön viemiseen tarvitaan taloudellisia kannustimia. Viljelijätuet, kuten ekojärjestelmä ja ympäristökorvaus, sekä sopimusviljely ja muut markkinalähtöiset toimet edistävät sopeutumistoimien toteuttamista tiloilla. On tärkeää, että viljelijät kokevat kannustimet selkeästi maatilan toimintaa tukevina ja tilan taloutta parantavina. Kattava viestintä sopeutumisen rahoitus- ja tukimahdollisuuksista on keskeistä, jotta viljelijät voivat hyödyntää niitä tehokkaasti.
Työpajan järjestäjiä olivat ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö ja Luonnonvarakeskuksen MURU-hanke, jonka työtä jatketaan ARMAS-hankkeessa. Lämmin kiitos työpajan osallistujille aktiivisesta ideoinnista! Kiitos myös kollegoillemme ilmastoyksikön Johanna Helkimo sekä Luonnonvarakeskuksen Elina Nurmi, Riitta Savikko ja Kaisa Kuoppala työpajan toteuttamiseen osallistumisesta!
Kirjoittajista Pia Lehmusvuori (vas.) työskentelee luonnonvara-alan ilmastonmuutokseen sopeutumisen asiantuntijana ELY-keskusten valtakunnallisessa ilmastoyksikössä ja Karoliina Rimhanen maatalousjärjestelmien kestävyystutkijana Luonnonvarakeskuksessa.
Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston asiakkaat ovat todenneet palvelun tuottavan heille lisäarvoa. Palvelusta koetaan olleen hyötyä työllistymisen kannalta.
Johtaja Pirjo Juntunen (vas.) Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistosta ja yksikön päällikkö Eine Kela Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta arvioivat TE2024-uudistuksen edistävän työllisyysalueilla sekä lähipalvelua että kumppanuutta.
Asiakkaiden mukaan henkilöstö kohtaa asiakkaat ystävällisesti, palvelu on asiantuntevaa, ja asiakkaisiin ollaan yhteydessä nopeasti.
Vuoden 2025 alusta työnvälitykseen sekä elinkeinotoimintaan liittyvät palvelut löytyvät saman katon alta eri kunnista. TE-toimiston henkilöstö siirtyy työskentelemään eri kuntiin ja tapaa asiakkaita jatkossa kunnan toimipisteissä.
Kuluvan vuoden aikana TE-toimisto on yhdessä kuntien kanssa tehnyt muutokseen liittyvää valmistelutyötä. Työnvälityksestä sekä muista TE-palveluista muodostuu osa kuntien peruspalveluita.
Ensi vuoden alusta voimaan astuva muutos sisältää myös valtion virastojen välisiä palveluiden ja osaavan henkilöstön siirtymisiä. Työlupapalvelut siirtyvät Maahanmuuttovirastoon, yrityspalveluista osa ELY-keskukseen, sekä luonnontuotteiden keruun palvelut KEHA-keskukseen.
TE24-uudistuksen tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää parhaalla mahdollisella tavalla osaajien nopeaa työllistymistä sekä lisää TE-palvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. TE-palvelujen siirto kunnille tuo palvelut lähemmäksi asiakkaita.
Työllistymistä tukee laaja palveluvalikoima
Vuoden 2024 aikana yritykset ovat tarjonneet työpaikkoja, joiden kautta TE-toimisto on voinut tarjota uusia työmahdollisuuksia asiakkaille.
Osaamisen kehittämiseksi on järjestetty työvoimakoulutuksia, työnhakuun liittyviä valmennuksia, eri aiheisia tietoiskuja sekä teemakohtaisia webinaareja. TE-live on tuottanut lähetyksiä avoimista työpaikoista sekä haettavana olevista työvoimakoulutuksista. Uuden uran tai oman ammatin suunnitteluun on tarjottu ammatinvalinnanohjauksen monipuolisia palveluja. Työkykykoordinaattorit ovat kohdanneet asiakkaita työkykyyn liittyvissä asioissa. Neuvonta- ja ohjauspalveluiden kautta on autettu eri tilanteissa olevia yritys- ja henkilöasiakkaita.
Asiakkaita on tavattu myös eri tapahtumissa sekä paikan päällä että virtuaalisesti. Muutosturvapalveluille on kuluvan vuoden aikana ollut entistä enemmän kysyntää. Ratkaisuja rekrytointihaasteisiin on etsitty yhdessä yritysten kanssa.
Kansainvälisen työnvälityksen palveluista käytetyimmät ovat edelleen olleet EURES-palvelut sekä työntekijän oleskelulupapalvelut. Yritykset ovat saaneet osaajia ulkomailta yhteistyöllä ja useamman viranomaisen yhteisesti toteutettujen palvelupolkujen kautta.
Asiakkaat löytävät jatkossa tarkempaa tietoa palveluista omasta kunnasta. Työllisyysalueet sekä kunnat tulevat tiedottamaan saatavista palveluista.
ELY-keskukselle on keskeistä kumppanuus työllisyysalueiden kanssa
TE2024-uudistus vaikuttaa myös ELY-keskukseen ja tarkoittaa TE-palveluiden hankintatehtävien ja hankinta-asiantuntijoiden siirtymistä kuntiin. ELY-keskus on siis kilpailuttanut TE-toimiston asiakkaille suunnatut työvoimakoulutukset ja valmennukset. Kunnat vastaavat hankinnoista jatkossa itse.
Uudistuksen jälkeen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tehtäväksi jää edelleen alueellinen työllisyyden edistäminen, mikä tarkoittaa muun muassa alueellisten yhteistyö- ja seurantakeskusteluiden järjestämistä työ- ja elinkeinoministeriön, KEHA-keskuksen ja työllisyysalueiden kesken.
ELY-keskus näkee keskeisenä laajan kumppanuuden ja yhteistyön tulevien työllisyysalueiden kanssa. Elinkeinojen ja työmarkkinoiden kehittäminen, kotoutuminen, yrityspalvelut ja ennakointi ovat esimerkkejä yhteistyömahdollisuuksista, joiden avulla saadaan vahvistettua alueemme kehitystä ja kansainvälistymistä.
Kumppanuusmalleja on hyvä kehittää vuoden 2025 aikana ja samalla valmistautua vuonna 2026 aloittaviin elinvoimakeskuksiin.
Kiitokset yhteisistä vuosista henkilö- ja työnantaja-asiakkaille sekä muille yhteistyökumppaneille.
Pirjo Juntunen, johtaja, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Eine Kela, yksikön päällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue
Euroopan unioni rahoittaa Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF-rahasto, Just Transition Fund) turvetuotannosta poistuvien soiden ennallistamista ja uusia tapoja jälkikäyttöön. Ennallistamisen tavoitteena on parantaa vesistöjen tilaa, vähentää hiilidioksidipäästöjä ja lisätä luonnon monimuotoisuutta, ja sitä kautta hillitä ilmastonmuutosta. Pohjois-Suomessa on tällä hetkellä käynnissä kuusi JTF-ennallistamishanketta.
Hankkeissa ennallistetaan kosteikoiksi 14 entistä turvetuotantoaluetta, yhteensä 459,7 ha. Määrä voi tuntua isolta, mutta niin ovat tavoitteetkin: JTF-ennallistamistuella on tarkoitus muuttaa 3700 ha Pohjois-Suomen turvesoita mm. monimuotoisiksi kosteikoiksi ja soiksi. Tämän lisäksi on käynnissä kolme tutkimukseen, neuvontaan ja aktivointiin painottuvaa JTF-hanketta.
Ennallistamishankkeita toteuttavat Metsähallitus, Suomen Riistanhoito-säätiö, Luonnonperintösäätiö yhdessä John Nurmisen säätiön kanssa sekä Oulun kaupunki, Kokkolan Energia ja Forest Holding Finland Ky. Pyysimme kuulumisia hanketoteuttajilta ja saimmekin niitä runsaasti!
JTF-ennallistamishankkeet ja niiden toteuttajat. Kartta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.
Suokeidas-hanke ennallistaa soistamalla
Luonnonperintösäätiön ja John Nurmisen säätiön Suokeidas-yhteishankkeessa ennallistetaan Ranualla kaksi entistä Turveruukki Oy:n tuotantoaluetta. Karsikkosuon (numero 2. kartalla) ja Raakunsuon (1) ennallistaminen tapahtuu vettämällä, eli patoamalla ojia, mikä nostaa pohjaveden pinnan tasoa ja mahdollistaa suokasvillisuuden palautumisen alueelle. John Nurmisen Säätiö vastaa ennallistamisen toteuttamisesta, ja Luonnonperintösäätiö hankkii alueet omistukseensa ja varmistaa niiden pysyvän suojelun. Turvetuotantoalueiden maahankinta saatiin kesän aikana päätökseen ja lisäalueiden kartoitus on jo käynnissä. Lisäksi ennallistamissuunnitelman laadinta on aloitettu, ja se päästään toteuttamaan viimeistään syksyllä 2025.
Karsikkosuo kesäkuussa 2024 ennen ennallistamistoimenpiteitä. Kuva: Anna Saarentaus.
Oulun kaupunki pilotoi turvetuotantoalueiden ennallistamisen toimintamallia
Oulun kaupungin vetämä Tupas-hankkeen kohdealueet ovat Sanginjoen valuma-alueen Turvesuo, Miehonsuo ja Haarasuo sekä Iijoen valuma-alueen Ahvensuo. Hankkeen tavoitteena on tuottaa toimintamalli turvetuotannosta palautuvien alueiden ennallistamiseen ja kestävän jatkokäytön suunnitteluun ja toteutukseen. Hankkeen ensimmäisessä osassa ennallistetaan Turvesuo, jonne rakennetaan syksyn 2024 aikana noin 15 ha kosteikko. Hankkeessa toteutettavat ennallistamiskohteet toimivat tutkimuskohteina ilmastopäästöjen, vesistövaikutusten ja luonnon biodiversiteetin palautumisen osalta. Hankkeessa tuotetaan myös tietoa turvetuotannon historiasta, tapahtuvasta rakennemuutoksesta, nykyisestä ennallistamisvaiheesta sekä kestävästä jatkokäytöstä. Materiaali suunnataan koulujen, oppilaitosten, alueella matkailevien, sidosryhmien ja kaikkien kuntalaisten käyttöön.
Turvesuo kesäkuussa 2024. Kuva: Oulun kaupunki.
Iso-Lamminnevalle suunnitteilla kosteikko
Forest Holding Finland Ky:n hankkeessa ennallistetaan Iso-Lamminneva, joka sijaitsee Kärsämäellä. Hankkeessa on edetty suunnittelijan valintaan, joka on alan kokenut toimija Kosteikkomaailma Oy. Toteuttamissuunnitelma laadittiin maastossa esisuunnitelman pohjalta, toki hyödyntäen valmiita paikkatietoaineistoja kuten korkeus, virtaama- ja valuma-aluemalleja. Suunnitelman laadinnan yhteydessä huomasimme, että alueelle on mahdollista toteuttaa hieman alkuperäistä suurempi kosteikko. Korkeusvaihtelun perusteella tulemme jakamaan kosteikon neljään eri osa-alueeseen, tavoitteena yhteensä 16 hehtaaria.
Kärsämäen Iso-Lamminnevan lounaispuolta kesällä 2024. Kuva: Juha Siekkinen, Kosteikkomaailma Oy.
Ennallistamisalueen yksityiskohtainen suunnitelma valmistui alkukesästä 2024. Alueen jälkikäyttömuodoksi valittiin vesittäminen kosteikoksi. Hankealueelle päätettiin istuttaa rahkasammaletta noin 17,4 hehtaarin soistettavalle alueelle. Rahkasammalen viljelyn onnistumiseksi keväällä 2024 toteutettiin lohkolla 5 pienimuotoinen rahkasammaleen istutuskokeilu. Patopenkereitä alettiin rakentaa keväällä 2024 ja ne valmistuivat toukokuussa. Alueet odottavat nyt ulkopuolisten vesien ohjaamista lohkoille. Kuivaksi jääville patopenkereille kylvettiin kasvittumisen nopeuttamiseksi niittysiemenseosta, joka sisälsi sekä yksivuotisia, että monivuotisia niittykasvilajeja sekä osmankäämiä.
Patopenkereitä Puronnevan entisellä turvetuotantoalueella, Sievi. Kuva: Kokkolan energia Oy.
ENARI tutkii turvetuotantoalueiden ennallistamisen vaikutuksia
ENARI-hankkeessa tavoitteena on arvioida turvetuotannosta poistuneiden alueiden ennallistamisen ja vettämisen ympäristövaikutuksia. Vaikutuksia arvioidaan alueiden kasvihuonekaasumittausten ja kasvillisuusmuutosten seurannalla. Lisäksi tarkastellaan ennallistamisen ja vettämisen vaikutuksia alueiden alapuolisten vesistöjen ekologiseen tilaan esimerkiksi veden laadun, vesistön päällyslevien, vesimikrobien ja pohjaeläimistön seurannan avulla.
ENARI-hanke on käynnistynyt toukokuun alussa. Hankkeeseen on valittu 20 seurantakohdetta, jotka ovat erilaisissa ennallistamisen vaiheissa. Ensimmäiset kasvihuonekaasumittaukset, kasvillisuusinventoinnit sekä dronekuvaukset on näillä neljällä kohteella tehty. Kaikkien 20 kohteen alapuolisissa vesistöissä tehdään elo-syyskuun vaihteessa biologiseen seurantaan keskittyvä näytteenottokierros. ENARI-hanketta tekevät yhteistyössä Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja Oulun yliopisto.
Turpo vauhdittaa turvetuotannosta poistuvien alueiden ennallistamista ja erilaisia jatkokäyttömuotoja
Turvetuotannosta poistuvia tai poistuneita alueita Pudasjärven ja Iin alueella on yhteensä noin 4000 ha. Hankkeessa lisätään maanomistajien tietoutta eri jälkikäyttömuodoista ja pyritään tuomaan innovatiivisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja juuri heidän omistamalleen alueelle räätälöitynä. Hanke luo yhteyksiä toimijoiden välille ja tuottaa kohdekohtaisen esityksen mahdollisiksi jatkotoimenpiteiksi. Lisäksi tavoite on laatia vähintään viidelle kohteelle alustavat jälkikäyttösuunnitelmat. Kesän aikana turvetuotantoalueita on kartoitettu maastokäynneillä ja kohteista tehdään jälkikäytön suunnittelua helpottavia infokortteja. Maanomistajia ja turvetuotannon toimijoita on haastateltu ja hanke on esillä alueiden kylätapahtumissa kontaktoimassa maanomistajia sekä tiedottamassa kyläläisiä. Turpo-hanketta toteuttaa Iin Micropolis ja Pudasjärven kaupunki.
Pudasjärven Haukkasuo, jolta turvetuotanto on päättynyt vuonna 2020. Kuva: Turpo-hanke.
Uula kouluttaa uutta osaamista
Uula-hankkeen tavoitteena on tuoda uusia työvälineitä ja palveluita työllisyyden kasvuun ja uuden osaamisen hankkimismahdollisuuksia vihreän siirtymän aloille ja erityisesti turvetoimialan toimijoiden murrokseen Pohjois-Pohjanmaalla. Hankkeessa toteutetaan Ennallistamisen- ja turvetuotantoalueiden jälkikäytön koulutuksia syksyn 2024 ja kevään 2025 aikana. Syyskuussa on alkamassa kaksi maksutonta koulutusta turve- ja sen liitännäisalojen toimijoille, metsä- ja maarakennusalojen toimijoille ja opiskelijoille sekä luonnonhoitotöitä suunnitteleville. Koulutuksiin ilmoittaudutaan sähköisesti: Uula – uutta osaamista vihreän siirtymän aloille (osao.fi).
Hankkeen koordinaattorina toimii Koulutuskuntayhtymä OSAO. Ryhmähankkeen muut osatoteuttajat ovat Oulun Ammattikorkeakoulu, Oulun Yliopisto ja Koillis-Suomen Aikuiskoulutus.
Uusien JTF-hankkeiden hakuaikaa jatketaan vuodelle 2025
Ennallistamiseen on varattu Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta n. 8,8 miljoonaa euroa. Myöntövaltuuksia on vielä reilusti jäljellä kaikissa pohjoisen maakunnissa: Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Hakijana voivat olla kunnat, kuntayhtymät, kehitysyhtiöt ja muut julkiset organisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yritykset, yhdistykset ja säätiöt. Hakemusta varten tarvitaan huolellisesti tehty ennakkosuunnitelma ja kustannusarvio. Hankkeet voivat olla myös ylimaakunnallisia.
Jatkuva hankehaku on käynnissä. Hakemukset otetaan kootusti käsittelyyn ja seuraavana ovat vuorossa 16.12.2024 mennessä jätetyt hakemukset, jotka otetaan viranomaiskäsittelyyn seuraavana arkipäivänä. Hakua jatketaan vuoden 2025 puolelle. Hankkeilla on toteutusaikaa ohjelmakauden loppuun asti.
Kuinka turvalliseksi koet olosi liikenteessä? Entä kuinka turvallisena kuljettajana pidät itseäsi? Suomessa tapahtuu vuosittain yli kolme tuhatta tieliikenneonnettomuutta, jotka johtavat loukkaantumiseen tai kuolemaan. Nämä luvut ovat poliisin tietoon tulleita onnettomuuksia eli todellinen lukumäärä on tätäkin suurempi. Noin puolet henkilövahinkoon johtavista tieliikenteen onnettomuuksista tapahtuu taajamissa. Suuressa osassa vakavista onnettomuuksista yhtenä taustasyynä on ylinopeus.
Liikenneturvan toteuttaman tutkimuksen mukaan kolme neljästä autoilijasta pitää itseään erittäin hyvänä auton kuljettajana. Neljä viidestä kuljettajasta ajaa kuitenkin ylinopeutta koulujen lähellä alueella, jossa on 30 km/h -nopeusrajoitus ja suojateitä. Siis alueella, jossa liikkuvat juuri ne pienimmät ja haavoittuvimmassa asemassa olevat tienkäyttäjät! Kolme neljästä suomalaisesta pitää ylinopeutta taajamassa maan tapana. Tarvitseeko näin olla? Usein toistuvasti ylinopeutta ajavat ovat paikallisia asukkaita.
Ylinopeus on tutkitusti yksi merkittävimmistä, ellei jopa merkittävin liikenneturvallisuuteen vaikuttava tekijä. Ajonopeuksien rauhoittamisella saadaan jalankulkijan riskiä kuolla törmäystilanteessa pienennettyä huomattavasti. Esimerkiksi 30 km/h ajava kuski saa äkkijarrutuksessa ajoneuvonsa pysäytettyä 12 metrin matkalla, kun siinä vaiheessa on 40 km/h -ajonopeudella ajanut kuski vasta aloittanut jarrutuksen, ja nopeus on vielä 37,5 km/h (Lähde: Liikenneturva). Suomessa onkin kiinnitetty huomiota taajamien nopeusrajoituksiin ja yhä kasvavassa määrin asetetaan 30 km/h -nopeusrajoituksia taajamien kaduille alueilla, joissa liikutaan paljon kävellen ja pyöräillen.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikennevastuualueella tehdään toimenpiteitä liikenneturvallisuuden parantamiseksi valtion teillä. Toiminta-aluettamme ovat Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Tienpidon toimilla huolehdimme siitä, että tieverkolla olisi mahdollisimman sujuvaa ja turvallista kulkea. Huonokuntoisia teitä päällystetään, teitä aurataan, rakennetaan alikulkuja ja suojateitä, nopeusrajoitukset asetetaan tieympäristöön sopiviksi ja liikennemerkit niille kuuluville paikoilleen, näin muutamia mainitakseni. Kunnat puolestaan huolehtivat liikennejärjestelmän toimivuudesta omalla katuverkollaan. Tienpidon toimilla ei kuitenkaan voida vaikuttaa asenteisiin. Valistustyötä ELY-keskus toteuttaa liikenneturvallisuustyöryhmissä kuntien, Liikenneturvan, poliisin, pelastuslaitosten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Työryhmien kautta tavoitetaan mm. lapset, nuoret ja vanhukset.
Suomen kansallisena tavoitteena on ns. nollavisio, minkä mukaan kenenkään ei tulisi kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä vuoteen 2050 mennessä. Suomessa on pitkäjänteisen työn tuloksena päästy kahtena edellisenä vuonna tilanteeseen, jossa tieliikenteessä kuolee alle 200 ihmistä vuodessa. Vastaava tilanne oli tätä ennen viimeksi 1930-luvulla. Eräällä työreissulla ajaessamme liikenneturvallisuuskokoukseen pohdimme kollegojeni kanssa, että loppuuko työmme, jos tämä nollavisio saavutetaan. Kollegani tuumasi osuvasti, että ”Työ liikenneturvallisuuden eteen ei lopu koskaan. Tavoitteeseen päästyämme on sitä tilaa myös ylläpidettävä.”
Liikenneturvallisuustyöryhmien kautta valistetaan erityisesti lapsia ja nuoria turvallisesta liikkumisesta. Vaikeimmin tavoitettava ikäryhmä ovat työikäiset, eli juuri me, jotka siellä ratin takana olemme. Turvallisuus lähtee omasta asenteesta. Eli vastauksena otsikon kysymykseen: Kyllä, juuri minä voin tehdä liikenteestä turvallisemman. Katso siis Liikenneturvan tuottama kampanjavideo aiheesta ja pohdi, millaisena kuljettajana sinut nähdään!
Kesäkuukaudet ovat työntäyteistä aikaa peltotukientarkastajille: kaikki maastossa tehtävät valvonnat täytyy ehtiä tekemään ennen talvea. Vaikka vuoden 2024 kasvukausi on nyt jo päättymäisillään, tarkastajien työt eivät siihen lopu.
Maastokausi jatkuu aika lailla siihen saakka, että lumi tulee maahan – ja on sitä joskus hentoisen lumipeitteenkin alta lohkoja tarkasteltu. Talvikaudella maastotyöt jäävät tauolle ja tarkastajat keskittyvät asiakirjavalvontaan.
Perinteiset koko tilan peltovalvonnat ovat vähentyneet uuden tukikauden vaihduttua viime vuonna. Uutena lisänä tarkastajien työhön on tullut mm. satelliittiseurantaa ja laadunarviointia. Näiden myötä valvontojen määrät ovat jonkin verran jopa kasvaneet. Tavoitteena kuitenkin on, että satelliittiseuranta vähentäisi maastossa tehtävää valvontatyötä.
Maastotyö tuo vaihtelua toimistotyön rinnalle
Tarkastajat suunnittelevat maanantaisin tulevan viikon ohjelman. Maastopäiviä on valvontojen tilanteen mukaan 1–3. Työt hoidetaan yhdessä työparin kanssa, mikä helpottaa merkittävästi etenkin maastotöiden tekoa.
Maastopäiville varataan auto, sovitaan työparin kanssa aikataulut ja reitit valmiiksi sekä ilmoitetaan viljelijöille tulevista valvonnoista. Tilallinen saa itse päättää, lähteekö mukaan pelloille vai ei. Pääsääntöisesti asiointi tilallisten kanssa sujuu yhteisymmärryksessä ja ongelmitta.
Maastopäivä alkaa yleensä noin klo 8 toimistolla. Usein valvontakohteet ovat syrjäseuduilla, minkä vuoksi tarkastajat eivät käy erikseen missään lounaalla, vaan pitävät tauon lennosta maastossa ja syövät omia eväitään. Toimistolle tullaan takaisin sitten kun tullaan.
Pellolla tarkastajan työvälineinä toimii tabletti ja GPS-mittauslaite. Nykyään käytössä on myös tabletteja, joissa itsessään on GPS-laite. Tabletilla on auki tukisovellus, josta löytyy kaikki tilan tiedot sekä lohkokohtaisesti pinta-alat ja ilmoitetut kasvit. Maastossa apuna käytetään pääasiassa tukisovelluksen karttatasoja, joista mm. ilmakuvien perusteella pystytään arvioimaan lohkorajoja.
Valvontakäynnin aikana kierretään joko kaikki tai vain osa tilan lohkoista – valvonnasta riippuen. Lohkoilta katsotaan viljelykasvit sekä tarkastetaan pinta-alat ja vaadittujen tukiehtojen noudattaminen. Lisäksi esimerkiksi koko tilan valvonnoilla saatetaan katsoa myös asiakirjoja ja tarkastaa lannoite- ja kasvinsuojeluainevarastoja.
Vaihtelu valvottavien tilojen välillä on suuri, ja esivalmisteluista huolimatta matkalla voi sattua mitä tahansa yllätyksiä. Välimatkat ovat pitkiä ja kun ajetaan paljon sorateitä, esimerkiksi rengasrikot ovat jokakesäinen riesa. Pinta-ala, minkä tarkastaja ehtii yhtenä maastopäivänä valvomaan, riippuu pitkälti lohkojen kunnosta, tarvittavien mittauksien määrästä sekä välimatkoista.
Esimerkiksi tämän kesän ensimmäisen maastotyöpäivän aikana ehdin käydä vain kahdella lohkolla, joiden pinta-ala oli yhteensä 14 hehtaaria. Parhaimmillaan samassa ajassa olen valvonut yhteensä noin 100 hehtaaria peltoa (25 lohkoa). Näille tiloille oli sama välimatka, joten vaihtelua tosiaan on paljon. Toisaalta se, että työpäivät ei oikeastaan ikinä ole samanlaisia, on mielestäni virkistävää ja pitää työn mielekkäänä.
Yleensä ilmakuvasta pystyy etukäteen jonkin verran päättelemään pellon kuntoa, mutta siitä ei kuitenkaan näe tarkasti tilannetta lohkolla. Ilmakuvia ei oteta joka alueelta vuosittain, joten tarkastajan käytössä voi olla parinkin vuoden takainen kuva. Myöskään satelliittiseurannan kuvista ei pysty vielä tarkasti tulkitsemaan kaikkea, mitä lohkolla tapahtuu, minkä vuoksi maastokäynnit ovat edelleen tarpeellisia. Tällainen lohko ei ole tukikelpoinen, ja valvontakäynnillä se on todettu viljelemättömäksi.
Tarkastajan työssä on paljon vastuuta
Aina kun ollaan tekemisissä luonnon kanssa, mikään ei mene täysin samalla tavalla, eivätkä asiat yleensä ole mustavalkoisia. Tämä näkyy hyvin peltotukientarkastajien työssä ja tuo siihen omat haasteensa.
Lähtökohtaisesti kaikkia viljelijöitä kohdellaan tasapuolisesti, ja tukiehdot ovat haettavista tuista riippuen kaikille samat. Sään ääri-ilmiöt ja haastavat olosuhteet vaikuttavat viljelyn onnistumiseen – ja nämä tulee tarkastajan osata huomioida valvontaa tehdessään. Tarkastajan tulee noudattaa EU- ja kansallisia lainsäädöksiä sekä Ruokaviraston ohjeistuksia. Valvonnan tulosten tulkinnassa tarvitaan aina myös hyvää tietotaitoa sekä niin sanottua maalaisjärkeä. Vastuu päätöksistä on aina kyseisen tilan valvonnan suorittaneilla tarkastajilla.
Onneksi apua pystyy kysymään aika lailla mistä vain. Pohjois-Pohjanmaan ELY:n valontaryhmässä tehdään tiivistä yhteistyötä tarkastajien kesken, eikä päätöksiä tarvitse tehdä yksin. Tarkastajat tekevät yhteistyötä muun muassa muiden ELY-keskusten ja YTA-alueiden kanssa, jolloin valvonnan linja pysyy yhtenäisenä valtakunnan laajuisesti.
Työparin lisäksi pellolla saattaa olla joskus muitakin tarkastajia…
Teksti: Iida Tervahauta, tarkastaja maaseutu- ja energiayksikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
