JTF-rahoitus vauhdittaa turvetuotantoalueiden ennallistamista ja uutta osaamista

Nostot

Euroopan unioni rahoittaa Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF-rahasto, Just Transition Fund) turvetuotannosta poistuvien soiden ennallistamista ja uusia tapoja jälkikäyttöön. Ennallistamisen tavoitteena on parantaa vesistöjen tilaa, vähentää hiilidioksidipäästöjä ja lisätä luonnon monimuotoisuutta, ja sitä kautta hillitä ilmastonmuutosta. Pohjois-Suomessa on tällä hetkellä käynnissä kuusi JTF-ennallistamishanketta.

Hankkeissa ennallistetaan kosteikoiksi 14 entistä turvetuotantoaluetta, yhteensä 459,7 ha. Määrä voi tuntua isolta, mutta niin ovat tavoitteetkin: JTF-ennallistamistuella on tarkoitus muuttaa 3700 ha Pohjois-Suomen turvesoita mm. monimuotoisiksi kosteikoiksi ja soiksi. Tämän lisäksi on käynnissä kolme tutkimukseen, neuvontaan ja aktivointiin painottuvaa JTF-hanketta.

Ennallistamishankkeita toteuttavat Metsähallitus, Suomen Riistanhoito-säätiö, Luonnonperintösäätiö yhdessä John Nurmisen säätiön kanssa sekä Oulun kaupunki, Kokkolan Energia ja Forest Holding Finland Ky. Pyysimme kuulumisia hanketoteuttajilta ja saimmekin niitä runsaasti!

Kartalle on merkitty 14 Pohjois-Suomen ennallistamishanketta kuntien alueilla.
JTF-ennallistamishankkeet ja niiden toteuttajat. Kartta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

Suokeidas-hanke ennallistaa soistamalla

Luonnonperintösäätiön ja John Nurmisen säätiön Suokeidas-yhteishankkeessa ennallistetaan Ranualla kaksi entistä Turveruukki Oy:n tuotantoaluetta. Karsikkosuon (numero 2. kartalla) ja Raakunsuon (1) ennallistaminen tapahtuu vettämällä, eli patoamalla ojia, mikä nostaa pohjaveden pinnan tasoa ja mahdollistaa suokasvillisuuden palautumisen alueelle. John Nurmisen Säätiö vastaa ennallistamisen toteuttamisesta, ja Luonnonperintösäätiö hankkii alueet omistukseensa ja varmistaa niiden pysyvän suojelun. Turvetuotantoalueiden maahankinta saatiin kesän aikana päätökseen ja lisäalueiden kartoitus on jo käynnissä. Lisäksi ennallistamissuunnitelman laadinta on aloitettu, ja se päästään toteuttamaan viimeistään syksyllä 2025.

Kasvillisuutta ja vettä entisellä turvetuotantoalueella.
Karsikkosuo kesäkuussa 2024 ennen ennallistamistoimenpiteitä. Kuva: Anna Saarentaus.

Oulun kaupunki pilotoi turvetuotantoalueiden ennallistamisen toimintamallia

Oulun kaupungin vetämä Tupas-hankkeen kohdealueet ovat Sanginjoen valuma-alueen Turvesuo, Miehonsuo ja Haarasuo sekä Iijoen valuma-alueen Ahvensuo. Hankkeen tavoitteena on tuottaa toimintamalli turvetuotannosta palautuvien alueiden ennallistamiseen ja kestävän jatkokäytön suunnitteluun ja toteutukseen. Hankkeen ensimmäisessä osassa ennallistetaan Turvesuo, jonne rakennetaan syksyn 2024 aikana noin 15 ha kosteikko. Hankkeessa toteutettavat ennallistamiskohteet toimivat tutkimuskohteina ilmastopäästöjen, vesistövaikutusten ja luonnon biodiversiteetin palautumisen osalta. Hankkeessa tuotetaan myös tietoa turvetuotannon historiasta, tapahtuvasta rakennemuutoksesta, nykyisestä ennallistamisvaiheesta sekä kestävästä jatkokäytöstä. Materiaali suunnataan koulujen, oppilaitosten, alueella matkailevien, sidosryhmien ja kaikkien kuntalaisten käyttöön.

Ilmakuvassa Turvesuolle rakennettu kosteikko.
Turvesuo kesäkuussa 2024. Kuva: Oulun kaupunki.

Iso-Lamminnevalle suunnitteilla kosteikko

Forest Holding Finland Ky:n hankkeessa ennallistetaan Iso-Lamminneva, joka sijaitsee Kärsämäellä. Hankkeessa on edetty suunnittelijan valintaan, joka on alan kokenut toimija Kosteikkomaailma Oy. Toteuttamissuunnitelma laadittiin maastossa esisuunnitelman pohjalta, toki hyödyntäen valmiita paikkatietoaineistoja kuten korkeus, virtaama- ja valuma-aluemalleja. Suunnitelman laadinnan yhteydessä huomasimme, että alueelle on mahdollista toteuttaa hieman alkuperäistä suurempi kosteikko. Korkeusvaihtelun perusteella tulemme jakamaan kosteikon neljään eri osa-alueeseen, tavoitteena yhteensä 16 hehtaaria.

Ilmakuva entisestä turvetuotantoalueesta.
Kärsämäen Iso-Lamminnevan lounaispuolta kesällä 2024. Kuva: Juha Siekkinen, Kosteikkomaailma Oy.

Puronnevan turvetuotantoalueen istutetaan rahkasammalta

Ennallistamisalueen yksityiskohtainen suunnitelma valmistui alkukesästä 2024. Alueen jälkikäyttömuodoksi valittiin vesittäminen kosteikoksi. Hankealueelle päätettiin istuttaa rahkasammaletta noin 17,4 hehtaarin soistettavalle alueelle. Rahkasammalen viljelyn onnistumiseksi keväällä 2024 toteutettiin lohkolla 5 pienimuotoinen rahkasammaleen istutuskokeilu. Patopenkereitä alettiin rakentaa keväällä 2024 ja ne valmistuivat toukokuussa. Alueet odottavat nyt ulkopuolisten vesien ohjaamista lohkoille. Kuivaksi jääville patopenkereille kylvettiin kasvittumisen nopeuttamiseksi niittysiemenseosta, joka sisälsi sekä yksivuotisia, että monivuotisia niittykasvilajeja sekä osmankäämiä.

Entisellä turvetuotantoalueella on vettä ja maapenkereitä.
Patopenkereitä Puronnevan entisellä turvetuotantoalueella, Sievi. Kuva: Kokkolan energia Oy.

ENARI tutkii turvetuotantoalueiden ennallistamisen vaikutuksia

ENARI-hankkeessa tavoitteena on arvioida turvetuotannosta poistuneiden alueiden ennallistamisen ja vettämisen ympäristövaikutuksia. Vaikutuksia arvioidaan alueiden kasvihuonekaasumittausten ja kasvillisuusmuutosten seurannalla. Lisäksi tarkastellaan ennallistamisen ja vettämisen vaikutuksia alueiden alapuolisten vesistöjen ekologiseen tilaan esimerkiksi veden laadun, vesistön päällyslevien, vesimikrobien ja pohjaeläimistön seurannan avulla.

ENARI-hanke on käynnistynyt toukokuun alussa. Hankkeeseen on valittu 20 seurantakohdetta, jotka ovat erilaisissa ennallistamisen vaiheissa. Ensimmäiset kasvihuonekaasumittaukset, kasvillisuusinventoinnit sekä dronekuvaukset on näillä neljällä kohteella tehty. Kaikkien 20 kohteen alapuolisissa vesistöissä tehdään elo-syyskuun vaihteessa biologiseen seurantaan keskittyvä näytteenottokierros. ENARI-hanketta tekevät yhteistyössä Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja Oulun yliopisto.

Entisellä turvetuotantoalueella on mittausrakenteita.
Kasvihuonekaasujen mittauspaikkoja Joutsensuon entisellä turvetuotantoalueella. Kuva: Miro Kankare, Luonnonvarakeskus.

Turpo vauhdittaa turvetuotannosta poistuvien alueiden ennallistamista ja erilaisia jatkokäyttömuotoja

Turvetuotannosta poistuvia tai poistuneita alueita Pudasjärven ja Iin alueella on yhteensä noin 4000 ha. Hankkeessa lisätään maanomistajien tietoutta eri jälkikäyttömuodoista ja pyritään tuomaan innovatiivisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja juuri heidän omistamalleen alueelle räätälöitynä. Hanke luo yhteyksiä toimijoiden välille ja tuottaa kohdekohtaisen esityksen mahdollisiksi jatkotoimenpiteiksi. Lisäksi tavoite on laatia vähintään viidelle kohteelle alustavat jälkikäyttösuunnitelmat. Kesän aikana turvetuotantoalueita on kartoitettu maastokäynneillä ja kohteista tehdään jälkikäytön suunnittelua helpottavia infokortteja. Maanomistajia ja turvetuotannon toimijoita on haastateltu ja hanke on esillä alueiden kylätapahtumissa kontaktoimassa maanomistajia sekä tiedottamassa kyläläisiä. Turpo-hanketta toteuttaa Iin Micropolis ja Pudasjärven kaupunki.

Entinen turvetuotantosuo ja tupasvilloja.
Pudasjärven Haukkasuo, jolta turvetuotanto on päättynyt vuonna 2020. Kuva: Turpo-hanke.

Uula kouluttaa uutta osaamista

Uula-hankkeen tavoitteena on tuoda uusia työvälineitä ja palveluita työllisyyden kasvuun ja uuden osaamisen hankkimismahdollisuuksia vihreän siirtymän aloille ja erityisesti turvetoimialan toimijoiden murrokseen Pohjois-Pohjanmaalla. Hankkeessa toteutetaan Ennallistamisen- ja turvetuotantoalueiden jälkikäytön koulutuksia syksyn 2024 ja kevään 2025 aikana. Syyskuussa on alkamassa kaksi maksutonta koulutusta turve- ja sen liitännäisalojen toimijoille, metsä- ja maarakennusalojen toimijoille ja opiskelijoille sekä luonnonhoitotöitä suunnitteleville. Koulutuksiin ilmoittaudutaan sähköisesti: Uula – uutta osaamista vihreän siirtymän aloille (osao.fi).

Hankkeen koordinaattorina toimii Koulutuskuntayhtymä OSAO. Ryhmähankkeen muut osatoteuttajat ovat Oulun Ammattikorkeakoulu, Oulun Yliopisto ja Koillis-Suomen Aikuiskoulutus.

Uusien JTF-hankkeiden hakuaikaa jatketaan vuodelle 2025

Ennallistamiseen on varattu Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta n. 8,8 miljoonaa euroa. Myöntövaltuuksia on vielä reilusti jäljellä kaikissa pohjoisen maakunnissa: Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Hakijana voivat olla kunnat, kuntayhtymät, kehitysyhtiöt ja muut julkiset organisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yritykset, yhdistykset ja säätiöt. Hakemusta varten tarvitaan huolellisesti tehty ennakkosuunnitelma ja kustannusarvio. Hankkeet voivat olla myös ylimaakunnallisia.

Jatkuva hankehaku on käynnissä. Hakemukset otetaan kootusti käsittelyyn ja seuraavana ovat vuorossa 16.12.2024 mennessä jätetyt hakemukset, jotka otetaan viranomaiskäsittelyyn seuraavana arkipäivänä. Hakua jatketaan vuoden 2025 puolelle. Hankkeilla on toteutusaikaa ohjelmakauden loppuun asti.

Teksti:
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoitusasiantuntijat Tanja Jylänki, Paula Alho ja Verna Piirainen sekä hanketoteuttajat.

Lisätietoja

Toimintaa ja tuloksia Pohjois-Suomesta. Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027. ELY-keskuksen ja Euroopan unionin osarahoittama -logot.

Interest in hiring international employees exists but support needed

Nostot

The ELY Centre for Northern Ostrobothnia published last week a report about the companies insights on international recruitment in the area. The report is based on interviews conducted during the summer 2024. This blog is written by ELY Centre’s international trainee Kӧnül Ahmadzada based on the interviews.

Recently, there are a lot of discussions on the international recruitment situation of Finland and what to do to keep a positive position in these terms. During my traineeship period of three months, I focused on the general situation of international recruitment from the employers’ perspective in the Northern Ostrobothnia region through nine interviews. The respondents represented various organizations in different areas of Northern Ostrobothnia. Most were public actors promoting business (seudulliset yrityspalvelut in Finnish) and other interviews represented the point of view of employers who are involved in international recruitment directly or through staffing companies. By doing so, we wanted to learn the points of view of the companies on the challenges of such a procedure and how to promote the international recruitment in the area. The answers were not very surprising, mostly mentioning the language barriers between the job seekers and the employers, cultural/societal differences and the time-consuming administrative tasks for hiring an international.

The interviews with local public actors and companies, highlighted the importance of recruiting international talent. Key points include:

  • Positive Changes: The recruitment of non-Finnish speaking employees has increased in Northern Ostrobothnia, particularly in sectors like tourism, healthcare, services, and ICT. However, more work is needed to improve inclusivity in other fields, especially with the specialist jobs.
  • Company Interest: Most companies are interested in hiring international employees, especially in the ICT sector. However, companies are often unaware of the support available for international recruitment. Therefore, the Finnish word jalkautua could work for the companies’ better knowledge of public support.
  • Support Services: Local public actors and development organizations offer various support services to companies hiring internationally, including application writing, interview process assistance, and accommodation help.
  • Training Programs: Companies and local public actors emphasized the importance of language courses and education about Finnish working life for newly arriving international employees. However, these courses need to be more popularized.
  • Challenges: The main challenges in international recruitment include language skills, the complexity of the recruitment process, and cultural differences. Companies often lack information about recruitment training and are hesitant to hire their first international employee.

Generally, while there have been significant positive changes in the landscape of international talent recruitment, there are still considerable challenges to overcome. The findings from these interviews can be elaborated further in my report but here are the recommendations as a result of the findings from the interviews:

  • Integration Programs: Larger companies with prior histories of international recruitment have structured orientation programs for international employees, while SMEs rely on supervisors or temporary mentors.
  • Public Support: For ex. educational organizations offer help to translate safety instructions and support integration in smaller cities, however, public support with longer term funding and financial support by the state and municipalities is very much appreciated.
  • Recruitment Challenges: Language skills, working culture, and administrative difficulties are major challenges. Partnerships with educational institutions are crucial for integration.
  • Company Attitudes: Larger companies are more experienced and open to hiring international talent, while smaller companies are less enthusiastic due to resource constraints. Network between the companies and the spread of positive experience with international recruitment is likely to encourage smaller companies to hire the first international employee.

To sum up, the general situation of international recruitment in the Northern Ostrobothnia area is positive in terms of company attitudes and the interested in attracting international talents, yet the main concerns of the companies are how to retain the talents in the area and how to accelerate the integration process of the newly arrived non-Finnish employee. The challenges of the companies in hiring the internationals are, but not exclusively limited to, the language barriers between the employer and the employee, cultural differences and time-consuming procedures for international recruitment. The final recommendations are to enhance the integration programs, provide more awareness among the companies about the available services and spread the word about the positive experiences of the companies with international employees.

View the report:
Enhancing International Recruitment in Northern Ostrobothnia (ely-keskus.fi)

The author Kӧnül Ahmadzada worked as an international trainee at the Centre for Economic Development, Transport and the Environment (ELY Centre) of Northern Ostrobothnia in the summer of 2024. Photo: Santeri Nevalainen.

Kansainvälinen rekrytointi kiinnostaa Pohjois-Pohjanmaalla, mutta tukea tarvitaan

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus julkaisi viime viikolla selvityksen alueen yritysten näkemyksistä kansainvälisestä rekrytoinnista. Selvitys perustuu kesällä 2024 tehtyihin haastatteluihin. Blogin kirjoitti kansainvälinen harjoittelija Kӧnül Ahmadzada.

Kansainvälinen rekrytointi herättää keskustelua ja viime aikoina on pohdittu laajasti, mitä voitaisiin tehdä sen edistämiseksi. Kolmen kuukauden harjoittelujaksoni aikana keskityin kansainvälisen rekrytoinnin tilanteeseen Pohjois-Pohjanmaalla työnantajien näkökulmasta, ja keräsin tietoa raportin muotoon haastattelemalla eri tahoja. Vastaajat edustivat julkisia toimijoita (mm. seudullisia yrityspalveluita) ja työnantajien näkemyksiä kerättiin yrityksiltä, jotka ovat suoraan tai henkilöstöyritysten kautta mukana kansainvälisessä rekrytoinnissa. Tavoitteena oli ymmärtää yritysten haasteita ja kerätä ideoita siitä, kuinka voisimme helpottaa ja edistää kansainvälistä rekrytointia alueella. Vastaukset heijastelivat aiempia käsityksiä eivätkä teemat olleet kovin yllättäviä. Esille nousivat kielitaitoon liittyvät ongelmat työnhakijoiden ja työnantajien välillä, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset erot, sekä aikaa vieviksi koetut hallinnolliset prosessit kansainvälisten työntekijöiden palkkaamisessa.

Haastatteluissa tuli kuitenkin esille kansainvälisen osaamisen rekrytoinnin tärkeä merkitys. Muita keskeisiä huomioita olivat:

  • Tapahtunut positiivinen kehitys: Ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytointi on lisääntynyt erityisesti matkailun, terveydenhuollon, palvelujen ja ICT-alan sektoreilla. Työtä tarvitaan kuitenkin edelleen inklusiivisuuden parantamiseksi, erityisesti asiantuntijatehtävissä.
  • Yritysten kiinnostus: Suurin osa yrityksistä on kiinnostunut kansainvälisten työntekijöiden palkkaamisesta, erityisesti ICT-alalla. Yritykset eivät kuitenkaan usein ole tietoisia kansainväliseen rekrytointiin saatavilla olevasta tuesta. Yritykset toivoivat mm. toimijoiden jalkautumista yrityksiin tiedonkulun tueksi.
  • Tukipalvelut: Paikalliset julkiset toimijat ja kehitysorganisaatiot tarjoavat yrityksille erilaisia tukipalveluja kansainväliseen rekrytointiin, kuten apua hakemusten laatimisessa, haastatteluprosessissa ja majoituksen järjestämisessä.
  • Koulutus: Yritykset ja paikalliset julkiset toimijat korostivat kielen opetuksen ja suomalaisen työelämän tuntemusta lisäävän koulutuksen merkitystä vastasaapuville kansainvälisille työntekijöille. Kyseisten palveluiden tunnettuutta ja saatavuutta tulisi lisätä.
  • Haasteet: Kansainvälisen rekrytoinnin suurimpia haasteita ovat kielitaito, rekrytointiprosessin monimutkaisuus ja kulttuurierot. Yritykset eivät useinkaan tiedä tarjolla olevista rekrytointiin liittyvistä koulutuksista ja epäröivät palkata ensimmäistä kansainvälistä työntekijäänsä.

Yleisesti ottaen kansainvälisten osaajien rekrytoinnin kentässä on tapahtunut merkittäviä positiivisia muutoksia, mutta vielä on huomattavia haasteita voitettavana. Olen koonnut haastatteluiden löydökset tarkemmin raporttiini, mutta muutamia tässä keskeisiä suosituksiani:

  • Enemmän huomiota perehdytykseen ja työntekijöiden integraatioon työyhteisöön: Suuremmilla yrityksillä, joilla on aiempaa kokemusta kansainvälisestä rekrytoinnista, on strukturoituja perehdytysohjelmia kansainvälisille työntekijöille, kun taas pk-yritykset tukeutuvat esihenkilöihin tai väliaikaisiin mentoreihin.
  • Julkisten tukipalveluiden kehittäminen: Esimerkiksi koulutusorganisaatiot auttavat kääntämään mm. turvallisuusohjeita ja tukevat kotoutumisprosesseissa pienemmissä kaupungeissa, mutta lisäksi tarvitaan valtion ja kuntien tarjoamaa pitkäkestoista ja taloudellista tukea.
  • Rekrytoinnin haasteiden taklaaminen: Kielitaito, erot työkulttuureissa ja hallinnolliset prosessit koetaan haasteiksi. Kumppanuudet oppilaitosten kanssa voisivat auttaa merkittävästi kotoutumisen onnistumisessa.
  • Tiedon lisääminen ja asenteiden muokkaus: Suuremmat yritykset ovat kokeneempia ja avoimempia kansainvälisen osaamisen palkkaamisessa, kun taas pienemmät yritykset ovat vähemmän innokkaita resurssirajoitteiden vuoksi. Verkostoituminen yritysten välillä ja positiivisten kokemusten levittäminen kansainvälisestä rekrytoinnista voivat rohkaista pienempiä yrityksiä palkkaamaan ensimmäisen kansainvälisen työntekijänsä.

Kaiken kaikkiaan Pohjois-Pohjanmaalla yrityksillä on pääosin positiivinen asenne kansainväliseen rekrytointiin ja kansainvälisten osaajien houkuttelu alueelle kiinnostaa. Yritysten suurimpia huolenaiheita ovat osaajien pysyminen alueella ja vastasaapuneen ei-suomenkielisen työntekijän integraatioprosessin parantaminen. Yritysten haasteet kansainvälisten työntekijöiden palkkaamisessa liittyvät pääosin kielellisiin esteisiin työnantajan ja työntekijän välillä, kulttuurieroihin ja aikaa vieviksi koettuihin kansainvälisen rekrytoinnin prosesseihin. Raportin suositukset voidaan tiivistää kolmeen keskeiseen teemaan: integraatio-ohjelmien parantaminen, yrityksille saatavilla olevien palveluiden tunnettavuuden lisääminen ja yritysten positiivisten kokemusten levittäminen.

Tutustu selvitykseen (englanniksi):
Enhancing International Recruitment in Northern Ostrobothnia (ely-keskus.fi)

Blogin kirjoittaja Kӧnül Ahmadzada työskenteli kansainvälisenä harjoittelijana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa kesällä 2024. Kuva: Santeri Nevalainen.

Kasvuforum 2024 – kohti vastuullista kansainvälistymistä

Vihreällä maisemataustalla naisen kädessä maapallo, jossa vihreitä lehtiä.

Lähes 90 osallistujaa kerännyt vuosittainen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen järjestämä Kasvuforum -seminaari pidettiin tänä vuonna Teams-tilaisuutena. Päivän puheenjohtajana toimi ELY-keskuksen Pasi Loukasmäki. Teemat liittyivät yritysten vientiin ja kansainvälistymiseen sekä vastuullisuuteen. Seminaari tarjosi monipuolisen kattauksen asiantuntemusta, näkemyksiä ja käytännön neuvoja yritysasiantuntijoille, miten yrityksiä voidaan tukea kansainvälistymisen poluilla.

Verkostojen merkitys

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen johtaja Petri Keränen avasi tilaisuuden korostamalla hallitusohjelmaan kirjatun Pohjoisen ohjelman merkitystä, jonka avulla voidaan lisätä Pohjois-Suomeen kestävän kasvun mahdollisuuksia ja vahvistaa alueiden kilpailukykyä. Keränen korosti myös Team Finland -palvelupolun kumppaneiden hyödyntämistä yritysten kansainvälistymisessä. Team Finland -organisaatioita ovat Business Finland, Finnvera ja ulkoministeriö sekä ELY-keskukset ja TE-toimistot. Lisätietoa Team Finland -verkoston palveluista yrityksille.

Jyrki Nissilä ulkoministeriöstä toi esiin puheessaan, kuinka ministeriö avustaa yrityksiä niiden kansainvälistymispyrkimyksissä antamalla käyttöön yli 90 ulkomaanedustuston eri puolella maailmaa. Nissilä puhui myös Suomen maakuvatyön merkityksestä kansainvälistymisessä. Ulkoministeriön keskeinen rooli Team Finland -palvelupolulla on markkinoiden avaaminen vaikuttamalla paikallisiin viranomaisiin ja päättäjiin.

Kasvuhakuisten yritysten tukeminen

Oulun kauppakamarin Mari Viirelä esitteli viime vuonna toteutettua Pohjoisesta pörssiin -valmennusta, joka oli tarkoitettu kasvuhakuisille yrityksille. Tässä on hyvä esimerkki kokonaisuudesta, jossa tarjotaan yrityksille sekä kansainvälistymissparrausta että näkyvyyttä.

Business Finlandin Juha Pulkkinen ja ELY-keskuksen Anne Pulkkinen kertoivat käynnissä olevista rahoitushauista. Business Finlandin rahoituspalveluihin on tullut uudistuksia, nyt kannustetaan yrityksiä entistä pitkäjänteisempään tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Sami Heikkilä Osuuspankista sekä edustajat Naturpoliksesta, Business Oulusta ja Nihakista korostivat, että tutustuminen paikalliskulttuuriin sekä vastapuoleen ovat avainasemassa riskien hallinnassa yritysten kansainvälistyessä.

Seminaarin case yritys GrainSensen toimitusjohtaja Riku Niemelä jakoi yrityksensä tarinan, korostaen muun muassa myyntikanavien oikeaa valintaa ja kumppanuuksien merkitystä – esityksessä nousi esille Team Finland palvelupolun kumppaneiden hyödyntäminen.

Vastuullisuudesta kilpailuetu

Paneelikeskustelu vahvisti yleistä käsitystä vastuullisen merkityksen tämän päivän onnistuneessa vientikaupassa. Pasi Vartiainen Finnverasta toimi puheenjohtajana ja osallistujina Jaakko Lampela Nordic Option Oy:stä, Jarno Haapakoski Volter Oy:stä, Teemu Hostikka Ntrnz Media Oy:stä sekä Jani Jokitalo Business Finlandista.

Yritysedustajat Hostikka ja Haapakoski molemmat näkivät vastuullisen tärkeänä sisällyttää yritysten strategiaan – se on jo nyt usean suomalaisen yrityksen kilpailuetu.
Keskustelussa pohdittiin myös, kuinka yritykset voivat taklata etukäteen viennin esteitä. Pääomia kannattaa olla tarpeellinen määrä, koska jo pelkästään kaupallistaminen vaati rahaa. Lisäksi omien vahvuuksien tunnistaminen ja ”tunnustaminen” on olennaista; me pohjoissuomalaiset olemme oikeasti aitoja ja luotettavia ihmisiä.

Yhdessä enemmän vientiä

Seminaari päätössanoissa Petri Keränen korosti vastuullisuusasioihin perehtymistä yrityskentässä, koska niitä vaaditaan jo alihankintaketjuissa. Kumppaniverkostoja, eteenkin edellä eri yhteyksissä mainittuja Team Finland -palvelupolun toimijoita kannattaa yritysten ja yritysasiantuntijoiden hyödyntää. Me Pohjois-Pohjanmaalla tarvitsemme uusia vientiavauksia, innovaatioita, osaamisen kehittämistä – tämä seminaari oli hyvä avaus jatkokeskusteluille ja -toimille.

Tommi Sirviö
Yritysasiantuntija, Elinkeino, työvoima ja osaaminen
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Tommi Sirviö, henkilökuva.

Harjoittelijana maaseudun kehittämisryhmän maastokatselmointitehtävissä ELY-keskuksella

Nostot

Olemme Helmi Leskinen ja Essi Hakala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Elinkeino, työvoima ja osaaminen -vastuualueen kesän 2023 harjoittelijat. Opiskelemme molemmat pääaineenamme biologiaa. Kesän aikana olemme olleet avustamassa maatalousluonnon ja maisemanhoitosopimusten käsittelyssä, ja siihen liittyvien maastokatselmointien toteuttamisessa. Harjoittelumme ELY-keskuksella on ollut mielenkiintoinen ja monipuolinen, eikä yksikään työpäivä ole ollut samanlainen kuin toinen.

Olemme harjoittelun aikana saaneet hyödyllistä kokemusta myös autonrenkaan vaihdosta sekä järviruokokasvustoissa liikkumisesta.

Kesän aikana tutuksi ovat tulleet niin maasto- kuin toimistotyötkin. Osan työpäivistä olemme viettäneet myös etänä kotitoimistoiltamme käsin exceleitä ja maastoraportteja naputellen. Pohjois-Pohjanmaa on tullut näiden kuluneiden kolmen kuukauden aikana tutuksi; olemmekin päässeet tutustumaan maastokatselmointien yhteydessä upeisiin paikkoihin, joissa emme ehkä muutoin olisi päässeet vierailemaan. Työhön on sisältynyt myös paljon muita erilaisia kokemuksia, kuten opintomatkoja sekä veneajeluita. Erityisesti opintomatka Maakallaan kaljaasin kyydissä oli ainutlaatuinen ja hieno kokemus. Pääsimme myös vierailemaan toisella kauniilla saarella moottoriveneen kyydissä.

Vilukko on tullut maastossa harvinaisen tutuksi.

Olemme oppineet reilusti uutta niin omaan alaamme kuin työelämäänkin liittyen. Tärkeät biologian taidot, kuten lajintuntemus sekä luontotyyppien tunnistus ovat kohentuneet harjoittelun aikana merkittävästi. Kohteilta onkin löytynyt runsaasti kiinnostavaa ihmeteltävää kahdelle uteliaalle biologille. Olemme työskennelleet tiiviinä ryhmänä yhdessä työkaveriemme kanssa ja kehittäneet samalla vuorovaikutustaitojamme ja ryhmätyötaitojamme. Olemme saaneet harjoitella myös itsenäistä työskentelyä ja olla aktiivisesti mukana tekemässä hyödyllistä työtä maaseudun ja sen elinkeinojen kehittämisessä.

Maastossa voi kohdata monenlaisia muitakin otuksia laiduneläinten ohella.

Kesän aikana olemme kohdanneet myös monia jännittäviä tilanteita, oli kyseessä sitten säikähtänyt lauma nautoja, vesialueiden ylittäminen (ja niihin toisinaan tarkoituksettomasti pulahtaminen), sähköaitojen alta ryömiminen tai ukkosmyrskyn keskelle joutuminen. Myöskään eksymiset viidakkomaisiin ruovikoihin eivät ole olleet yksittäistapauksia. Näistäkin päivistä olemme kuitenkin selvinneet seikkailuhengen, huumorin ja mahtavan työporukan avulla.

Haluamme kiittää koko Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen henkilöstöä ja erityisesti elinkeinopuolella työskenteleviä työkavereitamme antoisasta kesäharjoittelusta sekä rohkaista harjoittelupaikkaa etsiviä kanssaopiskelijoitamme hakemaan harjoitteluun Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen!

Helmi Leskinen ja Essi Hakala

ELY-keskuksista löytyy monipuolisesti harjoittelupaikkoja ja erilaisille koulutustaustoille. Harjoittelut ajoittuvat pääosin kesäkuukausille ja kestävät usein 3–6 kuukautta. Harjoittelupaikkoja voit etsiä esimerkiksi Aarresaari.net sekä Valtiolle.fi -palveluista, oppilaitoksesi urapalveluiden kautta tai ottamalla yhteyttä suoraan virastoon.

Linkit:
Harjoittelijaksi ELY-keskukseen (ely-keskus.fi)
Aarresaari.net
Valtiolle.fi

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

TE2024-uudistuksen vaikutuksia ELY-keskuksen toimintaan

Nostot

TE-palveluiden uudistus TE2024 on jo oven takana ja alkaa vuoden 2025 alusta. TE2024-uudistuksessa työ- ja elinkeinopalvelut siirtyvät valtion vastuulta kuntien järjestämisvastuulle. Työ- ja elinkeinotoimistot lakkaavat ja niiden henkilöstöä siirtyy liikkeenluovutuksella kuntien työntekijöiksi. Noin 100 lakisääteistä TE-palvelua siirtyy kunnille hoidettavaksi. Samassa yhteydessä kunnille siirtyy myös kotoutumiseen liittyviä palveluita. Kyseessä on suuri uudistus kunnille, työnhakijoille, palveluntuottajille sekä elinkeinoelämälle.

ELY-keskuksen kilpailuttamat TE-palveluhankinnat siirtyvät kuntien järjestämisvastuulle. Työvoimakoulutusten, valmennuspalveluiden ja TE-asiakkaiden tarvitsemien asiantuntija-arviointien (kuten erilaiset työkyvyn arvioinnit) koko hankintamenettely siirtyy kuntiin. Samalla ELY-keskuksista siirtyy osaavia hankinta-asiantuntijoita kuntien työntekijöiksi. Myös ammatillisten valtionosuusrahoitteisten tutkintotavoitteisten työvoimakoulutusten suunnittelu yhdessä alueen oppilaitosten osalta siirtyy kuntiin.

Merkittävä muutos uudistuksessa on TE-palveluiden rahoitusmallin muuttuminen. Tällä hetkellä työllisyysmäärärahat on valtion talousarviosta ohjattu ELY-keskuksille käytettäviksi työvoimakoulutuksiin, palkkatukiin, työllisyyspoliittisiin hankkeisiin, valmennuspalveluihin jne. Vuoden 2025 alusta kunnat vastaavat näiden lakisääteisten palveluiden kustannuksista yleiskatteellisella valtionosuudellaan.

Erityisesti pienet kunnat eivät yksinään pysty hoitamaan siirtyvää laajaa palvelukokonaisuutta, vaan Suomeen syntyy kuntaryppäistä yhteensä 44 työllisyysaluetta. Pohjois-Pohjanmaalle muodostunee kolme työllisyysaluetta. Taivalkosken ja Kuusamon kunnat siirtyvät Kainuun-Koillismaan työllisyysalueeseen Kainuun kuntien kanssa. Oulun seudulle syntyy 11 kunnan muodostama Oulun vetämä työllisyysalue. Oulun eteläisen alueella oletettavasti Raahen kaupunki toimisi vastuukuntana 17 kunnan yhteiselle työllisyysalueelle.


ELY-keskus valmistelee hankintojen ja asiakkaiden siirtoa työllisyysalueiden kanssa hyvässä yhteistyössä. Siirtymähetkellä palveluissa olevien asiakkaiden katkeamaton palvelu ja viestintä on keskeistä.

Vuoden 2025 alusta ELY-keskuksille on jäämässä edelleen lakisääteisiä alueellisia työllisyyden hoidon tehtäviä ja vastuita. ELY-keskus tulee jatkossa järjestämään yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön ja KEHA-keskuksen kanssa vuosittaiset alueelliset työllisyyden edistämisen yhteistyö- ja seurantakeskustelut. Keskusteluissa käydään tulevien työllisyysalueiden työllisyyden ja kotoutumisen edistymisen toteutumista, palvelujen vaikuttavuutta ja kehittämistarpeita. Keskusteluja aloitetaan jo kesän kynnyksellä 2024.

Eine Kela
Yksikön päällikkö
Osaaminen ja työelämä -yksikkö
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Hei, sinä yrittäjyydestä kiinnostunut nuori!

Nostot

Onko sinulla osaamista, jota haluaisit myydä? Oletko pohtinut osaamisesi myymistä yrittäjämäisesti tai haluat lisätietoa yrittäjyydestä ja yrittäjänä toimimisesta? Nyt sinulle on tarjolla maksutonta apua Nuorten start up -pilotti -hankkeesta!

Henkilökuvassa Minna Tuhkanen.
Projektipäällikkö Minna Tuhkanen luotsaa Nuorten start up -pilotti -hanketta.

Pohjois-Pohjanmaalla on alkanut marraskuussa 2022 Nuorten start up -pilotti -hanke. Hanketta rahoittaa työ- ja elinkeinoministeriö, ja sen toiminta-aika jatkuu 31.8.2024 saakka. Hankkeessa tarjotaan matalalla kynnyksellä nuorille alle 30-vuotiaille TE-toimiston ja työllisyyden kuntakokeilujen asiakkaille tietoa yrittäjyydestä ja tukea yrittäjyyden polulle siirtymisessä. Tavoitteena on myös kohtauttaa yrittäjyydestä kiinnostuneita nuoria omistajanvaihdosta suunnittelevien yrittäjien kanssa.

Työvoimakoulutusta yrittäjyyteen

Yrittäjänä luovalla alalla (monimuoto) Oulu, kesto 50 päivää, haku päättyy 8.5.2024
Oletko luovan alan toimija, jonka tavoitteena on yrittäjämäisen toiminnan aloittaminen tai jo olemassa olevan yritystoiminnan kehittäminen? Tämä koulutus on tarkoitettu sinulle. Voit olla vasta urasi alussa tai jo kokenut konkari.

Monimuotokoulutus jakautuu sisällöllisesti viiteen teemaan. Jokainen teema tähtää siihen, että voit aloittaa yrittäjämäisen toiminnan suunnitelmallisesti ja kannattavasti tai kehittää olemassa olevaa liiketoimintaa luovalla alalla.

Koulutus toteutetaan ajalla 24.5.–16.8.2024 pääosin verkkokoulutuksena, haku päättyy 8.5.2024. Koulutus toteutetaan jaksotettuna. Opetusta ei järjestetä: 8.–21.7.2024.
Koulutusjaksoon sisältyy kolme lähipäivää/workshopia Oulussa.

Valinta koulutukseen tapahtuu hakemuksen perusteella. Kerrothan hakemuksen Omat perustelut -kohdassa:

  1. Millä luovalla alalla toimit?
  2. Minkälaista yrittäjäosaamista tai yrittäjätaustaa sinulla on?

Haku Yrittäjänä luovalla alalla -koulutukseen (te-palvelut.fi)

20.2.2024 TE-live tallenne on katsottavissa Luovuus elämäntapana ja elinkeinona (te-live.fi)

Nuorten start up -pilotti -hankkeeseen osallistuminen ei velvoita sinua aloittamaan yritystoimintaa. Hankkeen kautta saat paljon tietoa yrittäjyydestä ja apua yrittäjän polulle. Lähde siis rohkeasti mukaan, jos yrittäjyys kiinnostaa sinua!

Ota yhteyttä, niin kerron lisää Nuorten start up -pilotti -hankkeesta ja sen tarjoamista palveluista!

Projektipäällikkö Minna Tuhkanen
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Puhelin 0295 056358

Tiesitkö, että voit aloittaa yritystoiminnan työttömänä ollessa, ilman että ensimmäisen neljän kuukauden aikana yritystoiminnalla on vaikutusta oikeuteesi saada työttömyysetuutta, mikäli sen saamisen ehdot täyttyvät. Kysy lisätietoa TE-toimistosta/Työllisyyden kuntakokeilusta!

ELY-keskuksen, TE-palveluiden ja Työllisyyden kuntakokeilut -logot.

Yhteistyöllä saadaan paras tulos irti EU-rahoituksesta

Euroopan unionin rakennerahastojen kautta ohjataan merkittävästi voimavaroja Pohjois-Suomen kehittämiseen. Rahoitusta myöntävät ELY-keskukset ja maakuntien liitot. Tarjolla on perinteistä yritysrahoitusta Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) kautta sekä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) kautta muun muassa työllisyyden ja osaamisen kehittämiseen.

Lisäksi ensi vuodelle on tulossa uusi, oikeudellisen siirtymän rahasto (JTF), jonka kautta tuetaan ilmastoneutraalisuuden tavoitteita. Niin sanottua JTF-rahoitusta myönnetään alueille, joille ilmastoneutraaliuteen siirtyminen aiheuttaa haasteita. JTR-rahoitus tulee olemaan käytössä koko Pohjois-Suomessa.

Kannustan kaikkia yrityksiä ja hanketoimijoita panostamaan hankesuunnitelmiin ja käymään vuoropuhelua rahoittajien kanssa. Rahoittaja- ja kehittäjäorganisaatiot sparraavat ja auttavat hankesuunnitelmien valmistelussa mielellään.

Rahoituksella tuetaan vihreää siirtymää ja tavoitellaan hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa

Uuden EU-rakennerahastokauden käynnistyminen on harmillisesti viivästynyt. Hakemuksia voi kuitenkin jättää tälläkin hetkellä sekä EAKR- että ESR-hankkeisiin. Hankkeiden rahoituspäätöksiä päästään tekemään loppuvuoden aikana.

Euroopan unionin koheesiopolitiikan tavoitteena on alueiden välisten kehityserojen vähentäminen. Nyt käynnistyneellä ohjelmakaudella korostuu:

– vihreä siirtymä
– hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
– talouksien tukeminen rakennemuutoksessa.

Rakennerahastot ovat myös iso toimija välttämättömässä digi- ja turvallisuussiirtymässä, joka on akuutti asia nopeasti muuttuneessa maailmantilanteessa. Ulkomaisen fossiilienergian korvaaminen omavaraisella vihreällä energialla on merkittävää turvallisuuspolitiikkaa.

Digitaalisuuteen liittyvää osaamista kehittämällä edistetään niin ikään taloudellisuutta ja turvallisuutta, mutta myös vähennetään digisyrjäytymistä. Kyseessä on uusi syrjäytymisen muoto, joka ei kosketa vain vanhenevaa väestöä. Nopeassa kehityksessä yhä useampi nuorikin on jäämässä digitaalisen maailman ulkopuolelle. Tätä syrjäytymistä voidaan ehkäistä rakennerahastojen varoin.

Yhdessä luomme Pohjois-Suomen elinvoiman ja kilpailukyvyn

Tarvitsemme alueelle lisää kehittyviä, innovoivia yrityksiä ja kehityshankkeita. Hanketoimijoiden, kuten kehitysyhtiöiden ja kuntien elinkeinotoiminnan kehittämishankkeet yhdessä alueen yritysten kanssa ovat avainroolissa. Onnistuminen tavoitteissa edellyttää saumatonta yhteistyötä toimijoiden kesken sekä rahoittajatahoilta yhteistä aktivointia. Hanketoimijoiden keskinäinen ajatustenvaihto ja ’pyöreät pöydät’ ovat aiempaa tärkeämpiä, koska haasteet ovat kasvaneet ja niiden taklaamiseen tarvitaan vahvempaa koordinointia.

Yhteistä kilpailukykyä ja sen kehittämistä on myös syytä miettiä koko Pohjois-Suomen näkökulmasta. On useita teemoja, jossa hanketoimintaa yhdessä yritysten rinnakkaisten hankkeiden kanssa kannattaisi tehdä pohjoissuomalaisena yhteistyönä. Koko aluetta koskettava kilpailu osaavista työntekijöistä on tällainen. Jo nyt on haasteita siinä, kuinka Pohjois-Suomessa löydämme tekijät jatkamaan toimintaa ja luomaan tulevaisuutta. Pulaa ei ole pelkästään uusista osaajista, joita tarvitaan tekemään mm. vihreää siirtymää. Samaan aikaan pitää löytää osaajat nykyisten toimintojen ylläpitämiseen. Kilpailu työntekijöistä koskettaa laajemmin koko Eurooppaa. Kuinka pohjoissuomalainen työnantaja erottuu tuossa joukossa? Työantajien vertovoimaa ja imagoa on kehitettävä kansainvälisesti houkuttelevaksi. Kehittämisteema on monelta osin uusi ja vaatii meiltä uudenlaista osaamista, näkökulmaa ja asennetta.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus myöntää rahoitusta EU-rakennerahastoista koko Pohjois-Suomessa. Teemme tiivistä yhteistyötä Lapin ja Kainuun ELY-keskusten kanssa sekä maakuntien liittojen kanssa. Kannustan kaikkia yrityksiä ja hanketoimijoita panostamaan hankesuunnitelmiin ja käymään vuoropuhelua rahoittajien kanssa. Rahoittaja- ja kehittäjäorganisaatiot sparraavat ja auttavat hankesuunnitelmien valmistelussa mielellään.

Ota yhteyttä tai lue lisää rakennerahastoista:

Pasi Loukasmäki.

Pasi Loukasmäki
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoitusyksikön päällikkö

Kieli ja tausta, vaiko se ihminen?

Hanna Määttä
maahanmuuttopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Lähes puolet yrityksistä katsoo, että maahanmuuttajalla pitää olla kielitaito hallussa jo valmiiksi pärjätäkseen töissä. Eikä vain peruskielitaito, vaan lähes äidinkielen tasoinen. Vain 23 prosenttia yrityksistä on valmiita palkkaamaan maahanmuuttajan, jolla ei ole sujuvaa suomen kielen taitoa.

Yritysten näkemykset käyvät ilmi tutkimuksesta, joka toteutettiin Kotona Suomessa -hankkeen puitteissa. Tutkimuksessa selvitettiin työnantajien suhtautumista maahanmuuttajien rekrytointiin ja sen toteutti Taloustutkimus Oy. Tutkimuksessa puhelinhaastateltiin 1009 yrityksen rekrytoinnista vastaavaa henkilöä.

Samaan aikaan vaaditaan, että maahanmuuttajan pitäisi mennä töihin mahdollisimman nopeasti ja osa toivoo kotoutumisajan lyhentämistä. Mitenköhän tämän dilemman ratkaisisi? Nopeammin ei opi kieltä paremmin, useimpien kohdalla asia on näin. Meidän järjestelmästämme itse asiassa puuttuu systemaattinen tapa nostaa kielen osaaminen tutkimuksen työnantajien vaatimalle erittäin hyvälle tasolle, sillä nykyinen kotoutumiskoulutus tähtää keskitasolle. Emme siis tällä hetkellä yhteiskuntana tarjoa uusille tulijoille kovinkaan kummoista tukea saada riittävästi osaamista, jotta työnantajista laajempi joukko näkisi heidät potentiaalisina työntekijöinä.

Tulosten mukaan puolet yrityksistä katsoi, että tulijan lähtömaalla on merkitystä työssä selviytymiseen. Tämä on jokseenkin ristiriidassa sen yleisen ajatuksen kanssa, että usein rekrytoinnissa ratkaisevaa olisi hyvä tyyppi. Tutkimuksen perusteella hyvä tyyppi ei ehkä muodostukaan ihmisestä itsestään, vaan on sidoksissa siihen, mistä hän on kotoisin, mikä hänen uskontonsa tai perheensä kulttuurinen tausta on. Tämä ajatus kyllä vaivaa minua. Matalan koulutustason omaavan pienituloisen lapsiperheen kasvattina olen aina taistellut sitä mantraa vastaan, että koulutustaso tai tulotaso periytyisi sukupolvelta toiselle. Ajatukseni on ollut, että tässä maassa ihmisellä on mahdollisuus omalla tekemisellään vaikuttaa asioiden kulkuun melkoisen paljon. Nyt sitten saan kuulla, että aika monen rekrytoijan mielestä töitä haettaessa ihminen itse ei ratkaisekaan, vaan tausta voikin olla tärkeämpi tekijä. Ei ole helppoa olla maahanmuuttaja tai edes maahanmuuttajataustainen tässä maassa! Olemme voineet saada hiukan tuntumaa heidän kokemuksiinsa, kun uutisjutuissa on kevään aikana moneen kertaan kerrottu, ettei suomalainen työntekijä pärjää maaseudun töissä ulkomaisen veroisesti. Entisenä mansikanpoimijana tällainen suorituksen arvioiminen kansallisuuden perusteella pukkasi ärsyttämään. Minun kohdalleni tällainen kansalaisuuteen perustuva olettamus osuu kuitenkin kohdalle äärimmäisen harvoin. Maahanmuuttajalle jatkuvasti, jopa koko elämän ajan.

Työllisyystilanteemme on parin viime kuukauden aikana radikaalisti muuttunut.  Työvoimapulaa on  monella alalla vähentynyt ja siten ulkomaisen työvoiman hankkiminen rajojemme ulkopuolelta koskettaa vain osaa yrityksistä. Silti pitää muistaa, että maassamme jo asuu maahanmuuttajia, joiden yhdenvertaisista työnsaanti mahdollisuuksista meidän pitäisi olla huolissamme tämänkin tutkimuksen valossa. Viime vuonna julkaistu tutkimus toi esille sen, miten jo pelkkä ulkomaalainen nimi johtaa syrjintään työnhaussa (Akhlaq Ahmad: When the Name Matters: An Experimental Investigation of Ethnic Discrimination in the Finnish Labor Market). Ihan sama siis, oletko suomen kansalainen ja sujuvasti kieltä puhuva, kun nimi jo lokeroi sinut väärään paikkaan.

Tilanne ei kuitenkaan, onneksi, ole toivoton. Taloustutkimuksen tekemästä tutkimuksesta käy ilmi, että maahanmuuttajia aiemmin rekrytoineet yritykset suhtautuvat heidän rekrytointiinsa jatkossakin myönteisemmin, kuin asiassa kokemattomat. Uskaltanee siis sanoa, että tutkimuksen tuloksista paistaa ennakkoluulo ja asenteet. Mitä useampi yritys tutustuu maahanmuuttajiin osana työyhteisöä, sitä useampi saa tilaisuuden myös tutkia ennakkoluulojaan ja mahdollisesti muuttaa suhtautumistaan. Ennakkoluuloja on meillä kaikilla, se kuuluu meihin. Oleellista on se, olemmeko valmiita kohtaamaan niitä ja sen jälkeen puntaroimaan, oliko niille aihetta.

Myönteistä on myös monien yritysten suhtautuminen kouluttautumiseen työn yhteydessä. Noin puolet vastaajista kertoo olevansa valmiita lisäkouluttamaan maahanmuuttajaa työhön yrityksessään. Isommista yrityksistä jopa puolet ovat valmiita maksamaankin siitä, että maahanmuuttaja saisi kielen opetusta töissä ollessaan. Kaikista vastaajista tätä mieltä oli kolmannes.

Jatkan työtä edelleen sen ajatuksen voimin, että kohtaaminen kerrallaan asioita on muutettavissa. Maahanmuuttajan tuntevan henkilön suosituksen tärkeys tuli tutkimuksessa esille. Avatkaamme siis vaikkapa suosittelijoiden avulla ovi kerrallaan mahdollisuuksia. Sitä kautta nimestä, taustasta ja kielitaidon erinomaisuudestakin riippumatta meillä kaikilla olisi yhdenvertainen mahdollisuus työllistyä ja olla aktiivisena osana yhteiskuntaa.

Kohti kuntien työllisyyshankkeita?

Eine Kela
Osaaminen ja työelämä -yksikön päällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Syksyn aikana on noussut esiin hallitusohjelman siivittämänä valtion ja kuntien uudenlainen työnjako työllisyyden hoidossa. Kuntien osuutta ja vastuuta on haluttu lisätä TE-toimiston nykyisten asiakkaiden työllisyyspalveluissa. Kuuden suurimman kaupungin lisäksi myös muiden keskuskaupunkien kiinnostusta työllisyyskokeiluihin on haarukoitu viime viikkojen aikana. Työllisyyshankkeet toteutettaisiin kokeilulain perusteella noin kolmivuotisina. Hakumenettely kokeiluihin päättynee marraskuun aikana ja kokeilut alkaisivat kesän 2020 kynnyksellä. Oulun seudulla kokeilun asiakasmäärä olisi arviolta noin 13 500 henkilöasiakasta hankkeen aloitushetkellä eli noin kolmannes TE-toimiston kaikista työnhakija-asiakkaista.

Mikä sitten muuttuisi kuntien kokeilun myötä asiakasprosessissa? Asiakkaat ohjattaisiin TE-toimistosta kunnan organisoimiin palveluihin laaja-alaisen palvelutarvearvion jälkeen. Asiakasohjauksen perusteena on asiakkaan kotikunta ja määritellyt asiakaskriteerit. Työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa saavat, kaikki alle 30-vuotiaat ja vieraskieliset olisivat mahdollisesti kohderyhmänä. Muut kokeilukunnan henkilöasiakkaat jäisivät edelleen TE-toimiston asiakkaiksi. Valtion työllistämispalveluihin TE-toimistoon jäisivät myös kaikkien muiden maakunnan kuntien kaikki asiakkaat. Palveluihin ohjaus ja palvelutarpeen määrittely noussee siis merkittävään rooliin kokeilussa ja sen onnistumisessa.

Hankkeiden yhtenä tavoitteena on nykyistä paremman henkilökohtaisen palvelun saaminen kohderyhmän asiakkaille. Tämä edellyttää erityisesti asiakaspalvelutyössä olevien käsiparien lisäämistä. Hallitusohjelmassa TE-palveluihin onkin luvattu lisää henkilöresursseja. Myös kokeilukunnista tarvitaan henkilöresursseja kokeiluun runsaasti. Kunnat ovatkin jo pohtineet omien resurssiensa siirtämistä kokeiluihin.

Kokeilujen käynnistymisessä on haasteellinen aikataulu. Se on rehellisesti todettava. Henkilöstön siirtyminen kunnan työnjohtoon ja perehdytys tehtäviin vie oman aikansa. Henkilöstön näkökulmasta hankkeet antavat mahdollisuuden oppia uutta ja tehdä työtä entistä monialaisemmassa verkostossa.

ELY-keskuksen näkökulmasta työllisyyshankkeisiin varautumisessa on keskeistä mm. työllisyyden hoidon määrärahojen suunnittelu kokonaisuutena kokeiluun siirtyvien asiakkaiden ja TE-toimistoon edelleen jäävien asiakkaiden palvelujen laadun ja määrän takaamiseksi. Määrärahoja on suunniteltu kiintiöitäväksi palkkatuen, starttirahojen sekä myös koulutusten ja valmennusten osalta kokeiluasiakkaiden ja muiden asiakkaiden suhteessa. Myös ELY-keskuksen rooli kokeilu seurannassa ja ohjauksessa tulee pohdittavaksi.

ELY-keskus hankkii kilpailuttamalla koulutuksia ja valmennuksia, joiden suunnittelu ja hankkiminen uudelta pohjalta muuttuu tiiviimmäksi yhteistyöksi TE-toimiston, kuntien ja palveluntuottajien kanssa. Koska palveluhankinnat ovat pitkiä prosesseja ennakoinnista kilpailutuksen, sopimusten, opiskelijavalinnan, seurannan kautta maksatukseen, hankintojen keskittäminen myös kuntakokeilujen aikana ELY-keskukseen on perusteltua. Koulutusten ja valmennusten määrärahojen kiintiöinti kokeilukuntien ja muiden TE-toimiston asiakkaiden välillä saattaisi vaarantaa joustavan koulutukseen osallistumisen.

Kuntakokeilut edellyttävät ajantasaista ja laadukasta viestintää alusta alkaen. Henkilöasiakkaat ja myös työnantaja-asiakkaat tarvitsevat tietoa työllisyyspalveluista ja niiden saatavuudesta ja muuttumisesta ennen kuntakokeilua ja sen aikana.

Oulun seudulla ollaan työllisyyden hoidossa muuta maata edellä kumppanuusajattelussa. Kuntakokeilu olisi yksi merkittävä yhteinen toimenpide kumppanuuden laajentamisessa ja toimeenpanossa. Kokeilun käynnistäminen ei ole ihan peace-of-cake –tyyppinen tilanne, vaan vaatii runsaasti yhteistä suunnittelua ja keskinäistä luottamusta. Asiakas on oltava valmistelussa keskiössä.